Nimi vauvalle

[APM]

Meillä on nimet ollut jo pitkään valmiina sekä pojalle, että tytölle. Jos kaikki menee hyvin ja tämä raskaus saa onnellisen lopun, katsotaan sitten miltä vauva näyttää ja sopiiko nimi hänelle.

 

[Arlaingman]

Meillä on viime päivinä pyöritelty paljon tyttöjen ja poikien nimiä, ja kauhukseni oon huomannut että meillä on aika erilainen maku miehen kanssa molemmat ollaan vielä hirmu itsepäisiä... Noo mut kyllähän tämä Liisa-Petteri sitten jonkun nimen aikanaan saa

 

[Hille]

Mulla on myös nimet valmiina, mutta en oo vielä uskaltanut miehelle niitä ehdottaa. Hänellä on aivan varmasti omat näkemyksensä ja sellainen pässi kun on, ei varmasti anna periksi

 

[Pogo]

Mä ehdotin miehelle yhtä ihanaa pojan nimeä niin hän tyrmäs sen täysin kun ei muka sovi isompien lasten nimien kans yhteen. Mun mielestä se sopii paremmin kuin hyvin koska se on niin pehmeä ja siitä puuttuu r ja s.

 

[Sirpaleina]

Jos ei löydy yhteistä säveltä niin kokeilkaa silleen et molemmat kirjottaa omat suosikki-nimi-listat, vaikka 10nimeä ja sit katotte onko siellä yhtään samaa nimeä tai samankaltaisia mistä vois vaikka soveltaa jotain :)

 

[Maiksuli]

Meillä onkin molemmille etunimet! Pojalta vaan puuttuu toinen toinen nimi
Mutta katotaan vaan lähempänä muuttuuko mieli :)

 

[Alviina]

Nyt se kirkastui. Mä tiedän meidän tulevan tytön nimen. Enää tarvitsee suostutella mies tähän mukaan. Toisaalta hän saa antaa oman sukunimensä tälle, niin eikö olisi täysin kohtuullista, että mä saan valita etunimet?

 

[Suski75]

Tytön kohdalla on ehkä yleisempää, että sukunimi ei säily, joten ehkä etunimissä kannattaa miehelläkin olla sananvaltaa... pojan suhteen olen kyllä sitä mieltä, että kun sukunimi tulee isältä, niin etunimet voivat kaikki tulla äidiltä.

 

[Sirpaleina]

Meillä luultavasti käy tälläkin kertaa niin että oli kumpi vaan niin syntymän jälkeen miä kirjotan paperille omat suosikkini joista mies yliviivaa ehdottomat eit ja sit pyöritellään paria nimeä ristiäisaamuun asti. Enemmän oon kyllä jostain syystä miettiny tyttöjen nimiä. Esikoista oottaessa vaikka tiesin että poika oli tulossa niin silti pyörittelin tyttöjen nimiä. Tytölle olis kyllä 3-4 ehdotonta suosikkinimeä valmiina, pojalle en kyllä meinaa keksiä mitään

 

[peruna86]

Mun lapset saa mun sukunimen (luonnollisesti ) ja jatkaa samalla sen kulkua. Mun sukunimisiä ei maailmassa ole muita, kun mun suku eikä meitä oo enää kuin 23 elossa. Siksikin toivon edes toisen näistä olevan poika, ettei sukunimen jatkuminen ole pelkästään mun esikoisen (ja parin esikon serkun) harteilla.

 

[Sirpaleina]

Aika hauskaa peruna.... Nimittäin se että mun tyttönimi olis kans ollu semmonen et meit on vaan yks suku, elossa jotakuinkin 13 enää ja niin vaan vaihdoin perusyleiseen nimeen kun mentiin miehen kanssa naimisiin. Isälle aikanaan jo pikkutytöstä lupasin etten vaihda ikinä sukunimeä, mutta isän kuoltua en jotenkaan pitänyt asiaa enää minään.
Muutenkin meidän suvussa on lähinnä tyttöjä... Oliskohan mulla 1 mies serkku siltä puolelta sukua ja hänellä 1poika ja 2tyttöä. Eli vahva usko on että tää sukunimi tulee kuolemaan kokonaan... Kaunis ja harvinainen nimi mut en jotenkin kokenu ikinä omaks

 

[peruna86]

Mä taas en tykkää yhtään mun sukunimestä, mutta kun muuta ei ole ollut tarjolla niin tällä on mentävä!
Ja nyt sit kun mun lapset saa mun sukunimen niin tuntuis hassulta itekkään sitä vaihtaa vaikka naimisiin menisinkin.
Mut eipä nää asiat ole kovin ajankohtaisia lähitulevaisuudessa :) .

 

[Barbieq]

Esikoista odottaessa sovittiin, että jos on tyttö niin saa mun sukunimen ja jos on poika, niin isänsä nimen. Tyttö tuli (onneksi!).

Mä pidin oman nimeni naimisiin mennessä, samoin kuin siskonikin teki. Mun on osittain siksi tosi vaikee edes ajatella, että lapseni aikanaan ottaisi toisen nimen, kun se on itelle niin itsestäänselvää ollut aina, että sukunimi on oma ja se pysyy. Mahdollisista puolisoista riippumatta.

 

[Sirpaleina]

Heh... . Miä olin vaan ihan varma etten tuu koskaan löytämään sellasta ihmistä joka kestäis mua ja mä sitä että naimisiin asti päätyisin ikinä sit ku löytyi niin sukunimestä tuli ihan yhdentekevää mulle. Paljon puhuttiin sukunimistä naimisiin mennessä, kummallakin oli selkeää se että sama sukunimi, varsinkin kun oli lapsikin tulossa. Kai me molemmat ollaan sen verran vanhanaikaisia että perheellä on yhtenäinen sukunimi oltava

 

[Luruh]

Mä oon aina ollu sitä mieltä et jos meen naimisiin niin otan miehen nimen. Oma sukunimi oli täysin merkityksetön mulle ja valitettavasti oma suku on sellanen etten halua että mulla on niiden kanssa sama sukunimi. En oo muiden sukulaisten kun oman perheen kanssa missään tekemisissä.

Jo lapsena oon päättäny et jos saan tytön niin mikä sen nimeks tulee ja jos mies ois pistäny vastaan niin ois lähteny mies vaihtoon Kerroin sen jo ennen ku ees ruvettiin lapsia miettimään No esikoinen on tyttö ja juurikin sen niminen ku mitä muksuna päätin Tän tulevan lapsen nimestä kun keskusteltiin niin mies sai päättää pojan nimen täysin ja tytön nimestä juteltiin niin toisen nimen mä päätin ja mies etunimen. Nyt jännätään sit et kumpi tulee

 

[Tupuli]

Kun sukunimistä on puhuttu, nii miehen sukunimi oli kauniinpi ja harvinaisempi kuin omani, joten tottakai otin sen. Oon pienestä pitäen ajatellu vaihtaa sukunimen naimisiin mennessä, sillä oma sukunimeni ei oo ollu mitenkään erikoinen.

Lasten nimiä oon joskus pienenä tietty kans miettyny. Yhtään listaa ei oo tallessa ja uskoisin et sit ku tiedetään kumpaa sukupuolta vauveli on, niin aletaan varmaan yhdessä miettimään suuntaa. Eiköhän se nimi valita vasta kun vauva on syntynyt.

 

[Hope82]

Miehen kanssa ollaan usein nimistä puhuttu , jo useampi vuosi näitä pohdittu ja tavallaan ne lyöty lukkoon. Mutta nyt nimet ei jostenkin tunnukaan oikeilta :D Tai alkanut pohtii oisko jotain vielä kivempiä. Toiset nimet täysin hakusessa. Ehkä kun saa,jos saa, tietää sukupuolen, voi miettiä tarkemmin nimiä ja viimeistään kun näkee vauvan tietää onko sopiva
Minun 2 tytölle oli nimet valmiina ennen heidän tuloa jo pitkään ja ne oli jotenkin "nämä ne on".

 

[Maiksuli]

Mulla oli esikoista odottaessa kaikki 3 etunimeä valmiina sekä pojalle että tytölle. Poika syntyi ja sai sen nimen.

Nyt onkin uudet etunimet mietitty molemmille. En halua antaa tytölle niitä ekalle tytölle miettimiä nimiä! Jotenkin sellainen olo, että ne nimet oli vain jos esikoiselle

 

[Shooky90]

Itse vaihdoin kans sukunimen kun mentiin naimisiin mieheni kanssa. Itselläni on veli ja serkkuja isän puolelta, niin ajattelin että he sitten vievät sukunimeä eteenpäin. Ainut pikku asia joka hiukan aina naurattaa että miehen siskolla on sama etunimi kuin minulla, eli nyt on kaksi täsmälleen saman nimen omaavaa lähisuvussa. Mutta itsestäni on kuitenkin kiva kun perheellämme on yksi ja sama sukunimi, kaksoinimeä en koskaan olisi jaksanut kun töissä joutuu koko ajan allekirjoittelemaan kaiken maailman papereita...

Mutta etunimet: tytölle ja pojalle on jo jonkin aikaa olleet tiedossa. Otetaan käyttöön vain jos synnytys kaikkineen menee hyvin. Nyt käytetään vauvasta ainoastaan lempinimiä. Valitut etunimet tulevat miehen suvun puolelta (sattui osumaan silmiin kaksi ihanaa ja erikoista kun tutkimme vanhaa sukupuuta). Keskinimet tulevat minun sekä mieheni sukujen puolilta, tärkeiltä ja läheisiltä henkilöiltä. Meille tärkeintä oli että kaikki nimet ovat helppoja lausua sekä suomeksi ja ruotsiksi (äidinkielenä meillä siis kotona ruotsi). Ärsyttävää jos on sellainen nimi jonka kaikki lausuvat väärin tai eri lailla. Näitä tapauksia löytyy ihan lähipiiristä ja kaikki tälle ongelmalle altistuneet ovat anoneet että huomoitaisiin se lapsen näkökulma tähänkin sitten niitä nimiä valittaessa. :)

 

[Barbieq]

Meille tärkeintä oli että kaikki nimet ovat helppoja lausua sekä suomeksi ja ruotsiksi (äidinkielenä meillä siis kotona ruotsi). Ärsyttävää jos on sellainen nimi jonka kaikki lausuvat väärin tai eri lailla. Näitä tapauksia löytyy ihan lähipiiristä ja kaikki tälle ongelmalle altistuneet ovat anoneet että huomoitaisiin se lapsen näkökulma tähänkin sitten niitä nimiä valittaessa. :)

Tää on hyvä pointti. Meillä kans yhtenä kriteerinä on se, että lapsi nimensä kertoessaan ei saa vastausta "ai mikä?"
Mun ja lasten sukunimi on ruotsinkielinen, ja sen saa aina tavata jos haluaa sen menevän oikein. Olis tylsää, jos lapset sais selitellä koko nimensä. Nimet mietittiin myös siten, että eivät herätä liikaa kummastusta tai vaikeuksia ulkomailla - sukunimi hoitaa senkin puolen yhden ääkkösensä takia.