Mistä aikaa vanhempien parisuhteelle?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Lya
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
L

Lya

Näppärä viestien naputtelija
Luinpa lehdestä, miten kaksi pariskuntaa viettää omaa aikaa kun lapset nukkuvat - no eipä onnistu meillä, kun tyttö ei nuku päiväunia ikinä koskaan ( torkkuu sylissä max puoli tuntia kerrallaan, muualla korkeintaan vartin ) ja vaatii jatkuvaa huomiota ja " jutustelua ", tai muuten alkaa huuto. Iltaisinkaan ei nukahda, ellei joku ole pitämässä kädestä kiinni. Ja kyllä, on syötetty, lellitty, annettu joskus huutaakin, mutta mikään ei auta. Yleensä isä nukahtaa ennen vauvaa.

Mistä ihmeestä tässä repisi yhteistä aikaa?

Tiedän, että pikkuvauvavaihe on lyhyt, mutta tympiipähän tänään vaan.
 
Tickerisi perusteella sanoisin, että nyt ei taida auttaa muu kuin aika! :) Inhottava vastaus, tiedän, mutta noin pienellä harvoin on kunnon päivärytmiäkään vielä!

Meillä on menty sillä asenteella jo raskausajasta asti, että meillä oli 'parisuhteelle aikaa' jo 7 vuotta ennen vauvaa ja nyt on 'perheen aika' vuorostaan. Parisuhdeaika ei ole oikeastaan mihinkään kadonnut, muuttunut vain perheajaksi. :)

Pahoitteluni, etten oikein osaa auttaa. Haluaisin kuitenkin rohkaista, että kyllä se kahdenkskeinenkin aika sieltä vielä tulee. :)
 
Vähän samoilla linjoilla ReginaVeritaksen kanssa. Pienen vauvan kanssa arki on niin hektistä että se parisuhteen hoito jää viimeiseksi. Ja uskon että niin luonto on sen tarkoittanutkin että vanhempien huomio olisi suunnattu pikkuiseen. Asiaa auttaa paljon jo se että hyväksyy sen. Tämä aika on nyt tätä ja kun vauva kasvaa niin parisuhdeaikaa on helpompi järjestää. Teidän vauva on vielä tosi pieni. Meillä ei oikeastaan edes kaivattu erillistä parisuhdeaikaa, oliskohan poika ollut 5-6kk ennen kun ekan kerran käytiin jossain kahdestaan. Tsemppiä, kunhan vauva kasvaa niin helpottaa. Se on se tyypillinen sanonta mutta se on niin totta.
 
Joo, huonosti nukutun yön jälkeen taisi olla äidillä hermot kireällä ja tuon lehtiartikkelin super ruusuinen arkikuvaus oli ns. suolaa haavoihin. Kyllä tämä tästä :)
 
Eipä siihen taida oikein mitään ratkaisua olla, jos vauva päättää ettei nukuta tai muuten vain haluaa huomiota niin sitten ollaan sen kanssa, yhteinenaika voi jäädä vauva aikana vähiin se pitää vain kestää. Kyllä se aika vielä tulee kun omaa aikaakin löytyy enempi
 
Mä muistan kun me kaivauduttiin suunnilleen ton ikäsen vauvan kanssa koko perhe peiton alle keskellä päivää. Leikittiin että muuta maailmaa ei edes ole ja me vanhemmat siliteltiin, pussailtiin ja hellittiin vuoroin vauvaa ja toisiamme. Mä olin pakahtua onnesta silloin, enkä malta odottaa kun tämän kakkosen kanssa päästään taas siihen samaan, silloin mukana on tietysti tämä (silloin 2,5v) ykkönenkin. Eli komppaan tuota perhe-aikaa, mutta saa ja pitäähän sitä puolisoakin muistaa helliä ja pusuttaa vaikkei aikaa ravintoloille tai yhteisille harrastuksille (tai valitettavasti enää samanlailla seksillekään) enää oo. Koittakaa vaan nauttia siitä että nyt teillä on vauva, se aika on niin pian ohi...
 
Tai sä kyllä sanoitkin ton olevan vaan yhden päivän puuska niin noi kehotukset lienee ihan turhia. Mutta tuli vaan mieleen toi meidän perheen yhteinen hellittelyhetki ja halusin sen jakaa, unohtakaa loput! :D
 
Mäkään en ois ikinä uskonut et sitä parisuhdeaikaa löytyy mut niin vaan tyttö alkoi nukkua niin et sitäkin just se pari tuntia illalla jää (vaikka mä oonkin ihan väsynyt). Tosin miun sanomana ei varmaan lohduta ku tyttö aika samoja ikiä... Mut ennemmin tai myöhemmin sen aika tulee :) Eikä sitä parisuhdeaikaa ole varmaan joka ilta mut sit kun osuu kohdalle se ensimmäinen ilta et oikeesti laps nukkuu ja voit nousta ja mennä itse istumaan sohvalla ja ihan vaan hengittämään ja miestä pussailemaan. Niin on se aika ihmeellisen hieno tunne. Ennemmin tai myöhemmin se tulee vastaan, siihen asti jollain vaan sinniteltävä :confused:
 
Meidänkin vauva on ollut sellainen tapaus, et päikyt nukutaan vaan sylissä ja yöunet äidin vieressä ja hän aina huomaa, jos mä yritän häipyä. Nykyään pian 11 kk vauvan kanssa joskus onnistun päivällä tai illalla olemaan ehkä 1/2 h poissa vierestä ennen kun hän huomaa. Muutaman kerran on päästy myös kaupungille tai syömään kaksin, jos joku muu on hoitanut vauvaa. Sitäpä se vaan toisilla on.
 
Sama meno täällä, vauva on 7kk ja kahdestaan ollaan tähän mennessä kerran käväisty saunassa mummolassa. Pitää oppia vaan huomioimaan toista siinä perheajan keskellä. Hassua miten ennen vauvaa esim leffassa käyminen oli tavallista, ei oikein edes pitäny minään.. mutta nyt ajatus leffasta kahdestaan tuntuu melkein etelän lomalta :'D Toisaalta, ikävä varmaan ehtis tulla vauvelia..
 
Meillä alkoi olla pari tuntia vapaa-aikaa illalla kun tyttö oli 7 kk. Oli se kyllä välillä rankkaa, kun tuntui ettei ole mitään muuta kuin vauvaa 24/7 kuukaudesta toiseen, mutta jälkikäteen ajateltuna se oli kuitenkin lyhyt aika. Ei tosin tuntunut siltä silloin. Johtunee siitä, ettei koskaan voi tietää, koska se alkaa helpottaa.
 
Voihan sitä lähteä koko perheen voimin ulkoilee tai piknikille, tai kaupunkiin ym. ei toki ihan sitä kahden keskeistä aikaa mitä juurikin varmaan kaipaat Lya, mutta meillä ainakin toimii kun tyttö tutkii ympäristöä vaunuista niin saadaan miehen kanssa jutella ja kävellä kahdestaan :)
 
Takaisin
Top