Marraskuun odotukset

Onnellinen

Onnellinen

Näppärä viestien naputtelija
Nyt jo alkoi marraskuu!

Kohta onkin joulu. Meillä alkaa tissittelyt jäämään. Neiti syö enää kerran vuorokaudessa ja senkin yöllä. No olen kuitenkin tyytyväinen kun sain tähänkin asti imettää esikoista imetin 7kk.

Meil mennään jo lujaa. Pieniä matkoja kontataan, mutta sit ei päästä tarpeeksi lujaa niin aletaan ryömimään. Istutaan hyvin ja yritetään ylöspäin mennä.

Täällä alkoi muutama viikko sitten puolukka päivät, olivat ne poissa 7,5kk synnytyksestä. No nyt periAtteessa voisi se kolmonen tulla, mut haluan hieman pidemmän ikäeron kuin 1,5 vuotta et katsotaan jos tärppäis keväällä niin ois n2vuotta ikäeroo.

En pystynyt menemään töihin. Tai oikeastaan jättämään neitiä hoitoon. Joten jäin kotiin ja sit ku olisin halunnut tehdä vajaata viikkoa niin aloin laskemaan mitä tienaan ja mitä tulee maksaa hoitomaksut 400-500€ kk/lapsi ja kun niitä on jo kaksi niin en olis saanut paljon viivan alle jäämään. Sit ku oon kotona niin viivan alle jää jonkin verran enemmän. Ja jos näyttää huonolta niin haen jostain ylimääräisiä töitä. Kun sekin oli vaihtoehto et oisin vain tehnyt viikonloppuisin, mut työnantaja sanoi et pitää uusi sopimus tehä ja vanha repiä. Ja otin pamiin yhteyttä ja se olisi ollut mahdollista et kaksi sopimusta on, mut työnantajan mielestä ei. Niin totesin et jos heti aletaan olee vaikeita niin mitä se sitten myöhemmin on.

Nyt sit olen kotona ja katsotaan miten rahat riittävät.
 
Täällä kanssa tissittelyt vähentyneet. Herra ei vain malta olla tissillä kunnolla, kun korkeintaan 2 X vrk. Muutaman kerran käy sit lisäksi lähinnä läheisyyttä muutaman minuutin tankkaamassa. Mä jään vajaaksi kolmeksi kuukaudeksi hoitovapaalle sit on pakko mennä töihin, ei anna budjetti periksi olla kauempaa vaikka ehkä haluisin. Meen siis helmikuun alusta töihin. Sit meillä iskä jää helmikuuksi isäkuukaudelle ja maaliskuussa poika menee sit päiväkotiin. Oon kans ootellu menkkoja, mut ei näy ei kuulu vielä...toisaalta saisivatkin pysyä poissa, kun toista lasta ei vielä oo suunnitelmis ainakaan vuoteen..Meillä poika oppi kunnolla konttaamaan viikonloppuna, mutta silti haluaisi, että äiti vain kävelyttäisi päivät pitkät. Pinniksessä nousee jo seisomaan laitaa vasten ja kävelykärryn kanssa menee muutaman metrin ihan itekseen.
 
On se toisaalta taas helppoa, jos lapsi vieroittaa itsensä tissistä itse aikaisin. Ei tarvitse murehtia sen kanssa milloin vieroittaa ja miten. Täällä tissi maistuu vielä usein. Välillä ei malta syödä, kun ruuan jälkeen tarjoan, mutta aina taas jossain välissä haluaa syödä tissin oikein tyhjäksi asti. Voikohan imetyksen hormoniryöpyt aiheuttaa raskausoireiden tyyppisiä oireita? Mulla on jo pitkään ollut usein lievää pahoinvointia ja vatsassakin muljuu välillä samoin kuin raskaana ollessa. Tota pahoinvointia on ollut sen verran usein jo, ettei voi johtua vain siitä, että on syönyt jotakin huonoa, siitä et olis menkat alkamassa tai jostakin vastaavasta. En oikein osaa uskoa, että olisin raskaana, kun ehkäisy kuitenkin on käytössä, aika pienestä oisin tullu. Ois kiva tietää syy tolle pahoinvoinnille, kun se välillä häiritsee.. :confused:

Töihin meno.. Vaikka en oo mitenkään päivähoitovastainen, niin tuntuu silti niin haikealta, että kohtako jo pitäisi jättää poika hoitoon, voi ei.. :rolleyes: Ens vuoden puolella alan kuitenkin kattelemaan mitä töitä tarjolla ja tulisko eteen jotakin sopivaa. Paperitkin siinä sitten joutuu ottamaan kevään aikana ulos, kun potkivat pihalle penteleet, opiskeluaika muka loppu. :cool::grin Hankalaa tässä on vaan se, että kun päivähoitopaikat pitäis hakea useampi kuukausi etukäteen, mutta en voi mitenkään etukäteen tietää milloin saan töitä jos saan. o_O Tosissaan katon kuitenkin varmaankin tonne loppukesälle, että jos silloin menis ees johonki töihin, oli sitten omaa alaa tai ei. Me saadaan vielä asua vuosi valmistumisen jälkeen tässä opiskelijakämpässä, jossa on halpaa, niin pystytään kyllä taloudellisesti näin. Eniten mua huolettaa se, että oman alan töitä pitäis edes jossain määrin saada, ettei olis kohta valmistunut kauan sitten mutta ilman työkokemusta..

Mutta jos se kohtalo onkin päättänyt, että oon taas raskaana (tai tulen raskaaksi), niin sitten mennään sillä. :) Onhan vanhempainvapaa silti parempi syy olla pois työelämästä kuin vain peukaloiden pyörittely. Ja tähän aikaan kun muutenkin olis vaikea saada töitä..
 
Täällä suunnalla nyt ns. elämä potkii päähän, palaan asiaan, kunhan vähän rahoittuu.
 
Mä aloitan kesälomani nyt 27. päivä ja menisin takasin töihin 12.1. :) kyllähän se nyt jännittää jo... Miehen kanssa ollaan nyt puhuttu, et jäisin osittaiselle hoitovapaalle, et tekisin esim. 3 päivää viikossa töitä eli alle 21 tuntia, niin saa osittais kotihoidontuen :) Olis ees aluksi niin, olis sitte pojalle ja itellekin helpompaa alkuun..

panda: Päivähoitopaikoilla on sellanen, et jos oot vakkatrina jossain niin silloin pitää hakea hoitopaikkaa 4 kk aiemmin, mut jos haet töitä ja saat, niin silloin riittää 2 viikkoa, jolloin kunnalla on velvollisuus hankkia hoitopaikka lapselle :) Että älä siitä huolehdi, kyllä hoitopaikka aina järjestyy lyhyelläkin varoitusajalla :)

Meillä Akseli on nyt pian pari viikkoa noussut seisomaan tukea vasten :Heartred kyllä ne vaan kasvaa niin nopeasti. Myös konttausaskelia otetaan päivä päivältä enemmän, mutta ryömiminen sujuu edelleen nopeiten :D Nyt iski taas flunssaa, mutta särkylääkkeellä mennään, eilen kun käytiin korvia näyttämässä mut puhtaat olivat. Viime yö menikin sitten huomattavasti paremmin kuin toissayö :)
 
minustakin kuulostaa hyvälle jos lapsi itse vieroittaa itseään tissistä, eikö sekin oo sit parhaimmillaan lapsentahtisuutta

panda, mulla muljusi vielä joku aika sitten ihan kunnolla mahassa, ihan kuin siellä ois joku ollu. oli villiä :p
mutta se ilmeisesti kuuluupi asiaan, netistä lueskelin aikasemmin, haamupotkut hakusanalla tms.
ja pahaa oloakin on ollut välillä, just sellasta kuin raskausaikana, mutta onneksi mennyt yhden päivän aikana ohi. aatellut että hormonit hakee paikkaansa. mun kohdalla siis ei ollut kyse raskaudesta, mutta sitähän ei tiedä kummasta sun kohdalla on kyse :cool:

mulla on mennyt itselläni tyystin rytmi sekaisin tuon talviaikaan siirtymisen myötä. heräilen tosi aikaseen ja illalla jo kuudelta valmis sänkyyn ja oottaa ihan tuskissaan että eikö se poikakin jo väsähtäisi. se on vaan siinä ilta-aikaan ne rajuimmat leikit ja suurimmat menohalut pikkutyypillä. parhaimmillaan nää mun aamut alkaa jo neljän jälkeen

ensimmäisen joululahjankin tilasin tuossa eilen ja nyt aamulla sain aivan loistavan lahjaidean kavereiden pojille ja tekis mieli jo päästä hommiin, mutta täytyy käydä naapurikylän k-raudassa ja ehkä kangaskaupassakin
 
Siis mulla on kans ollu sellasta haamupotkutuntemusta välillä, varsinkin illalla sängyssä, kun vielä hereillä makoilen ja odottelen unentuloa, ja sitten tissitellessä poikaa. On kyllä melko velmu tunne!! Mut pahoinvointia mulla ei oo ollu, mut ei ollu kyllä raskaana ollessakaan...
 
Voi, mä oonkin odotellut jo sun kuulumisia Sadetar, ihanaa, että kaikki on mennyt hyvin. Vitsit, sä ootat jo toista vauvaa. Ei voi käsittää! :D Mä en ite voisi tällä hetkellä kuvitella käyväni synnytystä läpi näin "äkkiä" uudestaan :wink Mut ehkä vuoden päästä tähän aikaan toivottavasti on sitte jo toinen ääni kellossa. :D
 
joo samat fiilikset täälläkin, kun miettii että toiset ne menee jo seuraavaa kierrosta! hienoa mutta samalla jotenkin hätkähdyttävää

me ollaan lähdössä kahdestaan pojan kanssa reissuun :) viikonlopuksi ystävän mökille hänen poikansa kanssa. ajattelin mennä helpomman kaavan kautta ja ottaa mukaan purkkiruokaa pojalle ja haettiin naapurikylästä iso kasa erilaisia vauvanruokia. otin vain sellaisia joiden kaikkia raaka-aineita ollaan syöty jo aiemmin. kaupan soseista ollaan aiemmin syöty vain hedelmäsoseita ja jogurtteja, ne maistuvat hyvin

jotenkin tajusin kuitenkin että tarvii maistattaa ennen lähtöä noita ruokia, ja hyvä niin - kahden päivän testailun tulos: poika suostuu syömään häthätää yhden lusikallisen kustakin putelista. se yksikin aiheuttaa jo puistatuksen ja irvistelyjä

onneksi sinne on luvattu pakkasta, täytyy siis kuitenkin ottaa kylmälaukkuun omat ruuat mukaan ja pitää pihalla. mies vielä nauroi mulle kaupassa kun niin pitkään puntaroin eri makujen välillä, että tuohan nyt syö mitä vain nokan eteen lyödään :rolleyes:
 
Tuntuuhan tää kieltämättä tosi hurjalle, että nyt on jo toinen tulossa. Mutta saa todellakin tulla jos on tullakseen :) ajoitus menee taas hyvin, ehdin saada opintoni opinnäytetyötä vaille valmiiksi. Opinnäytetyötä kuitenkin pystyy tekee kotoa käsin, tai näin ainakin toivon :)
 
ReginaVeritakselle jaksamisia. :love2

Luulen, että yks mahdollisuus noille mun pahoinvoinneille on se, että tässä on nyt yli vuosi jo menty niin, että ensin raskaana, sitten imetystä, niin että kaikki hivenainevarastot, mitä mulle mahdollisesti on kertynyt, on kuluneet kun kahdelle on menneet. Pitäis ehkä kiinnittää enemmän huomiota, että syö tarpeeksi terveellisesti. Kun oon tällänen, johon mikään ei oikein helposti jää ja tartu kiinni, vaikka mitä söis.

Sadettarella on kyllä ihana tilanne, haastava omalla tavallaan, mutta toisaalta todella ihana. Pieni ikäero on ihan kivakin juttu. :)

Hihii, ensimmäinen isänpäivä huomenna. Jääkaapissa on jo kakku hyytymässä.. :p
 
meillä ei pahemmin vietetty isänpäivää, mutta tein hänelle ison padan ruokatoiveensa mukaista ruokaa jääkaappiin kun lähdettiin pojan kanssa viikonloppureissuun. kappas vaan kun sattumoisin äitienpäiväkin meni niin ettei mies ollut kotona :angel2 katsotaan uudestaan ensi vuonna

meidän iso pieni ihminen oppi eilen illalla taputtamaan, voi sitä riemun määrää! läpsytteli käsiään yhteen ja nakkasi pään taakse ja nauraa pirskautteli. ja siitä olisi iltapuurolle pitänyt alkaa niin hänpä konttasikin kiireellä pakoon ja kun isänsä sai kiinni, nauraa räkätti aivan tolkuttomasti. ja uudestaan sama juttu monta kertaa! se oli tosi hauska leikki :gen014
 
Pitkästä aikaa päädyin tänne lueskelemaan kuulumisianne. Syksy on ollut tosi raskas, joten ei ole paljon ehtinyt omia juttuja tuusailla.

Hyvin se menee Sadetar, usko pois :) Pieni ikäero on toiminut ainakin meillä! Tosin nyt neljän kanssa huomion antaminen jokaiselle on jo vähän haastavampaa. Isompien koulujututkin vaatii oman osansa.

Ihanan paljon teidän pienet jo oppineet kaikenlaisia juttuja. Meidän neiti on selkeästi verkkaisempi liikkeissään, vaikka ikää tulee ensi viikolla jo 10 kk. Hyvin on samanlainen luonteeltaan kuin esikoisemme. Istuu ja ryömii sekä nousee polviseisontaan. Kovasti leikkii isoveljien kanssa. Pikku legoihinkin on jo saanut totutella (meillä on varmaan ziljoona legoa, joten niitä ei mitenkään pysty kaikkia pitämään yhdessä huoneessa). Ei ole pahemmin laittanut niitä suuhun. Tosi tarkka saa kuitenkin olla. Hiekkalaatikolla hiekkaa kyllä on syöty jo pidemmän aikaa ja ai että kuinka hyvää se kerta toisensa jälkeen on. Luntakin ehdittiin jo maistaa useamman kerran, mutta nythän se suli pois. Hampaita odotetaan kuin kuuta nousevaa. Kuukauden verran on huudettu yöt, kun suu on niin kipeä. Lääkkeetkään ei oikein auta. Unikoulut ja yösyöttöjen lopettamiset on saanut heittää romukoppaan. Neiti on saatava hiljaiseksi millä tahansa konstilla, jottei koko talo herää. Eli tissi suuhun ja viereen nukkumaan.

Valoa jokaisen marraskuuhun. Yritetään nauttia ja elää hetkessä, vaikka välillä olisikin vähän vaikeaa.
 
En hankkinut miehelle lahjaa isänpäiväksi, aattelin että kakku menee lahjasta. Tässä on kuitenkin parin kuukauden sisällä tulossa sekä synttärit että joulu.. Tehdään varmaankin niin, että juhlistetaan meiän synttäreitä ravintolassa (meillä on miehen kanssa viikko väliä synttäreissä) ja ostetaan sitten vaan joululahjat. Kun on se vaikea kuitenkin keksiä niin kauhean montaa lahjaa, joissa olisi joku kiva idea kuitenkin. Mitenköhän onnistuu, jos pyydän äitiäni katsomaan poikaa siksi ajaksi, kun mennään sinne ravintolaan? Toivottavasti pystyy keskittymään iltaan, eikä koko ajan mieti poikaa. :p

Yksi yö tässä meinasin ottaa pojan yöllä meidän viereen, mutta poika ei siinä saanutkaan unta. Nukkui paremmin omassa sängyssään. Tuli haikea olo, että nytkö se sitten loppuu, ettei poika enää haluakaan nukkua vieressä. Mutta huomasinkin, että siinä kuuden aikaan poika taas juuri haluaa viereen nukkumaan. Silloin ei enää omassa sängyssä uni maita, mutta kainalossa nukutaan vielä kaheksaan-yheksään. :love2
 
me ollaan taas menossa vkolopuksi mun vanhemmille kun miehellä on samassa kylässä lentopalloturnaus.

viime kerralla pari viikkoa sitten mun isä opetti poikaa näyttämään missä on lamppu ja vilkuttamaan. lamppu löytyi jo silloin mutta vilkuttamista ei vielä hoksannut. nyt eilen kun kysyttiin lamppua niin hän vilkutti kattoon :grin

toivottavasti näyttää sanan tempun tänäänkin, saa pappa olla ylpeä :rolleyes:

toinen hauska juttu. pojalla on valloittava tapa lähestyä eläimiä; ensin tiivis tuijotus kohteeseen, sitten nostetaan toinen käsi pystyyn, huudetaan ponnekas OOOOooooo - ja täysiä päin :D

ikävä kyllä hän käyttää välillä samaa lähestymistapaa muihin lapsiin, ja mun täytyy toppuutella ettei pienemmät jää alle. on nimittäin aika todella kovakourainen tapaus tämä pikkumies, miten teillä muilla, pysyykö hiukset päässä tai onko jalat täynnä hampaanjälkiä? joudutteko olemaan välissä ettei hävitä kokonaan muita lapsia?
 
Pitkästä aikaa jälleen.
Meillä neiti ollut neljä päivää kuumeessa. Tai tänään ei ollut kuin 38.2 astetta enää. Mut pe-su oli 38,5-39,7 lämpöä, eikä laskenut tuon alle lääkkeistä huolimatta. Tänään käytiin sit lääkärissä. No korvatulehdus se siel oli. Mut illalla huomasin et neidille oli tullut punaisia näpyt. No sit meil on näköjään myös vauvarokko. No sairastetaan sit kunnolla. Ollaan me oltu hyvin tervettäkin. Lisäksi huomasin viime viikolla et meil on tullut ensimmäinen hammas alas. En tiedä koska on tullut läpi. Onneksi on samanlainen kuin veljensä, ettei edes huomaa hampaiden tuloa. Ne vaan tulee ilman mitään itkuja ja yöheräämisiä.

Vauhti sen kun kasvaa. Nykyään kontataan ainoastaan. Ryömiminen on nyt niin vanha juttu jo. Ja kiivetäkin pitäisi mut ei jaksa viel kunnolla ponnistaa et jaksaisi nosta. Tietty pinniksessä hyvin noustaan seisomaan, etenkin kun on nukkumisesta kyse. Ja matalille tasoille päästään. Voi sitä voiton riemua silloin kun ylös päästään.

Olen kyl tyytyväinen et päätin sittenkin jäädä kotiin, enkä palannut töihin. Tänään olisi ollut eka työpäivä. Mut on se kaikkien kannalta parempi et oon kotona. Vaikka se hullulta kuulostaa, et jää enemmän rahaa käteen kun EN oo töissä. Tai jos tekis täyttä viikkoa niin sit vois hieman enemmän jäädä käteen hoitomaksujen jälkeen. Nuo hoitomaksut ovat aivan järkyttävän kalliita. No onneksi ei niitä viel tarvitse miettiä.

Meil on tällä hetkellä sillai et seuraava saa tulla kun on tullakseen. Et mul on nyt ollut kahdet puolukka päivät synnytyksen jälkeen et katsotaan koska sit tärppää. Vaik mä hieman toivoisin et olisi vähän enemmän ikäeroa kuin 1,5 vuotta. Kyl tää aika hulinaa on noiden kahden kanssa.

Mun pakko nyt purkaa hieman tunteita vaikka tää kuuluikin tuonne murina puolelle, mut en nyt jaksa sinne kirjoittaa. Isänpäivänä oltiin miehen isän luona.tai lauantaina oltiin. Miehen siskolla on kolme kuukautta vanhempi vauva, eli täyttää nyt marraskuun lopulla yksi vuotta. Niin sitä paasattiin ja kaikkee muuta ja tää äitipuoli sit on niin noita-akka kuin vaan voi olla. Ei nyt suoraan päin sanonut mut koko ajan vähätteli meidän esikoista (esikoinen vilkas tapaus, ei pysy hetkeetään paikoilla ja haluaa tehdä jotain eikä vaan istua paikoillaan). Lopuksi kun tää 1vuotias sit leikki autoll, niin tietty meidän poika olisi myös halunnut leikkiä, mut tää noita-akka otti häneltä lelun pois ja sano et tää on vauvan niin rakas lelu, et meidän poika vaan rikkoisi tän auton ja heittäisi sitä lattiaan. Hyvä et pikku neiti sai edes leikkiä leikkipuhelimella. Sitä ei esikoinen saanut myöskään tehä kun se on vauvan lelu, ja kuitenkin esikoinen on vast 2v3kk. Minun mielestä vielä äitin vauva. Mut sanoinkin miehelleni et minä eikä muksut sinne enää mee niin kauan kuin tuo noita-akka siel on. En minä mene sinne vapaaehtoisesti haukut kuulemaan kuinka tyhmiä, vilkkaita, epäsosiaalisia ym meidän muksut ovat.

Anteeksi vuodatukseni.


Mut ei enää kauaakaan kun on jo joulukuu. Pari viikkoa enää.
 
onko se siis sun miehen isän uusi vaimo joka on noita-akka? minä oon nähny jo riittämiin paljon äitejä joiden lapsissa ei oo koskaan mitään vikaa, kai se sama sitten voi olla isoäidillä, tai isoäitipuolella.

aionkin olla tarkkana etten itse sorru samaan, vaikka taitaakin olla melko vaikeaa, voisi luulla kun muita katsoo. ihan yhtä karseaa se on silloinkin kun sitä tapahtuu perheen sisällä

(seuraa motkotusta..)

miehen perheessä on sellainen asetelma että vanhin lapsi on diabeetikko ja luonteeltaan kuin iso lapsi. kiukuttelee kuin penikka jos ei saa tahtoaan läpi, esim. isäänsä maksamaan jotain crossipyörää, juopottelee eikä hoida asioita jotka lupaa hoitaa, jättää aina jälkensä ja asiansa (laskuista, lemmikeistä lähtien) muiden hoidettaviksi. lainaa veljiensä tavaroita eikä palauta koskaan ja ne on aika kalliitakin jotkut (lähinnä urheiluvälineitä ja vaatteita) tavaroita joiden eteen joku muu on tehnyt töitä, on ansainnut palkkaa ja ostanut sen kaupasta itse. tai sitten ne löytyy paljon myöhemmin esim. auton takakonttiin sullottuina homeessa ja öljytahroissa

kaikista eniten mua kuitenkin korpeaa se miten tämä esikoinen kohtelee veljiään, ainainen naljailu ja toisen väheksyntä, yrittää saada pikkuveljensä naurunalaiseksi muiden silmissä, sulkee kaveriporukan ulkopuolelle jne. jos nuorimmaiset on mokailleet, niin katsoo että on hänen asiansa antaa näille "selkäsauna" suomeksi sanottuna läksyttää sanallisesti ja käy päälle sitten kun sanat ei enää riitä

ja nää vanhemmat vaan naureskentelee sille kaikelle! hänelle annetaan kaikki anteeksi saman tien ja taputellaan päähän että hyvä poika, samalla kun muut perheen lapset saa raataa niska limassa ja heille vaan motkotetaan. anoppi jatkuvasti kertoo ylpeänä mitä hienoa tämä poika nyt on tehnyt ja mua ei vois vähempää kiinnostaa.

en ole ymmärtänyt aiemmin miten tasa-arvoisesti meidän omassa perheessä on lapsia kohdeltu, ennen kuin olen joutunut seuraamaan sivusta miehen perheen touhua

ja mun appivanhemmat vielä ihmettelee mitä mulla on heidän kultapoikaansa vastaan, kun en halua olla tekemisissä :grin
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top