Neuvola- ja ultrakuulumiset

Meillä oli tänään näillä näkymin viimeinen ultra+lääkäri käynti neuvolassa, viikkoja 37+4  :) Pissassa todettiin olevan jonkin verran glukoosia, verenpaineet 128/81 ja sokerit 4.1. Paino arvio oli sen 3000g elikkäs melko normaali tyttöselle :) Supistuksia on ollu aikas reilusti ja kipeitäkin aika ajoin jotenka katsottiin tuo kohdunsuun/kaulankin tilanne. Nyt olis sitten paikat pehmeenä ja 3cm auki jotenka veikkailtiin että muutaman päivän sisällä saattaa tulla melko äkki lähtö synnärille. HUI. Odotin kyllä jotain muutosta tapahtuneen mut en osannu silti varautua noin isoon aukeiluun :) Ensisynnyttäjäksi kuulemma ihmeellisen hyvin pehmennyt paikat ja avautuneet, kaippa se on hyvä homma :) Nyt alkaa sitten jännitys iskeen itsellekkin, että koska se lähtö tulee ja miltä se synnytys sitten oikeasti tuntuu. Sitä odotellessa! :)
 
Täälläkin neuvolakäynti taas takana. Tällä hetkellä onneksi ihan rauhallinen tilanne. Multakin otettiin toissapäivänä siellä synnytysvastaanotossa se streptonäyte vielä uudestaan, vaikka viimeksi se olikin negatiivinen. Ja tänään neuvolantäti sanoi, että tämän vuoden alusta se on otettu rutiineihin ainakin raskauden loppuvaiheessa olijoilta täällä tampereella.

rv 34+4
RR 116/71
pissassa prot. yhdellä plussalla
paino 65,9 kg (+350g / vko)
sf-mitta 30 cm
vauvan syke ~140
liikkeet ++
rt
 
No huh. Pirkko, olet tosiaan jo hyvässä vauhdissa. Vertaan vaan tuohon kun minä viimeksi menin synnyttämään niin oli sisälle mennessä 3cm auki ja tyttö oli syntynyt puolituntia siitä :). Ei siis tietenkään tartte alata pelkäämään et sinullakin loppu menisi yhtä nopsaan. Mut ikänä ei tiiä ;).

Kyllä tuo että jos on vedet menneet ennen synnärille lähtöä on mietittävä ensin pitääkö tilata ambulanssi ja mennä tosiaan makuuasennossa vai voiko mennä istuviltaan. Mä en uskaltaisi otta riskiä et menisin ja isutisin kun ei joka tapaukses tiedä enää ekan synnytyksen jälkeen, et onko vauva jo niin alhaalla ja kiinnittynyt, että napanuora varmasti pysyy ylhäällä ja tulee vadsta vauvan mukana, eikä joudu pusristuksiin väliin istuessa. Olin joo aisasta kuullut jo ennen ekaa synnytystäkin. Mutta sitä ei kyllä mtienkään paljoa toitoteta et en nyt sit tiiä mikä oikein varmasti.

Peppipitkätossu: mullekkin on sanottu aina ens alkuun et sirolta tuntuu lapsoset käteen masun sisällä. Sitten kun tehneet joitain tarkempia mittauksia niin ovat todenneet, että aika hyvän kokosia ovat sittenkin. Eli aiemmat 3810g ja 3490g. Nyt en ole vielä kysynytkään painoarviota neuvolasta. Aina vaihtuu tuo neuvolantäti nii ei oikein tiiä keneltä kysyis. Ja tässä ihan loppuvaiheessa kannattaa vasta kyselläkkin. Tais yksi täti sano tuossa jo ennen joulua et sirolta tuntuu. Ens viikolla taasen neuvolaan niin josko sitten kyselis kun on jo rv37 ylitetty. Nii ovat siis tuumanneet sitten jälkeenpäin nuo neukkutätit et olen sen "mallinen" et vauva häviää tonne johonkin ja tuntuu sen takia pienemmältä kuin on. No eipä tuo mun etureppunikaan ulospäin kauhean iso ole.
 
Meillä oli eilen synnytysvalmennus ja siellä kerrottiin tuosta lapsiveden menosta, että jos vauvan pää ei ole vielä kiinnittynyt ja vedet menee kotona, niin pitäisi mennä kiireesti makuuasennossa ampulanssilla sairaalaan juuri tuon napanuoran esiinluiskahtamis vaaran vuoksi. Tätä en itsekään aikaisemmin tiennyt, kun ei siitä ole neuvolassakaan ollut mitään puhetta. Onneksi tuli esille tuolla valmennuksessa.
 
Juu no kyllä tässä pientä jännitystä alkaa jo iskemäänkin, ihan muutenkin ;) Ihan olisin mielissäni jos tulisi nopsaan humahtamalla pihalle tuolta kun suunnitelmissa on ollut etten epiduraalia sun muita halua, niin hyvä jos niitä ei edes ehdittäisi miettimään :) Mutta näin ensisynnyttäjäksi voin kait todeta että saatan hyvinkin muuttaa mieltäni synnytyksen alettua ;)
 
Viime yönä tuli käytyä synnytysvastaanotolla tarkistuttamassa, että kaikki on vauvalla hyvin. Kun kävin alkuillasta koiran kanssa lenkillä ja se kamppas mut niin että kaaduin vatsaanipäin. Soitin sitten synnärille ja olivat sitä mieltä, että hyvä käydä varmuuden vuoksi näytillä.

Kaikki oli hyvin, vauva aktiivinen ei ylimääräisiä supistuksia tai vuotoja. =) 

Painoarvio: 3465g viikkoja 37+3
CTG käyrä erinomaisen aktiivinen, meidän pikku iltavirkku on kyl kova möyrimään iltasin.. Aamupäivät melkeinpä nukkuu taitaa olla vanhempiinsa tullut. =)
 
Maikkie: Mulle ei ainakaan olla edes neuvolassa (ei lääkäri eikä hoitaja) sanonut, että onko pää kiinnittynyt vai ei... ovat vain sanoneet, että vauva on jo tosi alhaalla lantiossa, mutta varsinaisesta kiinnittymisestä ei olla puhuttu mitään
Kävin jo tällä viikolla tyksissä kääntymässä, kun epäilin, että oli lapsivettä tullut, mutta ei se sitten ollutkaan. Pääsin sydänkäyrälle ja tulipahan asia ainakin varmistettua kätilön toimesta, että siellä lapsivettä vielä on.
Yhtenä yönä on nyt supistellut ja raskauden aikana ei ole aikaisemmin supistuksia ollutkaan. Kuulemma äidillänikin alkoivat vasta sitten kun oli "tosi kyseessä". Toivottavasti ei nyt ala ihan joka yö supistella, että saisin nukkua ja kerätä voimia synnytykseen.
 
Tammikuu menikin sitten joka viikko tarkastuksissa / lääkärillä käyden, mutta olen vielä yhtenä kappaleena... Alkoivat kiinnostua verensokereista tarkemmin, niin tammikuun alun lääkäri/ultrakäynnin jälkeen olen käynyt uudelleen diabetesohjauksessa, sisätautilääkärillä ja labrassa jne. Toistaiseksi muutettiin vain seurannan rytmiä eli mittaukset joka päivä eikä vaan 3 pv/vko, ja yritän tehostaa ruokavaliota ja liikuntaa, nyt kun on paremmin aikaa kun loma alkoi.

Tosin "liikunta" alkaa olla melko hankalaa, rauhallinen kävelykin käy nivusiin niin paljon että varovainen tarvii olla että vielä liikkeelle pääsee. Myös pukeminen on hankaloitunut yllättävän paljon!

Tänään oli kuukauden tauon jälkeen neuvola (35+2), eikä onneksi mitään uutta vaivaa huomattu. Sf-mitta oli 33 cm, pelkäsin että enemmänkin kun edellisestä mitasta oli niin kauan ja koko ajan ollaan yläkäyrällä menty, nyt siis vähän jäi yläkäyrän alle. Verenpaine, hemoglobiini ja pissa edelleen ok, ainoastaan nuo aamusokerien heittelyt pitäisi saada kuriin. Vauva liikkuu hyvin ja sydänäänet oli tasaiset ja voimakkaat, 148-150. 

Sain mukaan myös DVD:n opiskeltavaksi, vaikka kävimme jo sairaalan synnytysvalmennuksen. Lähete B-streptokokkinäytteeseen tuli myös, käytäntö on kuulemma täällä vaihtunut vuoden alussa että kaikki äidit seulotaan.   

Ja seuraava "tapaaminen" pikkuisen kanssa onkin jo tiistaina, jolloin pääsemme jälleen ultraan. Alaspäin siellä ollaan jo kovasti matkalla, mutta kuinka pitkällä?

 
Heips! Kirjauduinpa sitten tänne kun on kiva kuulla samassa tilanteessa olevien keskusteluja ja kuulumisia :) välillä tuntuu että on asian kanssa niin yksin kun ei oo ketään lähipiirissä raskaana. Mulla olis 38:s viikko menossa ja kovasti alkaa jännittämään ! Eilen käytiin neuvolassa ja kaikki on "pikkuisella" hyvin :) jouduttiin viime viikolla keskus-sairaalaan kun oli verenpaineet niin korkeet :/ mutta mitään huolta ei pitäis olla. Aina sitä vaan ite murehtii jos jotain tuommosta tulee. Turvotustakin on kovasti mut muuten menee olosuhteisiin nähden hyvin :) Kyllä sitä välillä jo tuntuu että "tulis jo!", vaikka ajattelin ettei omalla kohdalla näin käy. Onko muilla samoja tuntemuksia?
 
Tervetuloa palstalle Sanna-Mari

Mullakin on menossa nyt 38:s viikko ja olo tosiaan alkaa olla jo aika kärsimätön. En edes osaa oikein sanoa, mistä tää kärsimättömyys nyt on iskenyt yhtäkkiä päälle. Alusta asti oon ollut ihan varma, että menee yliajalle ja nyt sitten vaan stressaan itteäni turhaan sillä, että odotan koko ajan synnytyksen käynnistymistä. Laskettuun aikaankin on vielä 2 viikkoa, joten ainakin sinne asti voisin vaan ottaa ihan rennosti ja odotella.

Myös mulla on tosi kovia nivuskipuja ja niiden vuoksi en oikein liikuntaa pysty harrastamaan. Pelkkä liikkeelle lähtö on jo yhtä tuskaa ja yöllä sängyssä kyljen kääntäminen on ehkä kaikista pahinta. Myös pukeminen on tosiaan hankalaa noiden kipujen vuoksi ja usein joutuu mies auttamaan sukkien ja kenkien pukemisessa.
 
Minulla nyt  rv 38+1.  Vointi on ihan hyvä, jaksan liikkua ja nukuttuakin saan melko hyvin, mutta jostain syystä alkaa olla malttamaton olo. Koko ajan vähän odottaa jotain tapahtuvaksi, vaikka harvemmin se ensisynnyttäjällä näin ajoissa syntyy. Nyt lupasin itselleni, että pakkaan nyt viikonloppuna sairaalakassin, niin on edes vähän "valmistautuneempi" olo taas. Eilen illalla ihan kouraisi mahanpohjasta, kun tuli niin jännä olo, kun ajattelin, että kohta meillä on toivottavasti oma pieni käärö <3 Jännittää! :)
 
Tänään tuli 35 rv:oa täyteen ja voi taas hieman huokaista. Tuon alkuviikkoisen sairaalareissun valpastamana, olen kyllä kans laittanut kaikki valmiiksi. Eipä sit tarvii ihmetellä, kun pitäisi sairaalaan lähteä. Ja täällä ennusmerkit + oma olotila puhuu vahvasti sen puolesta, ettei mene laskettuun aikaan asti. Tänäänkin on taas tuntunut aikamoista painetta alapäässä ja viime yö meni supistellessa. Esikoinen syntyi rv37+6. Vaikka eihän sitä koskaan tiedä, jos tämä pikku-ukko vaikka jämähtääkin nyt paikoilleen, kun kerran lääkkeilläkin jo jarruteltiin!
 
Joo, nivuskivut on kyl inhottavia! ja yöt senkin takia hankalia :/ mutta ei tosiaan onneks pitkä aika enää kummallakaan, joten kyllä sen kestää! vielä tulee pian ikävä tätä pallomahaa :) mutta tsemppiä sullekkin loppu odotusajalle! :)
 
Täällä taas käyty neuvolassa mutka. Kaikki oli ihan kunnossa sekä mulla, että pikkuisella.

Pissa: puhdas
RR: 124/74 pulssi 92
Paino: -400g/viikko (oli tosin aamupaino)
Sf: 34,5cm (0,5 cm vähemmän ku viimeksi)
Vauvan sykkeet: 150
Liikkeet: ++

Ei mitään uutta valtakunnassa. Pää oli jo aika hyvin kiinnittynyt, ei kuulemma kovin kovasti heilu enään. En sitten hoksannu kysyä, oliko laskeutunut miten. Ei varmaan kovin alas vielä, kun hyvin kerran käsin pystyi kokeilemaan tuota pään liikkumista.

En kuulemma vielä näytä siltä, että olisin ihan heti menossa synnyttämään. Ei kyllä tunnukaan yhtään siltä vielä. Edelleenkään ei mitään merkkejä lähestyvästä synnytyksestä ole. Eikä oma olo ole yhtään muuttunut miksikään. Liitoskivut vaivaa edelleen ja niiden kanssa tässä on vaan koitettava kärvistellä. Mikään ei tunnu auttavan.
 
Äitipoli käynti taas takana.. Eikä vieläkään annettu varmaan käynnistyspäivää, mutta hoitaja oli sitä mieltä, että yleensä insuliinihoitoista raskausdiabetesta sairastavien äitien synnytys käynnistetään viimestään pari päivää yli la:n niinpä sain seuraavan ajan rv:lle 40+2. En millään malttas odottaa, toivottavasti viimestään sillon käynnistäävät.. Taidan ens kerralla ottaa jo sairaalakassin pakattuna mukaan, jospa se auttas..  Ja nyt vaan liikkuun ja siivoon yms. reippaasti, jospa yksiöstä lähtö tapahtuisikin ihan sponttaanisti.. 

Valtakunnassa oli kaikki hyvin, alakerrassa ei ollut tapahtunut mitään edistystä, mistä oli hiukan pettynyt, koska napakoita suppareita on kyl ollut jo iltasin jonkin verran. 

Ylipäätään oli pettynyt fiilis lähteä äitipolilta vielä kotia, olisin jo toivonut touhuun vauhtia.. Ois kivempi synnyttää pieni vauva kuin jättiläinen.. Vaikka kovasti lupaili, että tämä toinen jäisi esikoista pienemmäksi. 
 
Aurinkoinen82: millä viikoilla teidän esikoinen syntyi? Ja muut uudelleensynnyttäjät myös. Olis kiva tietää, millä viikoilla teidän lapsukaiset on syntyneet ja minkä kokoisia ovat syntyessään olleet. :) Meidän pikku-ukko syntyi siis rv37+6 ja mitat syntyessä oli 3230g, 50.5cm. Synnytys käynnistyi säännöllisillä supistuksilla ja myös lapsivesi meni spontaanisti. Synnytyksen kokonaiskesto oli aika tarkalleen 12 tuntia. :)
 
Nii eka: RV 40+1 ja vähä alle 12 tuntia 3810g ja 51cm poika
Ja tämä tyttölöinen RV 38+4 aikaa meni 3tuntia ja 7 minuuttia 3490g ja 49cm.

Mä ehkä toivoisin et menis tämä tuohon noiden väliin kaikkine juttuineen
Kaikkeehan saa toivoa, eiks nii
 
Noniin, synnytystapa-arvio takana ja kaikki hyvin.

Vauva oli pää alaspäin, selkä oikealla ja jalat vasemmalla. Kohdunkaulaa vajaat 2cm jäljellä, pehmeä ja auki noin 2cm. Vauvan painoarvio oli nyt (rv 36+5) noin 2900g, eli ei tässä ihan välttämättä mitään viisikiloista tarvitse puskea ulos.

Oli muuten aivan ihana lääkäri Medisonarissa, Leo Mäkäräinen. Näytti monesti vauvan kasvoja 4Dnä ja koitti saada vauvan nyrkkiä pois naaman edestä, että oltaisiin nähty paremmin. Mutta oli sitkeä vauva, eikä näyttänyt kasvojaan meille. Ihanat paksut posket siellä kuitenkin pullottivat :)

Nyt ei jaksaisi enää millään odottaa, että näkisi vauvan ihan kunnolla!
 
Moikka! Kiva kuulla et oli kaikki kunnossa. Täällä myöskin neuvolakäynti takana :) Meilläkin kaikki ihan hyvin. Paineet taas aika korkeat (142/95) mut kotona mitatessa onneks vielä ihan ok. Paino oli ihan aavistuksen laskenu mut saattaa johtua turvotuksen vaihtelusta. Sf mitta oli 35 (viimeksi 36 cm) eli laskeutunut on onneksi, suunta hyvä :) Päästä ei saanut enää kunnon otetta eli suht. alhaalla oli jo :) Vauvelin sykkeet oli n. 138. Arvioitiin et painais lasketun ajan tienoilla n.3,5kg.

Mulla kans kovat nivuskivut edelleen. Etenkin öisin kun yrittää mennä vessaan tai vaihtaa asentoa ni kyllä vihloo kovasti :/ Noh, oishan se kumma jos ei missään tuntus! :) Vauva myös liikkuu tosi paljon mutta sehän on vaan hyvä merkki. Kovasti ootellaan jo pikkusta ja kaikki on vauvelille valmiina :)
 
Täällä tuli kyllä tänään raskas isku vasten kasvoja kun oli synnytystapa-arvio, vauveli on perätilassa! :/
Ulkokäännöstä yritettiin (joka oli kamalaa) vaikka mulla on etuistukka, mutta ei onnistunut.. Vauveli ei suostunut liikahtamaankaan vaikka lääkäri kuinka väänsi. Näillä näkymin sectio edessä kun olen ensisynnyttäjä.. Ens tiistaina yritetään vielä uudestaan käännöstä (koska itse halusin) mutta ei taida hirveän suuret mahdollisuudet olla että onnistuis.. Olen jotenkin nyt niin pettynyt, en millään haluaisi sectiota... Lääkäri on vahvasti section kannalla jos ei käänny, perätilasynnytystä ei suosittele. Ei kai tässä auta muu kuin toivoa ihmettä..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top