En nyt kyllä oikein muista, missä vaiheessa poika alkoi vierastaa, saattoi olla jossain 3-4kk:n ikäisenä, kun poika oli aika paljon keittiön pöydällä sitterissä, ja aina kun mummu tuli käymään, niin auta armias mikä huuto tuli kun poika huomasi mummun olevan keittiön ovella! Vierastusta kaikkia kohtaan kesti ehkä parisen kuukautta, sen jälkeen oli seesteisempi kausi, mutta nyt tässä kuukauden sisään on taas ruvennut olemaan hiukan varautunut tunnelma, kun tulee joku vieras, joka on kyllä tuttu, mutta jota poika ei ole nähnyt pitkään aikaan. Vierastus/varautuneisuus menee kyllä ohi kun hetken siinä ollaan, mutta alkuun poika tulee joko mun jalkojen taakse piiloon, tai isänsä :D Jotenkin niin hassua, mutta onhan se pojalle nyt vakava paikka :) Meillä käy suht harvoin ketään, joten ehkä sekin on näihin vaikuttanut jonkin verran.
Myös silloin huomaa varautuneisuutta/tietynlaista vierastusta, jos päiväkodilla on vieraat hoitajat. Joskus käy niinkin, kun on sairastapauksia ja/tai lomia, niin naapuriryhmistä tulee pojan ryhmään hoitajat. Saattaa olla joskus tilanne, että yksikään vakituinen hoitaja ei olekaan paikalla, ja silloin poika ei oikein tahtoisi jäädä sinne hoitoon, kyräilee vaan miehen jalkojen takaa tilannetta jonkin aikaa, mutta suostuu kyllä sitten jäämään ilman suurempaa draamaa.
Saa nähdä miten tästä kehittyy kun vauva kasvaa.
