Aiempien raskauksien (1.km vk8, 2.kkm vk13) kanssa toinen äitiysneuvolan terveydenhoitaja oli aivan mahtava tyyppi, ja oisin hänelle halunnut tämän nykyisen masuasukinkin kanssa mennä, mutta hänellä oli kalenteri täynnä.
Terkkariksi tuli sitten sama kaikkitietäväinen eläkeikää hipova rouvashenkilö, kuin ekassa raskaudessani, enkä oikein pidä hänen tavastaan kommunikoida ja "jakaa tietoa". Tulen kuitenkin toimeen hänen kanssaan, kunhan en anna liikaa painoarvoa omien tuntemusteni tai ajatusteni dissaamiselle, ja muistan että minunhan tämä kroppa ja siinä kehittyvä ihmisentaimi on, ja itse tiedän omat tuntemukseni ja oloni parhaiten.
Muutama ikävämpi juttu on jäänyt mieleen pyörimään, viimeisin varmaan niistä eniten.
Tuntui jotenkin nurinkuriselta hänen minuun kohdistunut kyseenalaistus, kun viime käynnillä pari viikkoa sitten kerroin tunteneeni masuasukin hentoja liikkeitä, ja tuntevani kohdun nyt jotenkin tosi selvärajaisena.
Terkkari sanoi etten mä vielä mitään voi tuntea, kun on esikoinen ja niin paksut vatsarasvat... Hiukkasen meni palkokasvi sieraimeen, ja kerroin etten ole sellaisia tuntemuksia koskaan ennen tätä tuntenut, eikä tunnu pätkääkään miltään vatsan toiminnalta. Merkkasi lopulta liikehavaintoni äitiyskorttiin kysyttyään että olenko mä nyt ihan varma. Noh, olin mä. Murr, räyh ja kraak!
Jos seuraavalla käynnillä on vastaava olo, niin pyydän vaihtoa.
En tajua miksi pitää kommentoida tuolla tavalla alentuvasti. Perjantaina edessä eka käynti neuvolalääkärille, toivottavasti on asiallinen ja asiansa osaava tyyppi.