Milloin jaatte ilouutisen?

Minä kerroin töissä esimiehelle pari päivää sitten. Työparille muutama viikko takaperin, kun työni on semmoinen, että oli tarpeellista. Muille en kerro ennen kuin huomaavat, todennäköisesti lomien jälkeen.
 
Minä yritän vielä kolme viikkoa selvitä töissä kertomatta ja loman jälkeen varmasti näkyyki jo hyvin.
 
Mä kerroin esimiehelle pari viikkoa sitten, koska alettiin suunnitella syksyn töitä ja mulle ehdotettiin yhtä projektia hoidettavaksi. Lisäksi halusin päästä nt-ultraan ilman ansionmenetystä, joten oli pakko kertoa.
 
Mä yritän selvitä töissä kertomatta lomien yli, eli elokuun alkuun kun rakenneultrakin olisi jo käyty. Työpaikan kesäbileistä on jo selvitty, joten nyt toivottavasti tarvii enää löysiä vaatteita :)
Muuten ajateltiin kertoa NT-ultran jälkeen ens viikolla, vaikka toisaalta ei haluaisi vielä kertoa nytkään. Vaan muutama lähin kaveri tietää asiasta.
 
Omalle vanhemmilleni kerroin jo varhaisultran jälkeen, mutta silloin vannotin, että ennen nt-ultraa ei saa vielä julistaa muille. Tänään sitten annoin luvan kertoa eteenpäinkin, itse en oikein osaa asiaa mainostaa mutta äitini on innoissaan vaikka onkin jo veljeni kahden pojan mummo. Esimiehelle kerron varmaan ensi viikolla kahdenkeskisessä palaverissa, oon sellaisessa asemassa töissä, että pakko reagoida rekrytointiin ajoissa vaikka onnekseni oon saanut järjesteltyä jo pidemmän ajan puitteissa hommia siihen suuntaan, etten ole enää korvaamaton.. Töissä muut varmaan huomaavat sitten kesälomien jälkeen, itse kun jään lomalle jo juhannukselta, niin tuskin vielä juuri huomaavat vaikka ainakaan vielä ei ole tarvinnut erityisesti piilotella.

Muutoin tietää yhdet ystävät, varmaan tässä alkaa asia tulemaan vastaan muutenkin harrastusten kautta, kun pitää alkaa vähän hidastaa menoa eikä pysty ihan joka seikkailuun ja kisaan pyydettäessä mukaan lähtemään.
 
Sen jälkeen kun kerrottiin esikoiselle, on alkanut tulla onnitteluja esikoisen kaverien vanhemmilta :joyful: Sen sijaan esimerkiksi mun vanhemmat ei tiedä vielä ollenkaan. Viikonloppuna tulevat käymään, joten on kai kerrottava.
 
Aika hyvä :grin Tosin niin munkin työkaverit esim jo tietää raskaudesta, mutta ei anoppi :grin Hänelle tosin kerrotaan vasta joskus, koska tulee lentämään takapuolelleen uutisesta :rolleyes:
 
Aika hyvä :grin Tosin niin munkin työkaverit esim jo tietää raskaudesta, mutta ei anoppi :grin Hänelle tosin kerrotaan vasta joskus, koska tulee lentämään takapuolelleen uutisesta :rolleyes:

Lentää takapuolelleen positiivisella vai negatiivisella tavalla?

Mä haluaisin kertoa isälleni, mutta en äidilleni - pieni dilemma :joyful:
 
Lentää takapuolelleen positiivisella vai negatiivisella tavalla?

Mä haluaisin kertoa isälleni, mutta en äidilleni - pieni dilemma :joyful:

Negatiivisella tavalla :bag: Kauhistelee jo nyt meidän elämää ja lapsiperheen vauhdikkuutta, vaikka ei meidän arki eroa esim naapuriperheen arjesta mitenkään :rolleyes: Luulee myös että halutaan vain nämä kaksi nykyistä lasta, vaikka itse haaveilen isosta perheestä.
 
Just äsken sain soitettua ja kerrottua uutisen omalle äidilleni. Otti asian ihmeen hyvin,vaikka vähän skeptinen yhä olenkin. :grin

En kuulu äitini suosikki lapsiin ja vielä vähemmän pitää miehestäni.


Antaisin kyllä mitä vain,että anoppi olisi yhä täällä jakamassa tämän asian meidän kanssa. :Heartred
 
Huh, eilen tuli kerrottua ilouutinen omille vanhimmille ja parhaalle ystävälle, mies kertoi anopille. Paras ystävä hihkui onnesta ja kysyi, miten olen onnistunut pitämään uutisen näin kauan salassa! Tiedän, välillä teki mieli kertoa vaikka kuinka paljon, mutta osasin malttaa mieleni :p

Omien vanhempieni (soitin heille erikseen, koska vanhempani ovat eronneet) kanssa soitin Whatsapp-videopuhelun (koska asun vielä ulkomailla) ja totesin, että ei olla pitkään aikaan puhuttu ns. "kasvotusten" ja olisi kiva vaihtaa kuulumisia, että näemme toisimme. Juteltiin pitkään niitä näitä ja jossain vaiheessa (sydän hakkasi hulluna), sanoin "Ainiin, oli mulla myös ihan yksi asia kerrottavana tässä", otin ultrakuvan eteeni ja sanoin "yllätyyyyyyyys" :grin Sekä äidin että isän ilmeet olivat kyllä näkemisen arvoiset ja äiti joutui laskemaan 1+1 = 2 ja sen jälkeen purskahti itkemään onnesta ja onnitteli ja kyseli vointeja. Isällä nousi vedet silmiin ja hän onnittellessaan totesi "Huh, nyt kyllä tuli niin mahtava ja iloinen uutinen, että keitän tässä kahvit sen kunniaksi" :grin Myöhemmin illalla isä lähetti vielä viestin "Rakastan sua pikkuinen :Heartred"

Anoppi oli sitten asia erikseen. En ole paljon hänen kanssa läheisissä väleissä, mutta kyllä hän onnitteli, kyseli pikaisesti voinnit, mutta sen jälkeen alkoikin tilittää omia ja sukulaisten terveys- ja työttömyysongelmia. Tämä nyt ei kuitenkaan tullut yllätyksenä. Olen kuitenkin erittäin iloinen oman perheeni reaktiosta ja se merkkaa minulle eniten :love7
 
Mun anoppia ei vois vähempää lapset kiinnostaa, sano esikoiselle vaan "eikai..", ku se kerto että siitä tulee isosisko. :D Mun omat vanhemmat on kyllä ihania ja ovat onnessaan toisesta lapsesta, kysyivät että joko saa laittaa Maaselkään (niitten kaupungin lehteen). :D
 
Minä kerroin vanhemmilleni ja sisarilleni heti kun tein +raskaustestin. :)

Appivanhemmat eivät vielä tiedä, eikä töissäkään. Huomenna 1. ultra, joten sen jälkeen pitäisi kertoa appivanhemmille ja sit ennen lomia töissä. Toivottavasti huomisessa ultrassa kaikki hyvin!
 
Muokattu viimeksi:
Olisi kiva kuulla miten olette kertoneet tai miten aiotte kertoa ilouutisesta töissä? :)
 
Olisi kiva kuulla miten olette kertoneet tai miten aiotte kertoa ilouutisesta töissä? :)

Kerroin mun työpaikkaohjaajalle ja hän kerto sitte ilmeisesti koko talolle, ku kaikki on tullu kyseleen että oonko oikeesti raskaana. :D
 
Olisi kiva kuulla miten olette kertoneet tai miten aiotte kertoa ilouutisesta töissä? :)
Minä pyysin esimiehen kahdestaan juttelemaan. Muille en kertonutkaan nyt ennen lomaa. Katsotaan sitten lomien jälkeen uskaltavatko itse kysyä. :wink
 
Mää kerroin eilen esimiehelle, kun meillä oli muutenkin kahdenkeskeinen tapaaminen. Sanoi, että huikeeta ja näytti ulospäin myös tarkoittavan sitä - on itse kolmen lapsen isä. Olin vähän hämilläni, odotin ainakin vähän neutraalimpaa suhtautumista, mutta en oo silti lainkaan harmissani. Lupasi pitää vielä omana tietonaan, mutta toki tässä aletaan jo järjestellä asioita siihen suuntaan, että syksyllä ei ala enää uusia isoja juttuja ja koitetaan löytää puolin ja toisin mielekäs mahdollisuus pitää yhteys työelämään (mää rakastan mun työtä asiantuntijana). Loput saa sitten ihmetellä kesäloman jälkeen pyöristyvää olomuotoa (vatsalihakset erottuu edelleen, mutta näyttäis erkauman alkua jo tekevän :bored:)
 
Huomenna kerrotaan miehen vanhemmille nt ultran jälkeen(jos ultrassa kaikki ok). Ollaan tilattu kasa kuvia esikoisesta ja viedään ne kuvat mummulle ja pappalle ja sujautan kuvien väliin sitten tämän kakkosen ultra kuvan. Saa nähdä ymmärtääkö appivanhemmat että ultra kuva on uudesta tulokkaasta eikä esikoisen vanha :coldfeet:

He palvovat meidän tyttöä, joka ensimmäinen ja ainoa lapsenlapsi, joten mielenkiinnolla odotetaan reaktiota tähän kakkoseen :nailbiting:
 
Rankasta pahoinvoinnista ja sairaslomasta johtuen jouduin kertomaan esimiehelle eilen. Jäi vähän paha mieli, vaikutti pettyneeltä eikä edes onnitellut. Toki ymmärrän, että töiden järjesteleminen tuottaa päänvaivaa, mutta silti olisin odottanut mukavampaa vastaanottoa.

Anopille on kerrottu jo aiemmin ja huomenna on tarkoitus vihdoin kertoa omille vanhemmille myös. Itkettää jo valmiiksi, ovat taatusti tosi yllättyneitä ja onnellisia :Heartred
 
Takaisin
Top