Nuoret äidit, vauvakuumeilijat tai sekä että

Täällä 20(21)v odottaja ja mies 21(22). Itsenäisyyspäivänä plussasin ja jännittää kovasti, että miten kaikki menee. Elokuun lopulla jätettiin pillerit pois ja kolme kuukautta meni, että tärppäsi. Meillä suhdetta takana viisi vuotta ja kovasti odotellaan meidän rakasta jo, toivottavasti kaikki menee hyvin. ❤️
 
Täällä hyvin vakavassa vauvakuumeessa oleva kuukauden päästä 19v (Mies vuoden vanhempi). Vakavalla meinaan sitä että itkettää kun nään että joku on raskaana tai vauva sylissään, kokoajan asia mielessä, koirallekki puhun että äiti tässä.. Enkä öitäkään saa nukuttua kunnolla. Toivon jopa että ehkäisy pettäis :D Joka on sen takia että ei ole paras mahdollinen tilanne nyt taloudellisesti ja mies sanoi että ainakin vuoden vielä tarvii henkiseen valmistautumiseen. Kummitytön 1,5v hoito auttaa hetkellisesti, mutta sitten kun lähden takas kotiin ni johan ikävä iskee :arghh:
 
Dadapis

Mä kärsin vauvakuumeesta noin kolme vuotta kokoajan sen vaan pahentuen. Näin unia jatkuvasti, joissa oon joko raskaana, saan vauvan tai saan tietää, että oon raskaana. Tuntui, että ympärillä nään vaan vauvoja ja raskaana olevia ja tunsin, että jotain puuttuu. Mies halusi kanssa nuorena lapsia, muttei ehkä samalla tavalla kuumeillut. Höpötti vaan, että haluis olla isä. No sit päätettiin jättää pillerit pois ja meni kolme kuukautta, että tärppäsi. Tuntui pitkältä ajalta vaikka on oikeesti todella lyhyt. Nyt pelottaa, että miten tämä raskaus menee ja saadaanko todella se pitkään toivottu, vaikkakin vähän aikaa todella yritetty, rakas lapsi syliin elokuussa. Soitan tänään ensimmäistä kertaa neuvolaan. Meillä tilanne ei oo joidenkin mielestä ehkä paras mahdollinen. Opiskelen kätilöksi ja opintoja 4,5 vuodesta jää vielä 2 vuoden "äippäloman" jälkeen. Miehelläkin opintoja vielä vähän jäljellä, mutta työelämä häämöttää, kun on hyvin työllistävä ala. Raha-asiat ei mua huoleta tässä vaiheessa, kun meillä jää nytkin reilusti ylimäärästä vaikka opiskellaan. Ei käydä viihteellä. Mulle perhe on tärkein asia elämässä ja mun prioriteetti yksi. Mulla on kuukautisten kanssa ollut ongelmaa ja endometrioosi jätetty epäily asteelle, jonka vuoksi en halua jättää liian myöhään perheen perustamista,vaikka vielä olenkin tosi nuori. Opinnot kanssa tärkeät ja työllistyminen valitsemalleni alalle. Mulla on kuitenkin mahdollisuus pitää vuosi taukoa opinnoista ja jatkaa sitten ja hakea sen jälkeen töitä. Seuraavat lapset saa sitten tulla, kun on tehty töitä sen verran, että saa vähän enemmän tukia. Näitä asioita on pohdittu kyllä ahkerasti ja todettu, että muutkin ovat selvinneet. :Heartpink
 
Kanelikeksi

Paljon onnea, toivottavasti kaikki sujuu hyvin! Meillä on aika paljon samanlaisia ajatuksia. Muakin vähän pelottaa se että mitä jos sitten myöhemmin ei voikkaan saada lapsia ja nyt olisi ainut mahdollisuus. Ongelmia myöskin kuukautisten kanssa ja endon suuntaan viittaa osa oireista.

Nyt teen töitä ilman koulutusta. Mies valmistui juuri mutta olikin väärä ala, eli hänkin varmaan alkaa opiskelemaan uudelleen jonkin ajan kuluttua. Toisaalta mullakin prioriteettinä se perhe eikä mikään superhaastava ja pitkä koulutus. Siinäkin taustalla se, ettei oma ala tunnu millään löytyvän. Kotiäitiys olisi kanssa ihanaa (oma äiti oli n. 10- vuotiaaseen asti kotona) mutta sitten pitäisi olla miehellä hyvä ja varma työpaikka. Kunhan pärjää niin mulle riittää. Maaliskuussa alkaisi ammattitutkintoon opiskelu mutta tosiaan en alasta ole varma..:shifty: Kokeilen nyt kuitenkin. Sellanen backup plan mulla on että jos ei nyt mikään nappaa niin aikuis/nettilukioon ja siinä ”samalla” kotona ollessa vauvakin voisi olla kuvioissa mukana.

Todellakin, muutkin ovat selvinneet. Nytkin meillä menee rahaa sellasiin ei niin tärkeisiin asioihin, koska ei ole laskujen ja ruuan jälkeen mitään tärkeää. Tiedän kyllä että kun sitten vauva tulee/ on tulossa niin pystytään hyvin säästämään ja käyttää rahoja paremmin ja juurikin häneen.

Mitäs neuvolassa sanottiin? :angelic:
 
Täällä kans yks vauvakuumeilja:greet025 Miehen kanssa ollaan 22/23 ja tavoitteena ois ens kesän jälkeen alkaa yrittämään. Meillä kummallakin on kans opiskelut silloin kesken, mutta loppusuoralla. Vähän mietityttää tosin itseä se oikea ajankohta, mutta toisaalta halutaan kummatkin ja parisuhde on vakaalla pohjalla. Ehtii useamman vuoden yrittääkin, jos ei meinaa tärpätä, vaikka totta kai sitä toivoisi, että mahdollisimman pian onnistaa, kun annetaan siihen mahdollisuus. :angelic:
 
Unisieppari, eikö tunnukkin aika pitkältä:joyful: Me miehen kanssa puhuttiin pari viikkoa sitten että kanssa kesällä/ syksyllä alotettais yrittäämään mutta nyt jo oon saanu aikaistettua sen keväälle :wink Tarkoitus olis alottaa foolihappo (d-vitamiinin alotin eilen) pian jotta ehtii se 3kk tulla täyteen ennen yrittämistä. En jaksa ottaa millään, meinasin tänään ostaa vauvanvaatteitakin jo.. Ruokavalion oon pistäny uusiks niin että saan kaikki mahdolliset kuidut yms ja vältän nyt jo ruokia mitä raskaana ei saa syödä ettei sitten tarvii raskaaks tullessa stressata että syökö oikein. Loppu viikosta käydään ostamassa/lainaamassa vauvakirjoja ja kaikkea mahdollista materiaalia aiheesta. Ei ainakaan voi sanoa ettei valmistauduttu. :p Kauhee hypetys mutta ei kukaan muu ymmärrä :sad001
 
dadapls, voin samaistua suhun täysin!

Itellä kans alko elämäntaparemontti nyt uuden vuoden kunniaks eli pyrin syömään terveellisemmin ja lisäämään myös liikuntaa. On sitten hyvät rakennusainekset tulevalle vauvallekin, kun on tottunut syömään enemmän kasviksia yms. Mun ois tarkotus jättää e-pillerit nyt keväällä ja sit alkais syömään kans niitä foolihappolisiä. Oon miettinyt, että pitäiskö ostaa suoraan joku raskausajan monivitamiinipurkki (esim. minisun mamma tai multivitan raskaus ja imetys), josta tulis foolihapon lisäksi myös muita tarvittavia vitamiineja hmm.o_O dadapls, oot sää ajatellu käyttää minkä merkkisiä tuotteita?

Mää oon kyllä kans samaa mieltä, että jos vaa on mahdollista nii miksi sitä ei hyvissä ajoin valmistautuisi kunnolla.:joyful: On tullu luettua vaikka kuinka paljon jo netistä ja katsottua videoita ja yhden kirjankin uskalsin kirjastosta lainata toivoen, että kukaan tuttu ei näe. En siis vielä halua, että muut saisivat tietää tästä kuumeilusta.:angelic:

Ja täytyy kyllä myöntää, että pari pientä vauvajuttua on tullut jo ostettua.. Ei sitä vain voi oikein kuvailla, miten se vauvakuume voi iskeä yhtäkkiä ja jäädä sitkeästi paikoilleen. Itsellä siis suunnilleen vuosi sitten ensimmäisen kerran havahduin siihen, että nyt on kyllä kuumetta ilmassa. Aiemmin sitä kun oli ajatellut, että ensin opiskelut päätökseen, kihloihin, naimisiin ja sitten vois alkaa lapsia tekemään, mutta niin ne suunnitelmat ja toiveet voi yhtäkkiä muuttua:woot:

Omissa kaveripiireissä ei vauvakuumeilu ole vielä muiden osalta ajankohtaista, joten on ihanaa, että on joku tällainen paikka, jossa voi vaihtaa omia fiiliksiä samassa tilanteessa olevien kanssa.:happy:
 
Unisieppari, mä mietin kanssa tota monivitamiinia, olis kätevä kun kaikki samassa. Ehdin kyllä jo ostaa minisun D-vitamiinia ja Folirenin foolaattia (foolihappoa). Onkohan siinä monivitamiinipurkissa tarpeeks sitte foolihappoa, kun pelkästään tossa mun on se 400mg. Ja jotkut tarvii vielä paljon enemmän. Vois tietenkin selvittää.

En mäkään halua hirveesti tästä kuuluttaa muille, vähän oon äidilleni vihjaillu mutta en niin paljoa että se tajuais :wink Vähän vaan valmistelen. Sanon varmaan vasta sitten kun oikeasti on raskaana, ja mielellään jo vähän pidemmälläkin että on varmuus.

Joo kyllä tuli nopeasti kiire kun vauvakuume iski :D Sen jälkeen millään muulla ei oo enään niin väliä. Kihloihin on onneks helppo mennä, loppujen lopuksi ei siihen sormuksiakaan tarvitse. Mäkin toivoin aina sellasta ihanaa unelma kosimista mutta sitten loppu kärsivällisyys ja ilmoitin miehelle että nyt mennään :rolleyes:

Tää foorumi on kyllä ihana, kaikki samalla asialla niin ei tuu sellasia ”ei kannata” asenteita vastaan tai muutenkaan negatiivisuutta lapsia kohtaan.
 
Hei täällä 21v. Yritys alotettu 11/18 ja nyt eilen aloitin juomaan greippimehua kokeilu mielessä. :hilarious:
Ensimmäinen ois haaveissa ja lievää endoa löydetty ultrassa. Oon kuumeillut pitkään ja oon vähän malttamaton vaikka tiedän että voi mennä pitkäänkin ennen kuin tärppää. :nailbiting:
Nyt odotellaan tulevaa ovista....
 
Jemuli, kerro heti jos huomaat jotain positiivista vaikutusta niin mäkin käyn hakemassa greippimehua :hilarious:

Aloin tossa jo miettimään että pitäiskö varata aika kierukan poistoon. (3kk päästä oli ajatus se ottaa pois.) Sitten tuli mieleen se että mitä jos kierto menee siinä sekasin niin että missaan oviksen ja menee kesäkuulle. Nooh laskeskelin että huhtikuun alussa jois poistais niin loppu kuusta pääsis yrittämään. Mut sitten jos ei vaan tärppää niin venyy taas. Pitääpä miehen kanssa taas jutella kun pääsee töistä että mitä jos vaan ottais heti pois ni mäkin saisin yöt nukuttua :rolleyes:

Ostin muuten sellaset ihan pienet villasukan tapaset tossut :arghh: Tossa hyllyllä ne odottaa käyttäjää.. :Heartred
 
Joo määpä kerron sitten toimiiko :rolleyes:
Itsellä oli vasta edellis kierto sellainen jossa sain oviksen tikutettua ja oireetkin oli aika selvät. :wtf:
Jostain luin että nuitten pillereitten lopetuksen jälkeen saattaa mennä puolikin vuotta ennenkuin kierto normalisoituu...
Flon mukaan pitäs parin päivän päästä olla ovulaatio katsotaan miten käy. :grin
Ite oon viellä pidättäytynyt vauva juttujen ostosta, koska tiiän että sitten kun ja jos raskautuu niin tulee ostettua ihan liikaa kaikkea innostuksissaan. :hilarious:
 
Mullakin on sovellus käytössä mutta en oo ikinä ennen ottanu ylös kiertoja että vasta ekaa mittailen nyt. Jotenkin vaan aina osannu varautua kuukautisiin pari päivää ennen luonnollisesti.

Ajattelin ihan samaa etten vielä ostaisi, kun tiiän että sitten raskautuessa niitä kamoja tulee ovista ja ikkunoista, ja äitiyspakkauksessakin tulee vaatteita sun muuta. Ne tossut oli vaan niiiiin super söpöt ja se kauppa on lopettamassa ni otin talteen :wink
 
dadapls, apteekin sivuilta kun silloin luin niin Minisunin Mamassa ois foolihappoa muistaakseni 400µg ja sit siinä Multivitassa 500µg.:)

Hei jemuli! Itsekin oon aatellu, että sitten kun alkaa yrittäminen, niin otan kaveriksi kaikki greippimehut sun muut poppakonstit, ettei jää ainakaan mistään sellaisesta se raskautuminen kiinni.:angelic: Jos ei auta fyysisesti, niin veikkaan, että itseä ainakin auttaa psyykkisesti, että osaa olla jotenkin sitten jännittämättä/stressaamatta liikaa. Stressi kun voi vaikuttaa siihen raskaaksi tulemiseen tietääkseni aika paljonkin.:sorry:

Oon miettiny, että lataan vasta jonkin vastaavan sovelluksen sitten, kun olen pilleritkin lopettanut. Jotenkin tuntuu turhalta kirjata kiertoa vielä sinne, kun ei tiedä miten sekaisin se menee pillereiden lopettamisen jälkeen.:nailbiting: On tullut kans luettua niitä tarinoita, että on mennyt hyvinkin pitkään pillereiden jälkeen, että kierto on normalisoitunut. Joillakin on jäänyt kokonaan poiskin.. Noh, ois kuitenkin tarkoitus syödä jo nuo ostetut laatat loppuun eli silloin toukokuun tienoilla sit jättää nekin pois. On siinä kesä aikaa kierrolla hakea omaa aikatauluaan.:grin
 
Unisieppari, no hei sit se olis kyllä hyvä. Syön noi loppuun mitä mulla nyt on ja sit käyn ostamassa sitä Multivitaa!

Mulla ongelmaks tulee varmaan stressaaminen oon niin taitava siinä :sad001 Kesää kohti kuitenkin varmaan helpottaa, vaikka on töitä niin tulee ulkoiltua enemmän.

Mä jotenki oon jo asennoitunu siihen että vauva tulis tammi-helmikuussa 2020 :hilarious: Ei sillä nyt oikeesti niin väliä ole kunhan tulee vaan. Meinasin sanoa että talvivauva olis ihana mutta korjaankin niin että kaikki vauvat on ihania :Heartred
 
Kirjoittelen myös tuonne Yritystä odottavat -ketjuun, niin siellä tuotiin esille sellainen asia, että monivitaamineissa saattaa olla haittana se, että joidenkin vitamiinien imeytyminen saattaa kärsiä.:wideyed: En ole koskaan edes ajatellut/kuullutkaan tällaista, joten pitää ottaa vähän enemmän selvää vielä noista vitamiinivalmisteista. Tuntuu, että olisi niin paljon kätevämpää ottaa yksi tabletti päivässä. Mutta pitää tutkia vielä asiaa.:bookworm:

Kaikki vauvat on kyllä ihania.:happy: Ite kans jotenkin kuvittelee koko ajan millanen tilanne on vuoden tai kahden vuoden päästä. Niin on siinä omassakin asennoitumisessa se, että vauva ois sillo loppukeväästä/kesästä 2020 sitten täällä. Toivoo vaan niin paljon, että heti kun annetaan mahdollisuus, niin tärppäis mahdollisimman nopeasti. Kerkee tässä jo kuumeilla muutenkin ihan tarpeeksi sinne alkusyksyyn asti.:p Kuitenkin tuntuu tosi ihanalta ajatukselta, että ensi vuonna meillä olisi mahdollisesti vauva.:Heartred
 
Toi on muuten totta, luinkin jostain että joku edesauttaa foolihapon imeytymistä mutta tottakai varmaan toisinpäinkin toimi. Eipä tullu mieleen että noilla vitamiineilla vois kanssa käydä ristiriitaa. Jännä et ne sitte on samassa kuitenki :wideyed:

Olis se kyllä niin täydellistä :Heartred Meillä vaan jos venyy kauheesti se raskautuminen ni tuntuu tyhmältä olla tekemättä mitään kun näillä näkymin aloittasin opiskelun vauva-ajan jälkeen. Ja sit jos alotankin opiskelun/ uuden työn tms niin se saattaa keskeytyä sitten kun vauva tuleekin, eikä ilmeisesti katsota hyvällä muutenkaan naisia jotka jää äitiyslomalle :sad001 Mikä on aika hullua koska mehän kuoltais sukupuuttoon ilman sitä :joyful:

Mitä mieltä te ootte siitä kun sanotaan, että kun saa lapsen/lapsia niin oma elämä jää elämättä? Tai ei pysty enää tekemään omia juttuja niin paljoa tai ollenkaan? Mulla jotenki toi ei haittaa yhtään, en muutenkaan paljoa oo kavereiden kanssa. Oikeastaan viihdytään aika paljon miehen kanssa ihan kotona yhdessä. Onhan se kiva joskus käydä jossai lomamatkalla tai kahvilla mutta ei mua haittaa vaikka en pääsiskään. Ja sittenkun lapset on vähän vanhempia niin onnistuu ne lomamatkatkin. Jotenkin sellane fiilis että äitiys olis se mun ”unelma-ammatti” tai kutsumus niin sanotusti. Että sitten keksin lasten kanssa tekemistä.
 
Mun mielestä ihan höpöhöpö puhetta että oma elämä jäis elämättä lasten takia. Lastenkin kanssa voi reissata ja tehdä milteipä mitä vain kuhan halua ja tahtoa riittää. Lapsetkin jos tekee/saa nuorena niin siitä 40+ iästä on jo "itsekseen".:grin
Tottakai jokainen itse päättä milloin on valmis tai haluaako koskaan edes lapsia, mutta se on mun mielipide että ei lapset estä elämästä. :angelic:
 
Nii jotenki iteki sitä mietin, että luulis niiden olevan ihan tarpeeksi toimivia, kun kuitenkin ollu markkinoilla jonki aikaa. Vaikka en tiiä miten tarkkaan vitamiineja valvotaan hmm. Veikkaan kyllä, että itse luotan sen verran, että ostan silti jonkin monivitamiinipurkin, kun on se vaa jotenki niin paljon kätevämpi ja muistaa ainaki ottaa helpommin, kun on vain yksi tabletti päivässä muistettavana.:rolleyes:

Mää oon kans sitä mieltä, että jokainen saa itse tietenkin miettiä, milloin ois valmis tai haluais, mutta itellä on kuitenkin sellainen fiilis, että haluis kyllä tällee suht nuorena. Ehtii pitempään yrittää, jos kävis nii ikävästi, että ei meinais tärpätä. Lisäks keskenmenoriski on tän ikäsenä pienempi ja koen, että näin nuorempana jaksaa paremmin kaikki valvomiset yms. Mut kyllä mää välillä mietin sitä, että mitähän muut tulee ajattelemaano_O vaikka ei niiden muiden mielipiteillä ookaa loppupeleissä merkitystä, niin en silti jotenki haluis, että ihmiset automaattisesti ajattelis, että meiltä on varmaa vaa ehkäsy pettäny. Kuumeilua on kyllä ollu tässä jo reilusti ennen, mutta en vaa haluu, että se selviää ennen kuin meillä sitten syksyllä toivon mukaa tärppää:angelic: mietityttääkö teitä välillä muiden mielipiteet raskauden suhteen?
 
Ja siis mun mielestä vauva voi vaa rikastuttaa omaa elämää. En jotenki usko, että itse jään mistään paitsi, vaan päinvastoin:) arki muuttuu vähän erilaisemmaks, mutta kyllä esim. kahvittelemaan ajattelin ainakin yrittää lähteä vauvankin kanssa. Tai kutsun sitten kaverin meille kahville.:joyful: Tosin tietenkään ei ihan samalla tavalla voi tulla tai mennä vauvan kanssa, mutta en koe, että varsinaisesti joutuisin sen myötä luopumaan mistään.

dadapls, mun tarkoituksena ois tulla raskaaksi kesken opiskelujen. Voi sitten äitiyslomien yms jälkeen opiskella loppuun ja vastavalmistuneena mennä suoraan työelämään.:grin
 
Joo kyllä muakin mietityttää muiden reaktio, meidän naimisiin menokin oli niin ”shokki” kaikille (vaikka yli 3 vuotta yhdessä oltiin oltukin). Ja just toi että ehkäisy olis pettäny. Tai kun yksin liikkuis ja ajateltais että oon sellanen hulttio että vahingossa raskaaks ja mies lähteny :wideyed: Mutta oikeesti siinä tilanteessa kun ite tietää totuuden ja osaa iloita lapsesta. Jonku jutun luin täältä että nuorelle oli ehdotettu päin naamaa aborttia. Huh olisin niin vihanen.

Ennenvanhaan synnyttäjien ikä oli just se +-20 eikä ollu mitään ongelmia. Jaksaa paremmin ja kroppakin ilmeisesti kestää enemmän. Ehkä enemmän se raskausaika mietityttää koska sitten kun on se vauva niin pystyy ns näyttämään osaamisensa :joyful: Onneks kuitenki näytän ikästäni vanhemmalta niin voi olla että säästyn pahimmilta kommenteilta :hilarious:

Unisieppari, niin olikin :Heartred Tuntuu vaan omalla kohdalla kun ehtisin niitä opintoja käymään vaan pari kuukautta että olisi vähän turhaa :nailbiting: Eikä edes nyt tiedetä siitä muutosta, niin hankala edes hakea syksyä ajatellen mihinkään. Se varmaan osuis meinaa just siihen.

Eikä siis oon/ollaan nyt päättetty että käyn poistamassa kierukan ennen ens ovista :Heartred Sanoin miehelle että ei tietenkään pakko sitä lasta tehdä sillon jos hän ei henkisesti ehdi valmistautua mutta ainakin on valmiiks poissa tieltä. Meillä osuu ihanasti mun synttäritkin siihen muutama päivä ennen ovista ja ollaan sillon Berliinissä:wink 20% todennäköisyys siinä ilmeisesti on tulla raskaaks kun oikeeseen aikaan yrittää ni sillon mulla olis just 5 kertaa mahollisuus niin helmikuinen tulis :hilarious:

Mites te nukutte? Mulla on aina ollut vähän hankaluuksia varsinkin jos jokin/joku (kirjaimellisesti) mietityttää. Aina illalla yritän mennä nukkumaan ja sit alkaa ne vauvaseikkailut päässä ja pian oon taas täällä :angelic:
 
Takaisin
Top