Milloin kerrot töissä raskaudestasi?

Vaikka ajat ovat mitä ovat, kyllä haluaisin uskoa, että rehellisyys ja avoimuus ovat arvoja, joita vielä arvostetaan. Itse arvostan sitä, ettei tarvi aina taktikoida. :)

Olen tästä aivan samaa mieltä ja olisin kiitollinen jos olisin sellaisessa paikassa töissä jossa kokisin, ettei ole tarvetta taktikoida.

Mutta veikkaanpa, että monesti ja monessa paikassa, vaikka se pomo kuinka arvostaisi avoimuutta, pitäisi sinusta ja työpanoksestasi niin saattaa silti järkisyistä (raha ratkaisee ja työlle tarvitaan tekijää...) lopettaa sopimuksen. Eri asia sitten jos ja kun tulevaisuudessa toivon olevani sellaisissa tehtävissä joissa minua ei noin vain voi korvata, mutta toistaiseksi kun koulutus on kesken ja työpaikat sen mukaisia, niin tiedän, että vaikka olenkin hyvä työntekijä niin olen näissä tehtävissä suhteellisen helposti korvattavissa. Henkilö joka tekee työn eikä ole äitiyslomalla on minua parempi työntekijä. Varsinkin kun työnantajan tiedossa on myös se, etten ole loputtomiin heillä töissä koska parin vuoden päästä olen ylikoulutettu tehtävään ja saan paljon parempia ja paremmin palkattuja töitä.
 
Mä aion kertoa huomenna esimiehelle, sillä hän on ollut kauheen huolissaan mun väsymyksestä, ja siitä et nukun öisin huonosti ym. Luulee, että stressaan töitä liikaa.. Mut en vaan oo saanut sanottua että raskauspahoinvointi mua valvottaa eikä työt :grin meillä on huomenna kahden kesken palaveri, niin siinä on varmaan hyvä sanoa :rolleyes: nyt siis viikko 14 menossa..
 
Mä aion kertoa huomenna esimiehelle, sillä hän on ollut kauheen huolissaan mun väsymyksestä, ja siitä et nukun öisin huonosti ym. Luulee, että stressaan töitä liikaa.. Mut en vaan oo saanut sanottua että raskauspahoinvointi mua valvottaa eikä työt :grin meillä on huomenna kahden kesken palaveri, niin siinä on varmaan hyvä sanoa :rolleyes: nyt siis viikko 14 menossa..

Tsemppiä kertomiseen... :)
Mulla sama juttu että ankaraa väsymystä yritän peitellä ja jotkin on sen kyllä huomanneet. Yritän vielä kasata itseeni vaik raskasta se on kun joutuu kokoajan olla ihmisten parissa.
 
Tsemppiä kertomiseen... :)
Mulla sama juttu että ankaraa väsymystä yritän peitellä ja jotkin on sen kyllä huomanneet. Yritän vielä kasata itseeni vaik raskasta se on kun joutuu kokoajan olla ihmisten parissa.
No, enpä sit saanutkaan kerrottua :hilarious: koko ajan joku muu hääri ympärillä häiritsemässä, ja en haluais vielä kaikille kuuluttaa :grin
 
Sattuipa tähän ketjuun juuri.
Tässä hyvä esimerkki:
Kaverini oli koeajalla hoitotyössä. Kertonut parille tyypille töissä raskaudesta koska olivat kysyneet väsymyksestä ja jatkuvasta pahasta olosta. Työkamut olivat kertoneet raskaudesta noin vk sitten esimiehelle tai esimies oli kuullut. Kuulin että kaverini on irtisanottu. Syytä eivät sanoneet. Viimeaikoina töissä oli kovasti ristiriitoja ja kaveriani
syytettiin monista asioista yhtäkkiä. Eli pomon korviin oli tullut raskaus koeaikana ja sitten keksittiin ettei ole soveltuvainen työhön. Kaverini tiesi syyn todellisen vaikka oli ollut puhuttelussa niinkuin muutkin. Oikea syy oli varmasti raskaus.
Kaikkea voi käydä.
 
Kyfi, en yhtaan epaile, tama on valitettavasti aivan liian usein todellisuutta.
Ihan aiheen vieresta: Minusta on aivan kasittamatonta, miten vahan jotkut tyonantajat panostavat tyontekijoihinsa ja miten lyhytkatseisia/taitamattomia jotkut pomot ovat - toki on myos toisenlaisia tyopaikkoja, mutta yksikin huono on liikaa.

Itse kerroin pomolleni virallisesti tanaan ja sain saman tien aitiysloman alkamispaivan, 24.2.2017, ja puhuttiin sijaisesta ja samalla ilmoitin, etta haluan luopua johtotehtavista. Jos tahan asti olenkin ollut vahan kuin polkylla paahan lyoty tasta raskaudesta, nyt siita tuli todellista. Minun taytyy viela paattaa, miten ja milloin haluan, etta raskaudesta kerrotaan tyokavereilleni. Ajattelin, etta haluan kertoa asiasta itse lahimmille tyokavereilleni ja tiimilleni. Muille kertomisesta en ole viela paattanyt.
 
Muokattu viimeksi:
Takaisin
Top