Mutsi treenaa - vai treenaako?

[Uusperhesatu]

Pohdin tämänpäiväisessä blogitekstissäni kuntoilua äitinä. Treenasin paljon ennen kahta viimeisintä raskauttani, mutta sitten se jäi kaiken maailman raskausvaivojen takia. Nyt olen viimein palannut salille ja huomannut, miten paljon paremmin voin kun pääsen välillä päästelemään höyryjä hikitreenin parissa.

Millaista liikuuntaa te harrastatte vai harrastatteko (vielä) ollenkaan? Treenasitteko läpi raskauden vai estikö väsymys tai muut vaivat? Entä sen jälkeen - jaksoitteko palata liikunnan pariin jo pian synnytyksen jälkeen? Vai oliko se mahdotonta univelan, takiaisvauvan tai muiden syiden takia?

 

[Vargynja]

Raskaana harjoitin lähinnä lenkkeilyä vaihtelevalla jaksamisella. Lapsen syntymän jälkeen "treeni" on käsittänyt lähes päivittäiset vaunulenkit (kunnes niitä ei enää tarvittu) ja viime vuoden loppuun asti viikottaiset uinnit lapsen kanssa. (Tai miten sen viikottaisen ottaa loppuvuodesta...) Ja onhan tuo hellyyden kipeä lapsi hyvä käsipaino. Eli ei ole tullut treenattua, mutta ehkä hyötyliikuntaa on ollut edes kohtalaisesti. Syyt on olleet lähinnä tekosyitä, kun en ole ikinä ollut kovinkaan ahkera liikunnan harrastaja. Nyt kyllä on alkanut kiinnostaa ja kiva lajikin on saattanut löytyä. :) Nyt kun sitten saisi aikaan uupumuksen keskellä...

 

[Zeni]

Salille ei ole aikaa lähteä, mutta meillä on Wiille wiiFit -peli jota tulee tehtyä 3-5 kertaa viikossa. Ja kunhan tien pientareet kuivuu vielä vähän, niin pääsen taas juoksemaan

 

[Äippä x6]

Harrastan kahvakuulan heiluttelua, vartalonpainotreeniä, juoksu/kävelyä ja pyöräilyä... näitä pyrin tekemään vähintään 2 viikko mutta kävelyä harrastetaan rattaita työntäen joka ikinen päivä vähintään 10 000 askelta (8-9km). Urheilu on mun henkireikä mitä ilman on kovin vaikea olla Ok raskaana ollessa harrastan vaan hyöty liikuntaa (rattaita tönien) kun tuppaa supistaa liian helpolla o.O tykkää jumpiailla/treenata kotona niin ei oo tekosyitä (en jaksa lähtee tms) meidän lapset sit ”jumppaa ja treenaa” siinä samalla
Meillä siis 5 lasta ikä haarukalla 7v ja 10kk joten kiirettä pitää mutta hyvä kunto auttaa jaksamaan sekä fyysisesti että henkisesti:)

 

[Uusperhesatu]

Harrastan kahvakuulan heiluttelua, vartalonpainotreeniä, juoksu/kävelyä ja pyöräilyä... näitä pyrin tekemään vähintään 2 viikko mutta kävelyä harrastetaan rattaita työntäen joka ikinen päivä vähintään 10 000 askelta (8-9km). Urheilu on mun henkireikä mitä ilman on kovin vaikea olla Ok raskaana ollessa harrastan vaan hyöty liikuntaa (rattaita tönien) kun tuppaa supistaa liian helpolla tykkää jumpiailla/treenata kotona niin ei oo tekosyitä (en jaksa lähtee tms) meidän lapset sit ”jumppaa ja treenaa” siinä samalla
Meillä siis 5 lasta ikä haarukalla 7v ja 10kk joten kiirettä pitää mutta hyvä kunto auttaa jaksamaan sekä fyysisesti että henkisesti:)

Tämän olen itsekin huomannut nyt kun olen taas alkanut treenata! Paljon paremmin jaksaa lasten kanssa vaikka univelkaakin kertyisi, ja on paljon energisempi olo. En tiedä onko sattumaa, mutta olen myös pysynyt aika hyvin terveenä, vaikka tauteja on kyllä pyörinyt perhepiirissä.

Itsekin treenaan välillä myös kotona. Ostin sellaiset trx-hihnojen tapaiset remmit ja ne ovat ihan loistavat kotitreeniin. Kesällä varmaan tulee treenattua ulkona lasten kaitsemisen ohessa. :)

 

[Rosalina]

Aloin kunnolla innostua liikkumisesta vasta kolmannen lapsen jälkeen. Siihen asti pelasin sählyä kerran viikossa, silloin tällöin kävin uimassa, salilla tai kävelemässä, mutta urheilu ei oikein napannut. Voimatreeniä tein salilla, mutta en osannut laittaa muuten elämöntapoja remonttiin, vaikka sitä olis tarvittu.

Kun kolmas lapsi oli liki vuoden, aloitin painonpudotuksen, remppasin elämäntapoja ja innostuin liikkumaan. Painoa lähti 4kk liki kymmenen kiloa ja pääsin ihannepainooni lievästä ylipainosta. :) ne kilot pääsi valitettavasti hiipimään takaisin kun alkoi rankka vaihe elämässä.

Nyt odotan neljättä lasta. Harrastan kahvakuulailua. Nautin hyötyliikunnasta omalla pihalla, lenkkeilen, pyöräilen jne. :) jahka tämä mössykkä on synnytetty ja kasvatettu isommaksi niin koitan kiriä painoa uudestaan alas ja pysyvästi.^^, mutta kiirettä en pidä. Kehon pitää antaa palautua kunnolla. On tärkeää saada lantionpohja kuntoon ja vatsalihakset palautumaan ennen isoja treenejä.

Arki-/hyötyliikunta on avainasemassa kotiäidin elämässä, jos haluaa koittaa pudottaa painoa. Ja kokonaisuuden hallinta (ruokavalio, vesi, liikunta, suolistobakteerikanta jne). :) oikealla motivaatiolla tulee treenttua kotonakin eikä se vaadi liikoja. :)

Apuna mulla oli ruoka- ja liikuntapäiväkirja/kalorilaskuri (my fitness pal). Sen avulla opin miten syödään järkevästi ja millaisia määriä mitäkin.