Mikä ilostuttaa

Oho tekemistä riittää. Mulla on täysin menny tuo ohi, kun en oo ollu Facebookissa kahteen vuoteen enää.
 
Tai ehkä ne pitää toimittaa sinne keräyspisteeseen et saavat laskettua kaikki sukat.
 
Pitäsköhä ottaa ens vuoden tavoitteeksi harjoitella tota rättikässääki.. :rolleyes: Oma äitini neuloo joka päivä jotai.. En oo perinyt sitä taitoa. Ihastelen vaa ku muut osaa :rolleyes:
 
Mä neulon jonkun verran just sukkia, mut maltti ei riitä aikuiskokoon, heh...

Josko tulevalle pienokaiselle sais parit neulottua. Junasukkia ajattelin =)
 
Itkin saunassa ollessani, että hitto oon kova muija! Kaksi kkm takana tänä vuonna ja kaavinnalla kaikki. Tuplat km oli tosi raskas jouduin olee nelisen päivää sairaalassa. Ja masennus ja 2kk kesto migreeni siihe päälle. Ja muiden vauva uutiset just kipeimpään aikaan ja juuri niiltä joilta vähite odotti. Ja nyt sitä ollaan taas raskaana ja näyttäs hyvältä!

Että oon huikea! Hitto! Rauta ämmä.
 
Itkin saunassa ollessani, että hitto oon kova muija! Kaksi kkm takana tänä vuonna ja kaavinnalla kaikki. Tuplat km oli tosi raskas jouduin olee nelisen päivää sairaalassa. Ja masennus ja 2kk kesto migreeni siihe päälle. Ja muiden vauva uutiset just kipeimpään aikaan ja juuri niiltä joilta vähite odotti. Ja nyt sitä ollaan taas raskaana ja näyttäs hyvältä!

Että oon huikea! Hitto! Rauta ämmä.

Oot kyllä rautainen nainen. Todellakin. Oot hienosti selvinnyt kaikesta. Kai oot käyny juttelemassa asioista jossain, että oot saanu purkaa sydäntäsi ja saanu läpikäytyä surun kunnolla?

Aattelin vaan, kun mulla kesti aikoinaan todella kauan päästä "irti" km-surusta. Vuosia... Itsellenikin tuli mm. sen takia masennuskausi, johon tarvin jutteluapua. Joten jos joskus tuntuu, että olis kiva purkaa sydäntä, niin mulle voi laittaa aina viestiä tulemaan.

Parempaa Uutta Vuotta sulle! Oot ajatuksissa [emoji177]
 
Kiitos milli:Heartred

Joo, oon käyny kesästä lähtien juttelemassa kerran kuukaudessa näistä kaikista keskenmeno ja uudelleen yrittämisestä sekä raskausajan peloista. Pystyn kyllä sanomaan keskenmenoistani ja puhumaan niistä, mutta välillä tulee hetkiä, kun itku tulee kunnolla ja epätoivo valtaa jos joutuu kokemaan uudestaan. Tää uusi raskaus, kun on edennyt tosi hyvin aiempiin verrattuna niin mielikin on onnellisempi. Ja tuntuu, että mun haave toisesta lapsesta voikin toteutuu ja, että oon ansainnut hyvääkin, vaikka viime vuonna tuntu toiselta.. Mutta onneksi saan käydä tän raskaus ajan ja vauvan syntymän jälkeenkin siellä juttelemassa, että nyt en oo yksin. Meitsi tipahti itkemään kiitollisuudesta, että mun ei tarvi pärjätä yksin.
 
Ihanan avoimesta kirjotettu, pilvilinna. Itellä rankka historia takana, tää nykyinen raskaus 10+2 on parhaiten tähän mennessä onnistunut, keskenmenoja on 7. Ei auta ku mennä päivä kerrallaan:Heartred
 
Avoimuus on mun henkireikä. Onneksi on tälläisiä paikkoja, joissa voi avautua ja jopa antaa toisillekin toivoa! :)

Lilyan sinä olet kyllä todella rautaa! Vaikka varmasti kipeää ja paljon surua mahtunut ja vaikka minkälaisia fiiliksiä. Mutta se, että olet jaksanut yrittää noin monta kertaa! Toivon sinulle paljon vauvaliimaa ja pitotarrasukkia pikkuselle! :Heartred :Heartred
 
Ilahduin tänään kun kävin ostamassa ekat mamavaatteet (ever!) siitä, että niitä oli myös tosi kivannäkösiä ja hyvin istuvia! Oon aiemmin aatellu, että ne on kaikki kuitenkin sellasia kauheita kolttutelttoja kun ei oo tosiaan sillä osastolla tullu pahemmin vierailtua :D
 
Minua on ilostuttanut tänään ihana saliposse ja erityisesti musta huolta pitävä tabata-ohjaaja sekä mun mies, mutta sitä ei kai lasketa, koska ilahduttaa joka ikinen päivä ja usein :)
 
Jee poika nukahti. Nyt viaplay pyörii! Ja hetki hengähdystaukoa mikäli tästä rääst selvii hengittämään....
 
Nyt ilostuttaa noi lilypie stickerit. Mulla oli esikoisesta samanlainen raskauslaskuri (kuvineen)kuten tos nyt kakkosen kohdalla :)
 
Takaisin
Top