Millainen koti lapselle?

undulaatti

undulaatti

Sukkela juttelija
Olisin kiinnostunut, että millaisia koteja teillä on? Ja ketä asustaa? (lapset, eläimet....) Mielestäni tälläisestä ei ole ollut puhetta.
Meille siis esikoinen tulossa maaliskuussa. Mieheni ostaa joulun jälkeen meille (juuri remontoidun, aivan ihana, ei malta odottaa, että pääsee muuttamaan :D) kaksion, jossa yksi ylimääräinen pikkuhuone. (silti luokiteltu kaksioksi....)
Se ylimääräinen pikkuhuone on sen verran iso kuitenkin, että sinne mahtuu helposti lapsen kasvaessakin normisänky ja koulupöytä/hylly tms. Eli se huone riittää lapselle aiva hyvin monta vuottakin. Näin alkuun sinne on kiva laittaa hoitopöytä ja vaikka tietokoneenkin voi sinne sijoittaa, kun ei sinne vielä muuta vauvan kamaa tule. Varmasti jossain vaiheessa tulee ajankohtaiseksi hommailla omakotitaloa, mutta mielestäni tuo on aivan passeli vielä ala-asteikäisellekin lapselle. Yllätyin nimittäin itsekin sen pikkuhuoneen koosta.. (Voitte helposti saada siis ihan väärän kuvan huoneen koosta.)
Joka tapauksessa, olisi kiva kuulla teidän asumisjärjestelyistä [:)] Paljonko se vauva alkuun tarvii sitä tilaa ja kauanko riittää pienempi asunto lapsen kanssa yms. Ja entä jos tuleekin heti perään sisarusta, niin mitäs sitten tehdään.. (tuo ei ole kyllä suunnitelmissa, mutta kaikkeen on varauduttava ;)
 
En muuten minäkään oo tämmöstä täällä vielä huomannut.

Meillä etitään paraikaa isompaa kämppää. Tämä yksiö kun sattuu olemaan liian pieni jopa minulle, avomiehelleni ja kahdelle 6 kuukautiselle kissanpennulle! Vielä ei oo plussaa tullut mutta sitäkin tässä yritetään. kaksio tai kolmio olis tarkotus hankkia siis vuokralle. Empä ole vielä kauheen pitkälle edes miettiny asiaa että loppuu tila x) Päivä ja kuukaus kerrallaan!
 
Me asutaan asunnossa missä on viis huonetta ja keittiö. Vauva tulee nukkumaan siis meidän vanhempien huoneeseen. Kaksosilla on yhteinen huone ja vanhin ja nuorin ovat omissaan. Isompaa ei aiota hommata, vanhin muuttanee pois noin kolmen-neljän vuoden kuluttua johon asti tämä tuleva saa luvan kestää "huoneettomuutta".

Mä olen aikanaan asunut kaksiossa kolmen lapsen ja (ex-)miehen kanssa, ihan mainiosti mahduttiin. Makkari nyt oli tietty pelkkiä sänkyjä mutta ei muuten valittamista. Mitä enemmän tilaa sitä enemmän kamaa...

Tietty oli kivaa jos olis vielä yks huone lisää mutta realiteetit puskee vastaan. Tällä hinnalla tältä alueelta me ollaan kyllä ihan parhaassa mahdollisessa asunnossa. Aluetta ei haluta vaihtaa lasten koulujen takia ja varaa isompaan ei tässä elämäntilanteessa ole. Eipä täältä taitais löytyäkään isompaa, nää 5h+k+sauna asunnot on isoimpia.
 
Miplis: Joo, eihän sitä tule ajatelleeksi. Mekin olimme ostamassa tuota samaista kämppää jo ennen kuin tiesimme vauvasta. Vasta hetken päästä plussaamisesta tuli mieleen, että entäs vauva. Mutta meillä silti suht hyvä tilanne, kun siellä on se ylimääräinen huone [:)]
 
viimeinen: Eihän ne lapset kovin pienenä sitä omaa huonetta tajua kaipailla.. Taitaa se muutenkin mennä niin, että on oma huone sitten tai ei, ne lelut kuskataan aina olkkariin tms [:)] Ainakin äiti tästä valittaa vielä 12-vuotiaallekin siskolleni, joka raahaa meikit sun muut keittiön pöydän ääreen ja siinähän ne lojuvat sitten..... [;)]
 
Me (2aikuista + vauva) asutaan 1h+tupakeittiö ja sauna, luokiteltu yksiöksi.
38neliötä, pohjaratkaisultaan ihan näppärä. Joka paikka on toki täynnä ties mitä, vaikka mahdollisimman vähän "roinaa" ollaankin yritetty haalia. Asutaan toistaiseksi ja se on tällä hetkellä kestänyt 4vuotta, talo on etsinnässä mutta sopivaa ei ole vielä löytynyt (vaatimustaso on melkosen korkea..).
Kuvittelisin lapsen pärjäävän pienemmässäkin asunnossa suht pitkäänkin kun ei pienenä "ymmärrä" vaatia itselleen omaa huonetta. Mieheni ei ainakaan ole kokenut jääneensä mistään paitsi vaikka onkin kouluikäiseksi asti asunut vanhempiensa ja 2:n sisaruksensa kanssa kaksiossa....
 
Moi,

Meillä taas on liikaa tilaa . Joskus aikoinaan iso perhe ja nyt on viimisinki miehen lapsista lähdössä muille maille opiskelemaan. Olemme useaan otteeseen puhuneet, että muuttaisimme pienempään, mutta kun ei ole yhtä hyvällä paikalla pientä tarjolla (järven rannalla). Ylläpitokustannukset ovat kohtuuttoman suuret meille kahdelle ja tulevalle pikkuselle, mutta kun on tottunut omaan ja isoon tonttiin ja vielä vesistön läheisyyteen, niin ei hevillä löydy sopivaa, mutta pientä. Lemmikkejäkin on vaikka kuinka monta ja nykyisiä naapureita ei hurttien haukku haittaa, joten pitäisi saada naapuritkin muuttamaan perässä , harvinaisen mukavia ihmisiä!

Eve
 
Moikka,
meillä asuttiin aikaisemmin keskustan kerrostalossa 70 neliössä kokoonpanolla: minä, mieheni ja kaksi poikaa.
Pojilla oma ja yhteinen huone, me nukuuttiin alkovissa olohuoneessa..
Sitten alkoi tuntumaan siltä, että kokoajan on joku "suussa", eikä omaa rauhaa kenellekkään.
Olin jo ennen lasten syntymää päättänyt, että viimeistään eskariin mennessä muutetaan pienemmälle paikkakunnalle omaan taloon ja niin teimmekin vuosi sitten.
Nyt asumme omassa talossa, jossa 7 huonetta. Kaikilla omat huoneet ja yhteisiä tilojakin on olohuoneen lisäksi takkahuone ja työhuone miehelleni/minulle (opiskelua) varten alakerrassa..
Mä nautin nyt kun on tilaa, koska rakastan olla rauhassa yksikseni aina välillä..

Ja sitten, kun onnistumme raskauden viemään loppuunasti, on ihanaa, kun voi mennä itkevän/heräilevän vauvelin kanssa alakertaan ja antaa muiden nukkua rauhassa.

Vois jo onnistaa..
 
Meillä on 80m2 kolmio. Tässä asutaan ukkelin ja kissan kanssa ja pieni syntyy sitten maaliskuussa. Ei oikeastaan näin paljoo tilaa tarvittais, mutta onhan se kiva kun on mahdollisuus omaan rauhaan jos alkaa toiseen mennä hermo [:D] Ja on ollut kavereita ja miehen vanhemmat kylässä niin on ollut tuo toinen makkari ihan kiva.
 
Kotimme on yksi suurista onnen lähteistäni, rakastan sitä paljon! Olemme reilusti yli kolmikymppisiä molemmat ja tottuneet elämään suuren osan aikuiselämäämme hyvin itsenäisesti, joten molemmat arvostavat tilaa. Viime keväänä ostimme puoliksi rivitaloneliön ja se oli samalla ensimmäinen asunto, jossa asumme yhdessä. Halusimme neliön joka tapauksessa, vaikkemme tietäneet, tuleeko jälkikasvua koskaan. Meillä on siis molemmilla omat huoneet, makuuhuone, olohuone ja keittiö. Omista huoneistamme riittää siirrettäväksi lapsille siinä vaiheessa, kun oman huoneen tarvitsevat. Ihanaa, ettei tarvitse muuttaa tilan puutteen takia, kumpikaan meistä ei pidä muuttamisesta. Asunto on avaran oloinen ja yhdessä tasossa, ja valmistunut vain muutamia vuosia sitten. Olen hyvin onnellinen kodistamme. [:)]

26+4
 
meillä asustaa kaksi ihmistä,minä ja mieheni siis, nykyään 55 neliön kaksiossa.
Asuttiin tätä ennen reilun 70neliön kolmiossa,kun aateltiin että kun lisäperhettä tulee.
Ei ole vielä tärpännyt ja liian tilan vuoksi muutettiin pienenpään.
Tämä on meille kahdelle ihan passeli.
Tänne mahtuisi vauvakin kyllä, parit vuodet asuis tässä helposti kunnes ostais
ihan oman kun ollaan valmistuttu.
 
Meillä on 46,5 neliötä rivitalon päädyssä. Kahdestaan vielä toistaiseksi asumme, joskin lintujen häkki vie jonkun verran tilaa olkkarissa [:D]
Tilaa on älyttömän vähän, makkarissa tulee olemaan todella ahdasta, kunhan sen pinnasängyn sinne raahaamme.
Valitettavasti vain asunnot ovat niin kalliita, eikä meillä ole varaa yhtää omaa asuntoamme kalliimpaan. Joten saattaa etsintä venyä pitkäksikin [&o]
 
Me rakennettiin muutama vuosi sitten lähestulkoon omin kätösin meille omakotitalo. Kumpainenkin ollaan maalta lähtöisin ja totuttu, että tilaa on joka suuntaan niin sisällä kuin ulkonakin, joten tämä oli meille ainoa oikea ratkaisu. Tonttia kun lähdettiin etsimään, niin miehen lähes ainoa vaatimus oli, että tontin rajalla pitää voida käydä kusella ilman että naapurit häiriintyy. [:D] Tontti on n. 7000 neliötä ja talo n. 170 neliötä.
Asutaan vielä muutama kuukausi kokoonpanolla minä, mies ja neljä kissaa. Esikoinen tulee toivottavasti sitten huhtikuussa. Lapsilukuhaaveet on tällä hetkellä 3 eli sittenkin meillä olisi kaikille oma huone + vierasvaraa. Tarkoitus olisi tässä talossa elellä ihan keinutuoli-ikään asti eli siltä pohjalta tämä rakennettiin.
 
Osallistunpa minäkin tähän... eli 1200 neliön omalla tontilla seisoo 187 neliöinen omakotitalo. Alhaalla meillä on niinku kolmion kokonen tila n. 90 neliöö, tupakeittiöolkkari, makkari, saunatilat, wc, työhuone ja iso aula ja sit ylhäällä n. 90 neliöö, aula ja neljä lastenhuonetta, vaatehuone ja kylppäri. Että vaikka lapsia on jo neljä niin eiköhän tänne yksi yhteinen pikkuinen vielä hyvin sopisi mukaan kun nuo lapset entisistä liitoista eivät ole täällä koko aikaa.
 
Me asutaan 57 neliön kaksiossa, siis minä, mies ja neljä kissaa. Nyt etsitään omakotitaloa, onneksi ei mikään hätä sen kanssa ole kuitenkaan, kun kyllä tässäkin mahtuu asumaan vielä lapsen syntymänkin jälkeen muutaman kuukauden. Esikoinen siis tulossa huhtikuussa[:)] Omakotitalossa olisi vaatimuksena iso takapiha, 2-3 makuuhuonetta, sauna.. takka olisi tietenkin bonusta [;)] ja tosiaan, ei niitä naapurien ikkunoita tai isoja teitä heti oman ikkunan takana.. [:)] Katsotaan josko joskus tärppäisi! [:D]
 
Asutaan kahdestaan 54 neliön saunallisessa kerrostaloasunnossa. Passeli on kahdelle ja kyllä tänne kolmaskin mahtuu, asunto on aika avara ja parveke tuo kesäisin vähän lisätilaa. Tavaraa vaan on niin pirusti, kaikkia miehen "löytöjä", joita mä sitten välillä heivaan salaa roskiin. Toivottavasti hän havahtuu järjestelemään tänne tilaa pikkuisellekin joskus keväällä. Tällä hetkellä melkein pitää kompastella ja raivata kulkutilaa, kun hän pitää asuntoa jonkinlaisena varaston jatkeena. Jatkuva tappelun aihe tämä, ollut viimeiset 4 vuotta. Mutta neliöitä siis on näppärästi, kunhan ne saisi kaivettua kaiken tämän ryönän alta pois.

Jossain vaiheessa ehkä muutetaan sitten isompaan, kolmio siintelee mielessä. Välillä ollaankin kierrelty katsomassa myynnissä olleita, mutta vielä ei olla löydetty sitä oikeaa... Ongelmana on vain se, että mä en halua tältä alueelta pois (kaikki lähellä, kouluun melko lyhyt matka, bussilla pääsee näppärästi keskustaan jne) ja meidän talonyhtiö on tosi ihana, rauhallinen ja siisti, kun nämä ovat näitä aso-taloja. Mieskään ei halua lähteä, koska hänelle merinäköala ja iltojen kauniit auringonlaskut ovat niin tärkeitä. Pitänee muuttaa tuohon seinän taakse, siellä olis kaunis kolmio. Täytyy jollain keinolla vain nuo uudet naapurit hätistää pois. Mitähän sitä keksisi, että saisi savustettua ne ulos [;)]
 
Nyt asustamme isossa yksiössä, mutta kuten tuolla jossain olenkin jo maininnut niin ostimme juuri uuden asunnonmikä tosin valmistuu muutto kuntoiseksi vasta jouluna 2010. Eli uusi koti on iso kaksio (58m2) avokeittiöllä ja isolla parvekkeella. Itse asuntoja katsellessamme yritin ehdotella josko olisimme suoraan katsoneet kolmiota, mutta vielä tuolloin mieheni ei ollut valmis perheen lisäykseen joten ostimme asunnon ainoastaan kahdelle aikuiselle ja kahdelle kissalle.
Nyt kun haaveissa siintelee se juniori, niin on täytynyt miettiä tuota asumista uudelleen ja siitäkin huolimatta olemme päätyneet siihen että hyvin meillä tilaa riittää. Ja niin se varmaan riittääkin hyvin ensimmäiset vuodet, sitten aletaan taas katselemaan uutta [:)] Ja alue on kiva, tarha ja ala-aste vieressä ja alle 5min. kävely matka appivanhemmille (lapsenvahdit lähellä [;)]) ja n.15min julkisella omille vanhemmilleni. Myös kummfankin meidän työpaikat ovat lähellä/ nopeiden kulkuyhteyksien päässä. Vähän jo nyt toivon että kun isompaa joskus lähdetäään etsimään niin jostain siitä olisi ihana (siinä on omakotitalo-aluekkin vieressä[;)])[:)] ja on muuten ihanatulkoilu-alueetkin ja meri heti omalla nurkalla!

Paprika: Mikäköhän siinä muuten on, että miesten täytyy tontillaan käydä pissimässä?[8|] Oma mieheni on nimittäin ihan samanlainen, mökilläkin kun ollaan niin huussissa ei voi käydä kusella, vaan pakko on reviiriään merkata, sama näkeekö naapurit tai ei...[:D][:D]
 
Ahhahahaah.... lukihärö. Luin Artemiksen kirjoittaneen, että miksi miesten pitää käydä KONTILLAAN kusella. Hetken kesti ihmetellä, ennenkuin sitten luin uudestaan :D

Vastataan nyt sitten muutenkin. Näinä hetkinä syntyvää lastamme odottaa vuokrakaksio 55 neliötä. Makkariin on tila pienelle raivattu, ja ainakin vuoden tässä yhdessä ollaan. Onneksi on oma sauna ja kivijalka-asunnon tarjoama oma piha... Tästä ei enää kannata muualle muuttaessa vuokrakämppää hankkia, joten omistusasuntoasioita tullaan tässäkin perheessä pohtimaan, kun tämä käy pieneksi!
 
Me ootellaan esikoista miehen ja kahen kissan voimin 75m2 kolmiossa. Asuttiin samankokoisessa kämpässä jo ennen ku oli mitään tietoa perheenlisäyksestä, nyt vähän kaipaa sitä "ylimääräistä" huonetta joka oli ihan vain harrastuskäytössä. Muuten kyllä hyvin tilaa tämän kokoiselle pesueelle.
 
Me kohta kolmisin kahden kissan ja kahden koiran kanssa. Vanha rintamamiestalo pienen kirkonkylän taajamassa. Talo ollaan suurimmalta osaltaan remontoitu. Montaa lastenhuonetta ei kyllä mahdu... Saa nähdä onko laajennettava, vai riittääkö tämä yks tulokas!
 
Meillä on omakotitalo, jossa 5 makuuhuonetta. Meidän uusioperheessä on 4 lasta, joista 2 käy suunnilleen joka toinen viikonloppu. Heillä on yhteinen pieni makkari. Täällä asuvilla lapsilla on omat makuuhuoneet ja tulevalle vauvalle on "oma huone", jossa hoitopöytä, vaatteet ja lelut. Vauva tietysti nukkuu meidän kanssa. Hyvin mahdutaan ja tarkoitus olisi vielä tehdä lisää lapsia, jos niitä sallitaan tulevaksi. [:)]
 
Takaisin
Top