Miten ja milloin kerrotte raskaudesta muille?

Voi miten ihana idea kertoa äitienpäivänä :Heartred

Mä oon kertonut 3 parhaalle ystävälle, mies muutamalle ystävälleen ja isälleen. Np-ultran jälkeen voi sitten alkaa pikkuhiljaa kertoa ensin lähimmille, sitten muille kavereille. Huuuh, vielä 5 viikkoa pitäisi malttaa [emoji58]
 
Töissä pakko oli kertoo että sain luvan olla ottamatta optg rtg kuva. Pikkukuvat huoneessa onnistuu kun en oton aikana ole ite siellä
 
Mä kerroin eilen kahelle parhaalle ystävälleni, jotka toimivat kaasoinani kesän häissä. Muuten en olisi vielä halunnut heillekään paljastaa, mutta tiedän että ovat järkkäämässä polttareita niin täyty antaa vähän heads-upia. Ihanasti kyllä suhtautuivat ylläriuutiseen. :)
 
Kerroin töissä lähiesimiehelle, koska oli niin heikko olo tänään! Oli onneks ihana vastaanotto :) äidille kerrroin myös koska ollaan niin läheisiä :)
 
mei kerrottiin mun vanhemmille ja sisaruksille siinä samalla äiteinpäivänä. pistettiin pulla niiden uuniin ja kun tultiin porukalla keitteleen kahveja niin isä ihmetteli että miksi uunissa on pulla. (siis hämmennyksen aihe oli se et miksi vain yksi pulla eihän siitä riitä kaikille) ja jankkas siinä tovin että uunissa on pulla. no sit piti vähän auttaa ja kysyin et niin mikä oli? isä et no pulla! niin missä oli? no uunissa... Niin mitä oli missä? no uunissa oli kanelipulla!!... ei tajuu... No pistä ne asiat yhteen. Pulla uunissa...PULLA UUNISSA?!? :D ja sit se alko hihkua ja tuli halaamaan :D
muutamille kavereille olen kertonu myös tai aika monellekin kun on itelle niin uus ja ihmeellinen asia ja ihan pihalla kaikesta niin kiva jutella :) ukko kerto veljellensä. aatteli vanhemmilleen kertoo jahka siellä on sellanen tilanne että viittii. Töissä oli pakko esimiehelle kertoo et ehditään kouluttaa mulle tuuraaja. isäntä kertoo varmaan töissä siinävaiheessa ku lähetään synnärille :D
 
Mä mietein jopa kerronko miehelle ennen kun vasta ensimmäisen ultran jälkeen, hän kun on hieman huono pitämään mitään salaisuuksia :) Kyl mä sit hänelle kerroin samana päivänä kun olin testin tehny. Meidän lisäks raskaudesta tietää neljä lähimpää ystävää.

Perheille kerrotaan sitten myöhemmin, jos meneekin jotain huonosti, niin koko maailmalle sitten ei tarvitse sellaista uutista kailottaa.. Aika sais tosiaan mennä nopeampaan. Oon kuitenkin kans itse aika innokas kertoon varsinkin omalle puolelle perhettä että vauva tulossa :Heartred
 
Me kerrottiin ultran jälkeen molempian vanhemmille, ja yhdelle ystävälle olin kertonut ennen sitä. Appiukko olikin jo haistanut, muutama viikko sitten jo sanonut anopille että nyt on kyllä vauva tulossa :D
Nyt sit viikonloppuna kerrottiin muutamalle muullekin läheiselle ystävälle :) muille ei varmaan kerrotakkaan, huomaavat sitten kun huomaavat :D
 
Minä olen kertonut työpareille ja pomoille. Toinen työpari arvasi minun olemuksesta ja menoista ja toiselle kerroin koska meillä on muutoksia syksylle niin paljon että ihan huvittaa tämän ajoitus. Pomoille kerroin nyt sitten koska olot alkoi olemaan sellaiset että en tiedä milloin pitää jäädä pois töistä huonon olon takia. Ja mun kasvoistakin tarkkasilmäinen näki jo edellisen illan oksentelut.
 
Kerroin justiinsa mun isälle johon heikot välit, ja viime raskaudessa oli hyvin vahvasti raskautta vastaan. Laitoin ihan viestiä vain, joka meni näin: "Nyt vielä kesä aluillaan on,
kuin myös elämä pieni.
Mut’ tammikuun pakkasissa
pyörii ajatuksemme,
silloin syntyy pikkuenkelimme."

Ei vastannut mitään vaikka luki. :D

Laitoin vielä lasketun ajan ja kerroin että on toivottu ja haluttu laps.
 
Meillä raskaudesta tietää jokunen läheinen ystävä. Pääosin he, jotka ovat sattuneet kysymään sopivaan aikaan että "miten sulla oikeasti menee?" Keskenmenon jouluna kokeneena kevät on ollut henkisesti äärimmäisen raskas ja hyvät ystävät siten aina kyselleet kuulumisia ja "edistymistä"... Muutama on kysynyt aivan suoraan että saako onnitella kun maha on turvonnut valtavasti ja välillä näkyy todella selvästi. Perheille ajateltiin kertoa vasta kunnallisen ultran jälkeen... Sinne 12.viikolla asti täytyy yrittää edes peittää vähän mahaa, vaikka vaikeaa se tulee olemaan jos tämä turvotus ei laske piakkoin... Mies kyllä sanoi eilen että "varhaisultran jälkeen voit käyttää mitä paitoja tahansa" eli hänen mielestään voisimme kertoa jo tämän päivän jälkeen kun iltapäivällä on ar-ultra... Mutta haluan yrittää edes vähän aikaa vielä pitää salassa. Tammikuuhun on kuitenkin vielä aika pitkä aika...
 
TsemppiäSe just, kun tammikuuhun on niin pitkä aika vielä. Esimiehelle kertomista lähinnä tässä oon mietiskellyt, teen puhelimitse asiakaspalvelua pienessä tiimissä, jossa palveluaika on 7-21, jolloin joka vuorossa on aika lailla minimimiehitys. Joten kun lähtee näitä ultria ja neuvoloita varailemaan, saattaa jopa joutua vuoroja vaihtelemaan ja vinkumaan jotain omaan vuoroon. Oon meidän tiimin ainut nainen, joten muuten tuon uutisen kertominen ei oo muuten kovin listalla, lähinnä just tuo esimiehelle, kun joutuu poissaoloja.

Muuten tekisi ihan hirveästi mieli kertoa molempien vanhemmille ja läheisimmille ystäville, mutta päätettiin yhdessä, että ainakin ensimmäiseen ultraan asti ollaan hiljaa ja sitten aletaan pikku hiljaa kertoa. Neuvolan kautta ultra olisi vasta 6 viikon päästä, enkä todellakaan pysty sinne asti odottamaan, joten ar-ultraa varmaan jossain välin aletaan katsomaan :D
 
Aika monelle kerrottiin jo ihan pian plussan jälkeen. Molemmille mummoille tilasin äitienpäiväksi kortit, jossa esikoinen ilmoittaa tulevansa isoveljeksi. Se oli hauska ylläri ja kaikki oli tosi iloisia! :) Nyt on viikkoja 8+5, ja kyllä kaikki kaverit ja lähisukulaiset jo tietää raskaudesta.
 
Ma kerroin eilen yhdelle kaverille, kun tuli puhe yhdesta yhteisesta kaverista, joka odottaa toistaan. Taa kaveri oli mulle korvaamaton tuki keskenmenon ja ekan raskauden aikaan, mut sen jalkeen on muuttanut kauemmas, joten ei enaa nahda niin usein. Talle kaverille kertomista stressasin tosi paljon, koska han on miehensa kanssa yrittanyt raskautta ainakin yhta pitkaan kuin me, ellei pidempaan, tuloksetta. Tavallaan oli helpompi kertoa viestilla kuin kasvokkain, koska uskon hanen olevan pettynyt ja surullinen, vaikka onnellinenkin toki mun puolesta. :sorry: Halusin hanelle kuitenkin kertoa ensimmaisten joukossa, koska pahinta olisi jos han olisi kuullut jotain muuta kautta eika multa suoraan.
 
Minä en välttämättä haluaisi kertoa kellekkään ennen nt-ultraa, mutta en kyllä tiedä miten sinne asti jaksaa odottaa :rolleyes: Nt-ultra meillä siis 27.6. ja juhannus pitäisi mökkeillä appivanhempien kanssa, niin koita nyt siinä sitten hissukseen olla kaikenmaailman ruokarajoitteiden kanssa.. Ja esikonen pitäis hoitoonkin saada ultran ajaksi.
 
Meillä menossa 6+1 ja olen kertonut kolmelle kaverille asiasta, mies yhdelle kaverille, joka on samassa tilanteessa :) kerromme vanhemmille vasta, kun veljeni häät on pidetty. Silloin ollaan vähän ns. varmemmilla vesillä ja ei viedä huomiota ensimmäisellä mahdollisella lapsenlapsella :) minussa on hieman romantikkoa ja olen miettinyt jo, kuinka omille vanhemmilleni kerromme: ostan heille "lapsenlapselleni" -kirjan, paketoin sen ja viemme sen heille mökille mukamas "hauskaks huussi lukemiseks". Innolla odotan, että näen heidän ilmeensä, kun tajuavat asian :p Jos siis sinne asti päästään ja kaikki on hyvin ultrassa parin viikon päästä. Anopille vielä keksin jonkin hauskan keinon kertoa.
 
Viikoja nyt 4+6. Parhaalle ystävälle kerroin, koska hänelle myös soitan jos jotain sattuu.
Perheille kerrotaan heinäkuun alkupuolella. Miehen veljelle tulee perheen lisäystä heinäkuun puolessa välissä :Heartred !! Kerrotaan ennen sitä.
Muille sitten sitä mukaan kun asia siltä tuntuu.
Töihin on pakko keroa koska olen saamassa ylennyksen, mutta se taitaa jäädä saamatta raskauden takia.
 
Töihin on pakko keroa koska olen saamassa ylennyksen, mutta se taitaa jäädä saamatta raskauden takia.

Itse olen tällä hetkellä vuokrafirman kautta määräaikaisessa työsuhteessa ja meillä on nyt avautunut sisäisiä vakipaikkoja, joihin meillä alihankijoilla on etuajo-oikeus halutessamme. Juuri laitoi nhakemuksen menemään ja esimies sanoi, että ensi viikolla varmaan haastattelua. Härskisti aion olla kertomatta raskaudestani ja tulevaisuudensuunnitelmistani, kun kysytään "mitä meinaat seuraavan 5 vuoden aikana". Raskaushan ei saa olla estä ja naiselta ei työhaastattelussa saa kysyä, oletko raskaana/suunnittelemassa perheenlisäystä. Haluan saada sen vakipaikan, jolloin talous olisi vähän turvatumpi! Suvereenisti aion jättää kertomatta. :) Plus tässä nyt ollaan vielä niin alussa, että muutenkaan en kyllä vielä toviin kertoisi töissäkään missään, koska mitä vaan voi vielä käydä.
 
Totta puhut markerolig, ei raskaus saa olla este :) !
Kaikki vaan meni kerralla sekaisin, perjantaina sain tarjouksen ja sunnuntaina plussasin, oli täysi yllätys :Heartpink !!
Viikkoja nyt 5+0, eli mitä vaan voi vielä tapahtua.
 
Meillä tietää minun perhe ja minun lähimmät ystävät. Mies on kertonut kauttarantain yhdelle omalle kaverille. Tänään sit sanoin yhdelle ns työkaverille joka jää tänään eläkkeelle. Ihanan herkkis tuulella olen ku märsää pienestä jo :D olihan se ihana ku kerroin niin kaappas syliin ja tirautti kyyneleen kaverina :) (ja vielä mies henkilö)
 
Mie oon esikoiselle värkänny tekstiilitusseilla bodyn, johon on kirjotettu ISOSISKO 2018:)Laitetaan se hälle varmaan juhannuksena päälle ku ollaan suvun kanssa mökillä. Kaikki tajuais kuitenkin jos miulla ei kaljatölkki olis illalla kädessä:wink en siis mikään suurkuluttaja ole, mut semmonen terassitissuttelija kyllä:rolleyes:
 
Takaisin
Top