noin 30-vuotiaat ensimmäistä lastaan odottavat

Perjantaihin asti pitäisi jaksaa odottaa, silloin on neuvola.
Kahtena päivänä oli runsasta vuotoa, sen jälkeen satunnaista ruskeaa tuhrua.. Mitä sitten lie tarkoittanee..
 
Mä meen jo huomenna neuvolaan, en jaksa odotella.
Aika luottavaisin mielin jotenkin olen, ja varmaan tipun korkeelta ja kovaa jos kaikki ei olekkaan ok.
 
Meidän tyttö syntyi 30.9. Pari viikkoa yli lasketun ajan ja käynnistää jouduttiin. Synnytys oli pitkä ja rankka, lopulta tarvittiin imukuppi, että saatiin vauva ulos. Nyt on sitten pari viikkoa tutustuttu toisiimme ja äiti on aika väsynyt. Öisin ei rauhoitu kuin rinnalle ja siinä sitten kumpikin nukahdetaan tissi vauvan suussa... Ei niin hyvää unta. Kapalointia oon kokeillu, meillä on gro swaddle käytössä. Ei aina auta kun itkee vaan ja tuntuu tuskastuvan entisestään kun ei pysty liikkumaan...
 
Hurrjasti onnea syysmorsian!! :) kauanko synnytys siis kesti? Koitko, että sait synnytyksessä henkilökunnalta hyviä ohjeita? Ottiko sun miehes isyyslomaa?? Jaksamisia uuden perheen jäsenen kanssa. Jospa hällä kestää hetki rauhoittua, kun ois ollu niin kivaa.äidin mahassa.. :wink

Mentiin aamulla klo 8 sairaalaan käynnistystä varten. Iltapäivällä neljän jälkeen alkoi olla säännöllisesti supistuksia ja tyttö syntyi aamuyöllä neljältä. Ponnistusvaihe oli yli tunnin. Kätilö oli mukava ja sain hyviä ohjeita, toiveitani kuunneltiin ja sain aluksi ponnistaa polvillani nojaten sängyn nostettuun päätyyn. Ilman miehen kannustusta en varmaan olisi jaksanut. Miehellä on onneksi isyysloma.
 
Onnea syysmorsian ja isi myös :) Toivottavasti pikkuinen rauhoittuu ja malttaa nukkuakin välillä muutenkin kuin tissi suussa!
 
Ekaksi onnea Syysmorsiamelle ja sitten pieni esittely..
Oon tuolla kesäkuisten porukassa, laskettu aika 1.6. tällä hetkellä ja viikkoja 7+4. Ikää on 34 vuotta. Kesäkuisten ryhmässä on tosi vähän itseni ikäisiä ensimmäistä odottavia, joten aattelin hakeutua tänne.. Vaikkei ne kokemukset ja ajatukset niin erilaisia välttämättä olekaan.

Meillä meni niin, että haaveilin vuosikaudet vauvasta, mutta mies ei lämmennyt ajatukselle. Ennen kuin vasta tänä syksynä. Ja kappas: kävi niin käsittämättömästi, että tulin ekasta yrityksestä raskaaksi. Olin vähän aikaa aivan pihalla. On ollu jopa outoja ajatuksia siitä, onko tää oikein et pääsen näin helpolla... Mutta vielähän tässä ollaan alussa. Kävin ultrassa viime vkolla ja siellä kaikki oli kunnossa, mut nyt taas jänskättää, pysyykö pieni matkassa. Niskapoimu-ultra on 10.11.

Ja jotta asiat ei ois liian yksinkertaisia, mies on lähdössä marraskuussa puoleks vuodeks ulkomaankomennukselle.. Yksin saan siis täällä jännitellä pääosin.

Mukavia odotushetkiä kaikille :)
 
Tervetuloa Suvetar :greet025

Poksista 18+0 ja tervetuloa liitoskivut..Mä rupeen harkitteen kohta vakavissani että tää on meidän ensimmäinen ja viimenen mukula..o_O:grin
 
Eipä ole hetkeen tullut tänne kirjoiteltua. Meille syntyi ihana pieni tyttö 4.10. :Heartred

Syysmorsiamelle onnea ja jaksamista! Aika paljon samoja kokemuksia kuin meillä, mullakin oli imukuppisynnytys ja hetken aikaa paikat aika hellänä sen jälkeen. Yöt nukutaan vaihtelevasti, välillä tosi hyvin, välillä kitistään useampi tunti putkeen... Mieluiten täälläkin neiti nukahtaa tissi suussa tai syliin, omaan sänkyyn huonommin. Välillä väsyttää, mut kyllä on ihanaa olla äiti :Heartbigred
 
Takaisin
Top