Neuvolat ja lääkärit

S

squiik

Satasella mukana keskusteluissa
Käväisin tänään taas neuvolassa ja lääkärissä. Ymmärrän, että on hyvä, että raskautta seurataan, mutta noin muuten tuntuu, ettei neuvolakäynneistä oikein saa mitään irti. Kysyvät aina, onko vointi hyvä ja jos on, ei siinä mitään sen kummempaa sitten. En oikein tiedä, mitä neuvolasta odotin, mutta jotenkin tuntuu vähän turhalta.
 
Tänään kysyin lääkäriltä, mitä mieltä hän on urheilemisesta vielä näin viikolla 26...28, eikä hän oikein osannut sanoa siihen mitään. Sanoin, että olen ajatellut vielä käydä yhdet kilpailut, kun kerran pelaaminen ei tunnu pahalta, eikä lääkäri kommentoinut juuri mitään. Ehdotti sauvakävelyä, mutta jätän suosiolla sauvat kotiin ja otan koirat mukaan [8D]
 
Onko muita, jotka ovat  pettyineitä neuvolaan...?
 
Mulla vähän samat mietteet... Jotenkin mulle on osunut sellaisia tätejäkin (kolmas täti menossa...), että ei heidän kanssa osaa/pysty rupatella muuten vain. Aina kysyvät alkuun "mitä kuuluu, kuinka oot voinut" ja kun vastaan, että hyvin vieläkin, juuri mitään vaivaa ei oo ollut, niin se jää siihen. Jos itsellä ei ole kysyttävää niin se neuvolakäynti on lähinnä siinä, että mitataan tarpeelliset jutut ja heihei... [:-] Ehkä jos täti olisi oikein mukava ja sellainen, jolle voisi selostaa ummet ja lammet, olisi ajatukseni täysin erilaiset.. En sitten tiedä. Itse olen myös vähän pettynyt.. Aina sitä neuvolaa kovasti odottaa ja kiva sinne on mennä, ei siinä mitään, mutta jotenkin vähän... plääh... 
 
Itselläni ei sinällään käyntien sisällössä ole valittamista, kun on sattunut oikein mukava terkkarikin. Mutta se mikä vähän ehkä ärsyttää, tai ehkä enemmän kummastuttaa on se, että ainakin minulla on ollut käyntejä tosi harvoin. Itse kuvittelin, että näin alkuun mennään sillä kuukauden välillä ja sitten myöhemmin se tihenee vielä.

Itse olen kuitenkin käynyt tasan kaksi kertaa neuvolassa. Alkuun 7+5 ja nyt tammikuun lopussa viikoilla 14+3. Tämäkin vain aikaisemmin, kun ultrassa vaihtui laskettu aika lähes kaks viikkoa myöhemmäksi. Eli oli tarkoitus olla siinä 16 viikon tietämillä. Ekan ja tokan käynnin välissä lähes päivälleen kaks kuukautta (toki ultra siinä välissä) ja nyt seuraavaan on taas 6 viikon väli. Lisäksi en ole edes käynyt siinä ensimmäisessä neuvolalääkärissä, kun täällä missä minä asun, niin tämän ihanan ja niin kamalan vaarallisen possuflunssan vuoksi, ajat on keskitetty keskiraskauteen ja sitten loppuvaiheeseen, mikäli ei mitään erikoista taustoissa yms. ole niin kuin mulla. Argh.... Ei kai sillä nyt niin väliä ole, kun ei kerran oireitakaan ole, mutta jotenkin vain kummastuttaa. Ja kivahan se olisi useammin kuulla vauvan sykkeitä ja muuta. Niitähän me raskaana olevat odotetaan. Nyt täytyy vain toivoa, että tämän seuraavan käynnin jälkeen pikkuhiljaa meikäläistäkin ruvettaisiin seuraamaan tiheämmin. [:)]
 
Vaavi2010, mulla on ihan sama homma! Ärsyttää ja ihmetyttää kun kaikki kertoilevat käyneensä näihin aikoihin kolmannen kerran neuvolassa, mun neuvola-aikaani on vielä miltei kuukausi aikaa, ja edellisestä on jo miltei kuukausi aikaa. Sitä aiemminkin oli melkein 2kk takana. Kaksi kertaa siis minäkin vain käynyt. Pitäiskö sitä jotenki vaatia että pääsisi kuukauden välein niinkuin muutkin ? Ei sillä, eipä tässä mitään vaivaa ole mutta niinkuin sanoit, olisi kiva kuulla sydänääniä jne useammin, kun vieläkin välillä itsellä tulee ns. "uskonpuute" että onkohan siellä edes ketään vaikka päivittäin tunnen potkuja, silti ajattelee että olikohan ne nyt niitä kuitenkaan... No, rakenneultraan aikaa miltei 3 viikkoa ja siitä miltei viikko niin pääsee taasen neuvolaan. Tsemppiä mamat! [:)]
 
Neuvolasysteemi on luotu alunperin siksi, että lapsikuolleisuutta saataisiin ehkäistyä jakamalla äideille tietoa omasta terveydenhuollosta sekä lapsenhoidosta. Näin ollen, jos kaikki on kunnossa, ei ole syytä seurata tarkemmin. Ja edelleenhän se on niin, että jos haluaa äitiysavustuksen, on käytävä neuvolassa tietyn ajan puitteissa. Käyntitiheys varmaan vaihtelee kunnittain, riippuen kunnan terveydenhuoltoresursseista. Espoossa käynnit on olleet kuukauden välein. Olen itse käynyt näihin viikkoihin mennessä kaksi kertaa terkkarilla, kaksi kertaa ultrassa ja kerran lääkärillä.
 
Lukekaahan muuten sangen mielenkiintoinen Arno Forsiuksen artikkeli äitiysneuvolan kehityksestä osoitteessa: http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ait_neuv.html
 
Tässä katkelma siitä:
 
"Suomen ensimmäiset äitiysneuvolat avattiin vuonna 1926 Helsingissä Naistenklinikassa ja Viipurissa lääninsairaalassa. Äitiyshuoltotyö liitettiin vuonna 1934 kätilökoulutuksen opetusohjelmaan ja vuonna 1937 annettuun lakiin kunnallisesta kätilöntoimesta. Kätilöopiston aliopettaja [link=http://www.saunalahti.fi/arnoldus/siirala.html]M. J. Siirala[/link] laati vuonna 1933 lääkintöhallituksen esityksestä raskaana olevia varten kirjasen "Terveydenhoidollisia aakkosia raskauden ajaksi". Hän kirjoitti lisäksi äitiyshuollosta mm. Kotilieden lääkärikirjaan vuonna 1933 ja Duodecim-aikakauskirjaan vuonna 1934. Hänen kirjansa "Äitiyshuollosta" julkaistiin vuonna 1938 sekä suomeksi (Otava) että ruotsiksi (Söderström & Co). 1930-luvulta alkaen äitiysneuvoloita perustivat ensisijaisesti yleishyödylliset järjestöt, kuten Suomen Punainen Risti ja Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto sekä vuonna 1941 perustettu Suomen Huolto. Joitakin neuvoloita perustettiin eräiden kaupunkien sosiaali- tai terveydenhoitolautakuntien alaisuuteen.
 
Suomessa oli lääkärin johtamia äitiysneuvoloita vuonna 1941 vain 36, mutta vuonna 1945 jo yli 300. Suomessa annettiin vuonna 1944 laki kunnallisista äitiys- ja lastenneuvoloista sekä lait kunnankätilöistä ja kunnallisista terveyssisarista. Laeissa oli siirtymäkausi vuoteen 1949 saakka, jonka jälkeen kaikissa kunnissa oli oltava sekä äitiys- että lastenneuvola.
 
Suomessa tuli voimaan äitiysavustuslaki vuonna 1938. Äitiysavustus jaettiin vaatepakkauksena, raha-avustuksena tai molempina. Äitiysavustuspakkaus oli hyvin suosittu varsinkin taloudellisesti hankalina sota-ajan vuosina. Pakkaukseen liittyi ohjekirjanen pikkulapsen hoidosta. Äitiysavustuspakkaus on edelleenkin käytössä.
 
Suomessa äitiysneuvolassa toimivat tavallisesti kunnanlääkäri ja kunnankätilö. Äitiysneuvonnan työmuotoja olivat perehtyminen synnyttäjien työ- ja kotioloihin, opastaminen ja avustaminen sosiaalietuuksien saannissa, valistustoiminnan harjoittaminen, terveyden- ja lastenhoidon opastaminen, raskaana olevan ja sikiön terveydentilan seuranta, tarvittavista tutkimuksista huolehtiminen tai niiden suorittaminen. Tutkimuksia olivat: synnytysedellytysten toteaminen, lantion mittaus ja kehityshäiriöt, raskaana olevan painonkehityksen, turvotusten ja verenpaineen seuraaminen, kohdun koon ja sikiön kehityksen seuraaminen, veren hemoglobiinin sekä virtsan valkuaisen ja sokerin seuraaminen, verikoe kuppataudin toteamiseksi, emättimen bakteerinäyte tippurin toteamiseksi ja röntgenpienoiskuvaus keuhkotuberkuloosin toteamiseksi. Lisäksi äitiysneuvontaan kuului jälkitarkastus mahdollisten hoitoa vaatimien tilanteiden toteamiseksi ja hoitamiseksi."
 
Neuvolahan on sitä varten, että raskautta seurataan.. ja toki siinä sivussa myös äidin vointiakin. Muutenhan tuo neuvolassa käyminenhän tuntuu melko turhalta, jos sulla on kaikki ok, mutta jos joku on oikeasti vialla, sieltä saa kyllä apua. Ja se on sellanen melko puolueeton paikka, missä voit sitten puhua mistä tahansa.
Toisaalta on melko pelottavaa lueskella toisten kokemuksia mitä erilaisimmista neuvolakokemuksista, kun se on niin tuurista kiinni millaisen terkkarin siellä saat vastaasi. Joskus kemiat ei vaan sovi yhteen tai terkkarin tapa esittää joku asia jää vaivaamaan todella pahasti, esim tää painonnousu raskauden aikana. Toki ihmiset ottaa niin erilailla vastaan kritiikkiä, jotkut helpommin kuin toiset, että sekin vaikuttaa.
Itselläni on aivan ihana terkkari siellä. Tuttu jo kahden raskauden takaa, joten tunnetaan toisemme melko hyvin jo. Sellanen maalaisjärkeä omaava ihminen, ei mikään tärkeilevä pikku.., joka noudattaa kirjaimellisesti ohjeita. Mä tykkään! Just mulle sopiva [:)] No kaveri käy samalla terkkarilla, eikä voi tuota naista sietää, ja ottaa kaikki sanomiset loukkauksena, että näin [;)] Ite olen käynyt nyt kerran lääkärissä, viisi kertaa terkkarilla ja kaksi kertaa ultrassa. En todellakaan voi valittaa.. Ja kyseessä siis kolmas raskaus, jolloin niitä käyntejä pitäisi olla harvemmin.. No enpä ole huomannut mitään tuollaista.
Kattelin tässä muutama viikko sitten jotain dokumenttia amerikasta, niiden "neuvola" käytännöstä. Ei voinut kuin silmät pyöreenä tuijottaa ja miettiä et on se jumankauta hyvä, ettei tarvi siellä olla. Ja se synnytys.. Ite en vaan voi ymmärtää tollasta, että synnyttämään pääsee mukaan ties mitä sukulaisia ja jopa pieniä lapsia. No mä ainakin haluan että saan sillon olla ihan rauhassa. Jo pelkästään se, että isovanhemmat tulee katsomaan syntynyttä sairaalaan heti syntymän jälkeen, tuntuu musta ihan riittävän raskaalta. Mä olen ainakin ollut kahtena aikaisempana kertana ihan loppu.
 
Täällä käyntikerrat on ihan ok. Samoin niiden sisältö, eli perusmittaukset ja kysymykset. Täti vaan tuntuu välillä täälläkin olevan vähän ulapalla joistain asioista. Siksi tuntuu välillä typerältä mitään häneltä edes kysyä.
Toinen täti joka yleensä vastaa meidän pienen neuvolan puhelimeen, on puhelimessa ainakin äärettömän tyly. Joko tyyliin nauraa tai hermostuu jos jostain asiasta olen huolissani. Ymmärrän, että saavat varmasti ns. turhia soittoja paljon, mutta ei omaa mieltä lämmitä.
Viimeksi soittaessani hiivatulehduksesta, kysyin samalla streptokokkikokeesta kun en ollut tietoinen mikä käytäntö täällä on. Hyvä ettei alkanut huutamaan. "Meille on tullut juuri uudet ohjeet ettei me niitä saada ottaa. Vain äitipoli ottaa jos muun ongelman takia joutuu sinne ja näkevät aiheelliseksi ottaa." Kun aloin kysymään, että otetaanko se laitokselle mentäessä sitten edes, niinkun kuulemma pääkaupunkiseudulla(?, ainakin jossain), kerkesi hän jo monta kertaa huutamaan kysymykseni väliin "me EI SAADA OTTAA, sellanen käytäntö täällä nyt on!!" ennenkuin sain koko kysymyksen esitettyä loppuun saakka.
Muutenkin huolia saat esittää, mutta mitään niiden eteen ei tehdä.
 
Ne neuvolakäyntien tiheydet on varsin paikkakuntakohtasia;
esim. pk-seudulla on säästötoimenpiteiden vuoksi joillakin ekan ja tokan kerran välillä jopa kolme kuukautta[:-] Omalla paikkakunnallani on noin neljän viikon välein käynnit ja tietty tihenee sitten loppua kohden.
  Itelläni ei ole omasta neuvola tädistä pahaa sanottavaa. Se on sellanen ihana täti, joka on hoitanu osan äitini raskauksista ja tuntee mun puoli sukua jollakin tavoin(no pieni tuppukylä).. Viime käynnillä se jopa alkoi selittämään kuinka mielenkiintoisen dokumentin oli juuri katsonut kannabiksesta[:D] (YLE:Prisman dokkari) ja tämä tuli hänelle mieleen kun puhuin laktoosi-intoleranssista[:D][:D] Ei sitä kaikkea voi selittää.
 
Kyllä se on hyvä, että Suomessa pidetään huolta terveydenhuollosta ja raskausajan tarkastuksista, mutta valitettavan usein nykyaikana neuvolakäyntejäkin harvennetaan yhä useammalla paikkakunnalla. Niistä olisi kuitenkin syytä pitää kiinni, sillä moni raskausaikaa vakavastikin vaarantava sairaus voi paheta lyhyessäkin ajassa, eikä voida täysin luottaa odottajien osaavan itse arvioida jos jotain on vialla. Varsinkin jos on ensiodottaja, jolloin muutenkin saattaa yli-analysoida tai pelätä kaikkea poikkeavaa tai sitten ajatella ettei kehtaa jokaisesta "pienestä" asiasta ottaa yhteyttä neuvolaan tai äitiyspolille.
Alussa n. kuukauden väli omien käyntien välillä tuntui pitkältä ajalta, mutta toisaalta jos se on joko kuukausi tai pidempi, niin olisi hyvä jos edes siitä yritettäisiin pitää sitten kiinni.
 
Mulla on ollut nuo käynnit jotakuinkin kuukauden välein ja sitten ultrat siihen lisäksi vielä. Nyt tulee pari neuvolalääkäriköyntiä n parin viikon välein, kun on huolettanut nuo supistukset. Että ihan hyvin ainakin täällä Nummelassa toiminut homma. Ja minusta mun hoitaja on mukava, nuori ja ystävällinen. Ei mulla ole mitään valittamista. Lääkäri on ainoastaan sellainen, josta en oikein syystä tai toisesta pidä. Ei siinäkään mitään vikaa varsinaisesti ole, mutta jotenkin sen vain vähän ärsyttää minua [:D]
 
Meillä on käynnit ollut alusta asti kuukauden välein. 30.viikolta lähtien on alkanut kahden viikon välein, joten veikkaan, että seuraavan käynnin jälkeen (23.päivä) saan rampata jopa jo viikon välein! Eli tosi hyvin tuo asia täällä päin.. [:)]
 
Mulla on nyt ollut neljä neuvolaa, kaksi ultraa plus sitten nämä kaksi naistenklinikan sikiötutkimusta - nyt rv 26+3. Sinänsä kai neuvoloita on ollut tarpeeksi, kun ei nyt ole mitään ongelmiakaan ollut. Viimeksi neuvolassa oli eri täti, joka oli kyllä edellistä mukavampi ja ymmärsi vielä kysyä, miten lapsivesitutkimus oli mennyt ja mitkä olivat tuntemukset.
 
Lääkäriin olin jotenkin tosi pettynyt, koska hän teki vain äkkiä tutkimukset ja kertoi mittoja, jotka kuulemma olivat normaalit. Sitten tuohon asiaan, josta oikeasti olisin halunnut puhua, lääkäri ei osannut sanoa mitään kunnollista. Vähän kipristi naamaansa, kun sanoin, että olin ajatellut vielä pelata, mutta ei oikein osannut sanoa mitään konkreettista neuvoa/ohjetta. Kirjoitteli vaan tietoja ylös ja sanoi, että eipä tässä sitten muuta...
 
No, ei kai tässä nyt sinänsä ole valittamista, kun tosiaan kaikki on hyvin [8D]
 
suosittelen www.rakkaudenpesa.com


Olinko jotenkin sokea kun en löytänyt minkäänlaista paikkakuntatietoa sivuilta?
 
Eipä mullakaan isot odotukset ole neuvolakäyntien suhteen..Kuukauden välein olen käynyt neuvolatädille kertomassa että kaikki hyvin, ei ole erikoisempia ollut. Samalla rutiinilla menee, ensin pissanäyte, sitte kerrotaan kuulumiset, painon mittaus, verenpaineen ja hb:n mittaus, sikiön sydänäänien kuunteleminen, sf-mittaus ja uuden ajan sopiminen..Huomenna on toinen lekurikäynti..

Olen samoilla linjoilla Miu82:n kanssa: "Tärkeintä minulle on, että korttia täytetään, arvoja mitataan ja kysytään voimisia ja jos on jotain outoja tuntemuksia kerron niistä ja kysyn, että mitä se tarkoittaa."

Olen itse paljon lukenut vauva- ja raskauskirjoja, sekä "konsultoinut" isoasiskoani jos jokin on ollut epäselvää..

Neuvolatädin kanssa tulemme toimeen, hän tekee hommansa hyvin (vaikkakin on hajamielinen) ja on huumorintajuinen. Ihmisistä näkee, onko he "omassa ammatissaan". Eräs neuvolalekuri ei todellakaan ole omalla alalla, hänestä huokuu ylimielisyyttä jolla kai yrittää peittää omaa ammattitaidottomuuttaan ja toivon totisesti ettei hän ole huomenna töissä :D.. Neuvolatäti on kyllä omassa työssään kuin kotonaan..

Terveysalalla työskennellessä pitäisi aina muistaa olla ystävällinen, vaikka itsellä olisikin huono päivä. Ainakin meille lähärikoulussa niin sanottiin.. Mutta ihmisiä on erilaisia ja toiset kaipaa erilaista tukea mitä toiset..
 
Takaisin
Top