Marraskuun mutinat 2011

Ihanaa, olipa sitten läppärin näyttöön ilmestynyt mustekynällä tehty graffitti sillä aikaa kun kävin vessassa...  Ehtivä poika!  Pitää oottaa että tää kone hajoaa lopullisesti (hyvällä alulla on...) ja ottaa pojan vakuutuksesta uusi ;)

Ja kamalaa, mä menin PILAAMAAN ton pojan ihanan tukan!  Kun sillä alko tukka kasvaa oikeestaan vasta 1-vuotispäivän jälkeen ja nyt se on ollu semmonen ihana liuhutukka.  Niskassa pidempää höytyvää joka on aina sulosesti vanuttunut.  No minä sitten otin sakset käteen ja leikkasin...  Kun ei tuo edes malttanut olla kuin sekunnin paikallaan niin siitä niskasta tuli ihan pöljän näköinen, tikkusuoraan keittiösaksilla louhittu...  No kai se kasvaa <:)

Ei ollu vielä tyttö pyyhkässy käyrillä veljestään ohi.  Mä olin kotona mittaillu ja mun epätieteellisten mittausten mukaan ois ollu ainakin 66cm.  Neuvolan mitta taas näytti 65,2 - joskin musta näytti että tyttö ois ollu ihan kierossa siinä mitalla.  Ehkä ne tädit kiskoo poikia suorempaan saadakseen miehisemmät mitat???  Jannu taas oli 3-kuisena 66,2cm joten jäi tytöllä vähän kirittävää.  Ja ei tuo siis vielä sitä 98cm ole, mitä lie arviolta ehkä 92-93???  Hankala mitata elosalamaa.  Mutta yhtä kaikki alkoi selkä ja napa vilkkua paidanhelman ja housunkauluksen välistä ja ranteet ja nilkat olla paljaana noissa 92 vaatteissa.  Ihan hirveestihän niissäkin on malleittain eroa.

Ihana lukea noista käsitöistä.  Mullakin oli tapana neuloa ja virkata mutta nyt ei ole siihen aikaa.  Illalla kun saa lapset petiin niin on jo sen verran voipunut olo että tulee vaan istahdettua tietokoneen tai telkkarin ääreen.  Onneksi anoppi hoitaa perheen villavaatetuksen mun puolesta.  Neulominen on kyllä ihanaa!
 
Torstaita!

Minä menin sitten eilen kaatumaan liukkaalla pihalla. Muksis vaan ja mamma oli kyljellään. Onneksi en suoraan mahan päälle kaatunut, mutta osittain kumminkin. Kyllä säikäytti! Ystävällinen nuorimies polkupyörän kanssa pysähtyi huolestuneena kyselemään, että koskeeko. Vähän aikaa meni ällistellessä ja sanoinkin, että pitää tunnustella, mihin koskee, kun kävi niin äkkiä. :-) Sanoi itsekin kaatuneensa pyörällä vasta hetkeä aiemmin. Eniten huolestutti, että kävikö masuasukille jotakin, mutta ihan samaan malliinhan tuo jatkoi viuhtomistaan loppu päivän. Polveen tuli kyllä mustelma ja oikean käden lihakset on kipeät, kun sillä otin vastaan. Varokaahan muut, kun nämä kelit on nyt niin petolliset!

Sain eilen hankittua suurimman osan joululahjoista! Minä ostan nykyään vain tarpeellista, joten suhteellisen vähällä pääsee. Kummilapsille pitää olla lahjat, mutta koko suvulle en todellakaan hanki. Pinjallekin tilasin keinuhevosen jo monta kuukautta sitten ja lisäksi saa vaan jotain pientä ja tarpeellista. Omille vanhemmille vien kuohari- tai konjakkipullot ja anoppi saa kampaamolahjakortin. Siinäpä ne lahjat sitten onkin. :-)

Moon, meillä leikattiin viikko sitten ensimmäistä kertaa tytön tukkaa. Etuhiukset kun olivat jatkuvasti silmillä. Takaa ei kyllä leikattu, kun neidillä on ihana luonnonkihara kutri ja sellainen saa ollakin.

Pakkasin muuten eilen sairaalakassin, kun illalla supisteli ihan kivasti ja ajattelin, että saattaa olla lähtö lähellä. Aamuyölle asti supisteli, mutta ei ollut vielä "niitä oikeita". ;-)
 
Huihui Hennas! Onneksi ei käynyt mitään! Täytyy tosiaan alkaa varoa askeliaan, liukasta on jo ollut (noh, nyt mittari näyttää +8c ja ilma on syys-lokakuun omainen.. vettä vettä vettä.)
Joona suuttui sunnuntaina iltasella meidän käydessä kävelyllä, kun joku oli jäädyttänyt hänen lätäköt! Urheasti meni sinne köpöttelemään ja suorilta jaloin selälleen ja takaraivo maahan vissiin pari-kolme kertaa ennenkuin uskoi, että liukasta on.

Nyt alko muutenkin jänskättämään Hennasin puolesta, että jokos se sitten onkin aika! :O Mut onpahan kassi pakattuna, vaikka meniskin sitten rehellisesti yliaikaiseksi ;)

Hiustenleikkuusta niin Joona rukka vetelee kans tolla liuhuletillään. Mä en myöskään vaan raaski sitä leikkauttaa, se on iiiiiihana kikkurainen pellavapää! Otsatukkaa nyrhin kesällä kertaalleen, kun oli silmillä, mutta oikea leikkuu oottaa 2v päivän ylittymistä. Ai mikä taikausko? ;)

Moon, no vallan samanmittaista mä epäilen Joonan olevan, eipä tota joo kovin kotikonstein mittailla! :D Neuvolaankin pitäis muistaa aika varata.... josko sitä vaikka heti ipanan mentyä päikkäreille! Ja siis en ajatellutkaan, että ihan vielä siellä metrin tuntumassa teilläkään poitsu olisi, mutta pidemmältä kuulosti, kun 98 vaatteita käyttää. Tosin ehkä se ois aika päivitellä tota Joonankin vaatekaappia, etenkin housuja tartteis! Onko teidän pojalla muuten farkkuja? Joona jostain syystä ei tykkää niistä ja mietinkin, että kirraako ne sitten muka vyötäröltä? (Ei siis mun mielestä tunnu kiristävän ja istuukin hyvin, mutta aina kun laittaa farkut, niin toi rupee niitä repimään vyötäröltä...) Ihan siis aattelin kysellä, että minkä merkkiset teillä on hyvät, koska tää turhamainen äiti tahtois ees parit kivat farkut ipanalle, kun ei niitä mekkojuttujakaan saa haalia. Kollarihousut on vaan niiiiiiin tylsiä! Ehkä sen takia tuolla on alle 10 paria housuja ja varmaan joku 20-30 paitaa per "malli" eli yhteensä aika usean kymmentä paita-asiaa kun laskee teepparit, bodyt, pitkähihaiset ja vielä kollaripaidatkin! :D
 
TERVISIÄ KERHOSTA!

Tälläkertaa meni hienosti! Venlasta näki, että se on joutunu oleen vaan äidin kanssa tosi tylsiä päiviä kotona... en ole ikinä noin reipasta tyttöä nänhy! siellä se mennä viipotti ja piti pojille kuria. Taisipa jopa vähän piilosilla oloa yhden rauhallisen Antti-pojan 3v.kanssa leikkiä! Kurkkivat toisiaan tuolien takaa ja kikattivat. ja taas vaihtoivat paikkaa ja kikattivat toisilleen uudestaa. JA tuo halusi leikkiä yhden mummon kanssa palloleikkejä. Kipitti sen mummon perässä pallo kädessä ja huuteli ottamaan kiinni! ....Hyvä hyvä! (pelottava "villipoika" ei ollutkaan paikalla..) (onko mulle tullut jo asennevika?)

Ja sitten ajettiin somerolle Lidl-kauppaan ostamaan juorujen perusteella ASKARTELUKARTONKIA! 2,50 € (kai?) 50 arkkia värillisiä  papereita!!! OLi ihan pakko kerhon pihasta suoraan sännätä, vain noiden takia! Ja itelleni1.99€ joulkorttipohja paketti. En ees tiiä mitä siinä on, mutta piti sekin saada. kotimatkalla syötiin mariannekismet puoliksi ja tyttö nukahti autoon. Ei heräännyt edes vesisateeseen, kun kannoin sisälle.... Tuli mieleen, että oli tosi terveellinen lounas meillä!

LIUKKAITA ei tarvi meillä pelätä! Vettä tulee kaatamalla. Ainoa liukas mikä on, on tuo kuraa hyllyvä piha, johon miehet on tehy isoilla autoilla uria.....
___________________________________

Rinkku! Onnea sitten vaan uuteen kotiin, jahka pääsette muuttamaan! Jokohan se jouluksi? Ja aika reipasotteinen ja innokas myyjä teidän kotikaupoissa on! Saattaa olla että saatte piankin myydyksi, kun kerta noin impulsiivisesti esittelee! Onhan se tietysi tylsää, että kodin pitää olla tiptop melkeen kaiken aikaa. Tai toisaalta se kylä olis aika ihanaakin....

Hennasin joulumasu se sittä alkaa nyt  pitämään jännityksessä! Voi että! Olisiko mahdollista, että kertoisit meille NIIN paljon kuin kehtaat tuon loppuraskauden tunnoista! Minä ainakaan en koskaan kyllästy kuuntelemaan vauva-ja odotus juttuja! ( Ja RINKKU myös!) Ihana siinä rinnalla , salaa, verestellä omia muistoja. Ja hui, ehkäpä se sinun muksahdus siellä pihaliukkailla saikin ne illan ja yön kestäneet supistukset aikaiseksi! Taitaa oikeasti olla pian menoa! Vauva vauva vauvaa... Ps.Mitä erilaista muuten sinun sairaalakasiisi tuli tällä kertaa?

Moon. Mulla purskahti ihan pikkinen nauru tuosta teidän hiusten leikkuusta... "keittiösaksilla louhittu"! Niitähän ne ! Täällä maalla näkee harva se päivä juuri noita oman näköisiä kotona louhittuja kuontaloita. Pitäähän sitä... Meillä olisi kanssa haasteellinen tuokio tytön kutrien kanssa edessä! Etukiharat valuu silmille, jälleen! Mies on sitä mieltä, että alkaisin pitämään sillä pinnejä, mutta minusta Venlale SOPII paremmin etuhiukset...

KOKOJA saa taas kyllä olla vaatteissa tarkkailemassa. Annas olla, kun joku vaatekappale on ollut hiukan pidempää pois käytöstä, niin johan se onkin jäänyt kinttanaksi! Ja tosi hankalaa on nuo housut. Kun ei pidä vaippaa päivällä, niin niiden lahkeet on tosi lyhyet. Sitte jos lähtee jonnekin, niin ihan nätisiti passaa vielä vaipan kanssa. Paitsi tuolle tulin ostaneeksi tarjoustalosta semmoiset raidalliset "yö"-housut. niiden kanssa Liberot rullautuu ihan nivusiin ja on tosi typerän näköistä ja varmaan keljun oloistakin... Ilman vaippaa ne taas on juuri sopivan korkuiset vyötäröstä........ Farkut ei kelpaa täälläkään. Ovat vissiin jotenkin jäykät! Yhdet kivat farkut tolla on. Jotki seppälän vuorellist reisitaskufarkut. Ne kelpaa ja on vielä makeet kun taskuihin saa vaikka mitä...

Semmosta tällä erää...

ps. Mun mies meni IKEAAN! hito. Yksin.... keittiötarvike kaupoille.. Miks mä oon täällä, häh?
 
Tytöllä ei oo yksiäkään farkkuja enkä oo ees aatellu hommatakaan. Kahdet samettihousut on kauppareissuille, kahdet collegehousut kotiin ja sit on pillilegginssejä (niistä mä tykkään). Pillejä vaan ei tahdo löytää mistään, kovin ovat leviää sorttia nykyään. Kauppavinkkejä otetaan vastaan, pliiiiis.
 
ainiin.. noista exien nimistä.... Se on kuulkaa ihan kauheeta kun toinen takeltelee, että kukas se sinä nyt olitkaan......

Meille on molemmille käyny noin. Alku aikoina.... Hitto, miten noloa, kun ite möläyttää! Ja miten kipeää se tekee kun toinen puhuttelee väärällä nimellä! Yleensä ne on just semmosia vahingonlaukauskia, missä on menoa ja meininkiä muutenkin ympäriää. Kuten just tuommoset perhelounaat jne. tapaamiset. tai jotain muuta hyrskynmyrskyä!

Tai kuten tässä: minä istun etupenkillä ja puhua posotan tyttökaverin kanssa että "ollaan tässä just xxxxx-kanssa tulossa sieltä ja sieltä... " jne. Mies sitten kysyy puhelun jälkeen, että tapailenko mä jotain muutakin?!?!? Että kuka se xxxx on? Oltiin siis vissiin ihan vasta kaksi viikkoa tunnettu toisiamme ja historiat oli hämärän peitossa!

Näihin samoihin aikoihin mies sitten yön hauraina tunteina kääntyy minua hyväilemään. Unenpöpperössä suutelee korvaa ja sanoo : "Xxxxxx, sä oot ihana!"  Olimpa kuulkaa hetkessä hereillä!

Ja minun äitini... hän suuren suunsa kanssa muistaa nykyään onneksi ensi kysyä, että mikäs se sinun miehes nimi taas oikeen olikaan???!!
 
Mä en oo ite onneks eksän nimeä väärässä paikassa möläyttänyt (tai muista myöskään itse tulleeni jonkun toisen naisen nimellä kutsutuksi (pikkusiskoa ei lasketa, sen kanssa meitä kyllä puhutellaan toistemme nimillä aivan ristiin)) mutta mun sukulaiset on kyllä aikas monta kertaa sanoneet vahingossa tota nykyistä mun enitsen nimellä, mikä sekin kait jotenkin ymmärrettävää, kun oltiinhan me ex-kihlatun kanssa kuitenkin useampi vuos yhdessä...
Mut jos mua erehdyttäis ton nykyisen eksän nimellä kutsumaan, niin voin kyllä kuvitella, että se kirpaisis ja pahasti! Se on muutenkin mulle jotenkin punainen vaate, naurettavaa tyhmää "mustasukkasuudentapaista" ihan ilman syytä.... voiko olla mahdollista, että mies on päässyt eksästään yli, mutta mä en? :D Enkä oo koskaan kyseistä naista tavannutkaan... tosin "hauska" sattuma oli, että tää miehen ex on seukannut myös Joonan kummisedän kanssa joskus aikoinaan. Ja tää kummisedän vaimo mulle sitten paljasti (kun tiesin tän naisen joskus heilläkin vierailleen, ja pelkäsin niiden olevan parempiakin kavereita), että itseasiassa hänkin oli tästä samasta naisesta joskus närkästynyt, mutta tavattuaan sen livenä, niin homma ei ollutkaan niin paha! Mä siis pelkäsin, että jos se nainen on tulossa näiden kummisedän ja emäntänsä häihin, niin mä en todellakaan kestä mennä sinne! Heheh, oon mä kans aika pöljä :)

Starlettikin on siirtynyt tänne! :)) Tervetuloa jäämäänkin ;)
Tyttöjen vaatevinkkejä mulla ei valitettavasti oo jakaa... paitsi että Joonalla jostain kumman syystä on yhdet vaaleanvihreät Finlaysonin caprimalliset leggarit, ne on muistaakseni aika timmiä sorttia! Päällä ei oo tainnut olla kuin kerran parempien puutteessa, niin en nyt ihan tarkalleen muista... mun mielestä ne on liian tyttömäiset, anoppi ei oo ilmeisesti sitä tajunnut ne ostaessaan :D

Kivan kuuloinen kerhopäivä hämeessä ollut! Me ollaan märehditty vaan kotosalla, käytiin rauhallisella aamun kylpy+suihkusessiolla apinan kanssa, sitten annettu hiusten kuivua ihan kaikessa rauhassa ja luettu taas lelulehdet ja kaikki kirjat läpi. Sadepäivän iloja!
Illalla isi saa ottaa apinan, niin mä pääsen vielä hetkeksi opparini kimppuun. Pian ette kuule enää sanaakaan Sannasta jaarittelemassa opinnoistaan ;)) (Mut musta tulette kuulemaan, hähhähhää!)
 
TErvetuloa Starletti... eiköhän se Margeliinikin sieltä kohta....

PILLILEGGINGSIT on ihan super ihanat pienellä tytöllä! Paremmat itseasiassa kuin sukkahousut! Ne menee mekkojen kanssa  ja tunikoiden kanssa ja hauskojen puseroiden ja säärystimien kanssa! Venlalle sain vahingoss makeet leggarit , kun erehdyin ostamaan itselleni vahingoss XXXL koon sijasta jotku XXXS pöksyt. .... Sopivasti tilaa vaipalle ja sitte menee mahan päälle. Ei jää napa näkyviin! Lyhensin lahkeet vaan! Tosi koko tais olla jotain kiinalaista sorttia, kun olivat aikuiselle niin kamalan pienet...
 
Meillä taitaa olla jotkut henkkamaukan farkut???  Lähinnä mun mielestä farkuissa on se ongelma että eivät ole vaippapyllylle suunniteltuja.  Siis kun oletuksena ilmeisesti on että esim 98cm olis jo 3-4 vuotias ja vähintään päivävaipaton...  Anyway, pojalla oli tyllerön ristiäisissä H&M:n farkut tai jotkut sinnepäin ainakin.  Havaitsin siinä että olis näköjään tarvista vyölle.  Tähän asti siis just kaikkia kollarihousuja vedelty ja niissä on joko kuminauha tai nyörit.  Noi "ison pojan housut" ois vaatinu vyön, ne roikku päältä <:)  Laitettiin sitten mun hameen vyö, semmonen leveä samettinauha pojalle.  Joululahjaksi koitin katella vyötä pojalle, en löytänyt, mutta henkselit saa ajaa saman asian :)

Hennas:  Huh, toi raskaana kaatuminen on kyllä kamalaa!  Mä kaaduin esikoisen aikana portaissa ja viime talvena tyttöä odottaessa pihalla.  Heti alkaa kaikki istukan irtoamiset yms. pyöriä päässä vaikka lapsonen ihan normaalisti liikkuisikin.  Onneksi ei sattunut kummempaa ja selvisit säikähdyksellä!
 
Öööh...Sanna ja maari...heti iski paniikki, joka tuli uneenkin. Olin koululuokan kanssa ruokalassa ja siinä yks ei-niin-tuttu-luokkalainen rupes herjaamaan yhtä poikaa, joka haluaa eristäytyä luokasta eikä lähde luokkaretkelle. Minä siihen, että mitä tuosta, en minäkään sinne retkelle ole lähdössä, kun tietää heidän juhlimistavat. Moon sellanen (oho, siis minä ei moon :) ) yksinäinen susi, joka menee missä sattuu ja juoksee karkuun varsinkin kun kohtaa ystävällisyyttä. En taida pystyä teidän nettietiketteihin, kun tämmönen omaan napaan tuijottaja oon, mutta kiitos vain. Katson nyt, mihin päin sormet mut ajaa. Rupee jo ärsyttään, kun oon jumissa tänne VAU:hun ja jää kaikki muut kivat hommat tekemättä, kun täällä kahlaa. Äskenkin otin tietosesti kirjan käteen ja luin, kunnes riisipuuro oli valmis, mut sit oli pakko avata kone, kun kirjaa en halua lukea ruoan kanssa.

Laitettiin illalla tyttö nukkumaan klo 22 ja mies ärsyttävään tapaansa antoi taskulampun tytölle "unileluksi". Minä sänkyyn unille ja mies sano tytölle, että hän käy pesemässä hampaat ja tulee sitten. Puol yheltä heräsin, tyttö vieläkin leikki taskulampulla. Minä nappasin lampun pois, tyttö itkemään ihan väsyneenä. Mies istuu siis tietokoneella eikä oo tietonen että tyttö on hereillä. Mies mulle huutamaan, että miksi otin lampun pois. No helvetti, tyttö ei rauhotu nukkumaan jos se leikkii ja aamulla pitäs herätäkin lastenkerhoonkin. Mies äkäsenä tulee sänkyyn ja ottaa tytön kainaloonsa ja toteaa tytölle "Isiäkö sinä ootit, kun sanoin että tuun sua nukuttamaan..." Jaa-a, ei tytölle voi luvata mitä sattuu ja olla pitämättä lupauksiaan. Tyttö sit nukahti heti isänsä kainaloon, mutta multa oli uni kadonnu.  
 
Starletille leggariongelmaan... Meidän tyttö on melkoinen rimppakinttu, mutta Name it:n leggarit istuu kyllä tosi hyvin. Kannattaa testata. Niillä on kyllä tavallista pienempää se mitoitus, joten kannattaa ottaa ainakin yksi koko normaalia isompi.

Meilläkään ei farkut ole tytön suosiossa. Kai ne on sen verran jäykät, että eivät ole mukavat. Parit ohuempaa kangasta olevat "farkut" kyllä on. Ne laittaakin mielellään jalkaan. Meillä on nyt samalainen ongelma kuin monella muulla, että erityisesti housuja on jäänyt pieneksi, enkä viimeisimmällä kauppareissullani saanut yksiäkään uusia, koska ei ollut kokoja! Koko 92 cm puuttui kokonaan. Pitänee kaivella taas kangaskaappia ja surauttaa muutamat housut. Tää on vielä just hankala koko, kun kirppariltakaan ei oikein löydä. Ovat aina niin loppuun kulutettuja. Onneksi neidin suosiossa on erityisesti leggarit, koska niitä tekee kymmenet ihan hetkessä. :-)

Hui, ei kuulosta kivalta nuo Joonankaan kaatumiset. :-( Ehkä teidän pitäisi laittaa kypärä päähän, että ei halkaise kalloaan. ;-)

Maarinen, tokihan voin kertoa näistä viimeisten viikkojen oloista, jos se kerran kiinnostaa. Ajattelin, että monesta voisi olla tylsää, jos listaan niitä perinteisiä, että nyt vihloo alapäätä yms. ;-) Sairaalakassi on melkein tismalleen samanlainen kuin viimeksikin. Mamma-alkkareita, villasukat ja -takki, dödö, ihorasvaa, hammasharja ja -tahna sekä omanhajuista suihkugeeliä. :-) Vaaville vaatteet ja toppapussi + hatut, tumput ja töppöset. Lisäksi pari käsityölehteä, lankaa ja puikot. Kamera pitää tietysti muistaa ottaa! Ja laturit puhelimeen ja kameraan. Tuleeko teille mieleen vielä jotain tarpeellista?

 
No kuule Starletti, täällä me ollaan, jos koetkin voivasi asettua taloksi. Omaa napaahan täällä kukin tuijottaa. Ja pian pääset jyvälle meidän jutuista, vaikka alkuunsa saattaiskin vaikuttaa, että ollaan jotenkin sisäänpäinlämpeäviä, kun tunnetaan toisemme jo pitkältä ajalta. Mutta vakuutan, että halukkaat mahtuu mukaan! :) Ja älä ota edellistä ystävällisyytenä, niin ei tarvii juosta karkuun ;)

Ja täydet sympatiat miehen nukuttamisymmärtämättömyydestä! Meillä ipana saa ottaa jonkun auton (pehmopupun kaveriksi) sänkyyn, mutta jos se menee leikkimiseksi, niin auto lähtee samantien.

Nukuttamisista, niin tänään taitaakin olla jännä päivä edessä! Joona siirtynee siojen poikien sänkyyn! Saatiin appiukon kaverilta sellainen ihan perusaneemisen näköinen sänky, se kelvatkoon, kun en sitä täydellistä sänkyä löytänyt... laitetaan sitten vaihtoon, jos siltä joskus tuntuu! (Mutta vaan varovaisesti empien aavistelen, että tää suuri päivä on tänään, tosta miehestä ja sen metkuista kun ei voi koskaan tietää ;))

Hennas, joo, pyöräilykypärä vaan jäille päähän! Tai miehen vanha junnumallinen lätkäkypärä, kait se jo päässä sen verran pipojen kanssa kestää ;)
Ei vaan, oikeestihan tuo ovis olla vaarallista, mutta lapset on aika kestävää tekoa ja oppii pian. Ja onhan sillä vähän pehmustusta haalarin hupussa ja pipossa sentäs... katotaan miten taas käy, kun alkaapi pakastaa. Tänään ei taida olla sellaisesta pelkoa, ihan yhtä syksyinen sää kuin eilenkin...

Ja mites miehelle puuhaa sinne sairaalakassiin? Jos synnytyssalissa sinä nukut ja hän ei osaa levätä? Vai ootkohan sä menossa yksin ja mies jää Pinjan kanssa?
 
Siis mitä?! Miehelle puuhaa synnytyskassiin...? Kuule Sanna, eiköhän sillä ole puuhaa siinä, kun kuuntelee minun valitusta. ;-) Sitä paitsi viime kerralla sairaalaan mennessä olin jo 6 cm auki, joten ei siinä paljon muuta puuhaa tarvinnut, kun kätilöt, anestesialääkärit ym. alkoivat valmistella siihen loppusuoraan. Hetken aikaa ehdittiin kuunnella Radio Rockia. :-) Nyt ois kyllä tarkoitus mennä samalla kaavalla, eli sitten sairaalaan, kun pitää niitä ovenkahvoja purra. ;-)
 
Nojuu, totta tuokin Hennas. Meilläkin isillä oli kyllä kirja sairaalakassi viihdykkeeksi, mutta eipä sitä paljon ehtinyt sen 4h synnytyksen aikana lueskella :D Ja jos ois oltu kotona suppareiden alkaessa, niin vielä vähempi :D
 
... moi moi. kaikille!

Mulla ollu hieno päivä! Ja erikoiskiitos JASMINELLE! Ja Väinölle! Pupu löysi kotiin! Venla luki sille heti alkajaisiksi mielikuvitus värssyn UppoNallen Ystäväkirjasta! Esitteli ne muut puput ja antoi tulokkaalle suuren suukon! Kortti tököttää ojennuksessa pöydällä! väinön kortti!

...mutta mä palaan noihin juttuihin myöhemmin. täällä ihan raivoisa myrsky... koitan siivoilla ja lämittää taloa.. mimosa tulee kohta kotiin viikonlopuksi... JA MEILLÄ NETTI PÄTKII IHAN TAUKOOMATTA...

Mutta on paljon asiaa, että moi. Kohta lisää!
 
Mitäs pikasynnyttäjiä te kaikki olette?  :D  Me oltiin toista päivää sairaalassa poikaa tekemässä.  Tyttö kyllä tuli nopeasti, ehittiin olla minuutilleen tasan 2h sairaalassa kun toinen oli jo ulkona.  Se oli hämmentävää kun oltiin kuviteltu että siellä taas juostaan portaita edestakas ja ihmetellään.  Huomattavasti vähemmän väsyttävää puuhaa tommonen nopea synnyttäminen kyllä, se myönnettäköön, eikä niin haittaa jos ei ehi kivunlievitystä saamaan kun koko homma on hujauksessa ohi ;)

Ihanaa lukea noita Venlan touhuja.  Ihan tulee tippa linssiin liikutuksesta.

Tekis ihan hirveesti mieli kanakeittoa.  En ole ikinä tehnyt ja mulla ois hyvä resepti hakusessa.  Oisko kenelläkään?
 
Moon, kanakeiton teen yleensä kirkasliemisenä (koska en pidä kookosmaidosta, joka monen muun lempparikanakeittoreseptiin kuuluu), ihan vaan ruskistetuista kananrinfatileistä suikaloituna, kanaliemi/fondi, kasviksista paaaaaaaljon porkkanaa ja paprikaa, mahdollisesti keittojuurespussi ja pätkittyä spagettia sekä ihan loppuvaiheessa suolapähkinöitä! Nam! :)

Ja joo, mäkin kyllä kuvittelin silloin raskauden loppuvaiheessa, että kun mennään synnärille, niin ne laittaa just vielä sit lenkkeilemään ja oottelemaan... noooh, Joonalla tais tulla sitten kiire kuitenkin, kun sitä alettiin uhkailla käynnistyksellä! Mulla oli silloin 42+0 se yliaikaiskontrolli aamulla, mutta ultratessa ei saatu kunnolla liikkeitä. Ne sitten kehotti menemään kotiin tekee liikelaskentaa ja palaamaan herkästi takas synnärille, jos ei liikket enää oo niin selkeitä (vaikka napanuoran toiminta oli ok ja käyrillä olo kertoi vauvan hyvästä voinnista), joten siinä mun oma 24v synttäripäivä kului itkien ja tunnustellen... Iltaan mennessä sain lietsottua itseni paniikkiin ja klo 20 sanoin miehelle, et nyt lähdetään vielä käymään Jorvissa, ihan varmuuden vuoks (ja olin soittanutkin sinne jo kertaalleen, käskivät tulla tarkastuttamaan, että saisin rauhoituttua). Jorvissa oltiin klo 20.30, otettiin käyrää ja ultrattiin, tehtiin sisätutkimus... Kaikki oli periaatteessa ok, mutta ipanapa ei halunnut ultratessa taaskaan liikkua. Lopulta klo 23 ne totes, että aika hiljainen ilta ollut (ja kuulemma loppujoulukuusta hoppua on joulupäivinä ja loput ryntää uutena vuonna, eli "ennusteiden" mukaan hiljaisena piti jatkuakin), eli voisin hyvin jäädä nukkuu sinne niiden lepohuoneeseen, mieskin ois jopa saanut jäädä viereiseen petiin! Lähetin miehen kuitenkin kotiin, turhaanpa me ois siellä molemmat kärvistelty sairaalapedissä... ennenkuin ehdin nukahtaa niin supistukset viimein alkoi! Hoitsu tsekkas tilanteen ja totes vaan, että jahas, pakkaas kamat ja siirrytään synnytyssaliin - miehellekin piti jo soitella! Ilokaasua vetelin, kalvot puhkaistiin, epiduraalin ehdin saada ja 3h (klo 3.09) myöhemmin oli vauva rinnalla! (Ja mun alapään tilanteen täällä kaikki varmaan tietääkin, joten todellakin hyvä, että ees sen epiduraalin sain! Muuten oisin varmaan pyörtynyt kivusta, sen verran haipakkaan lapsi lopulta halus maailmaan, eipä paljon ehtinyt synnytyskanava tai lapsen pää valmistautua siihen menoon!)

Maarinen, hih, ihanaa, että saitte lisää puputyyppejä perheeseen! Ja tsemppiä myrskyn keskelle - onneks sulla esikoinen ja kuopus pitämässä äidistä myrskyn keskellä huolta, josko äitiä ei pelottais? Mies varmaankin töissä?

Täällä kävästiin Ikeassa ja haettiin Joonan sänkyyn patja. Pinnasänky laitettiin nippuun ja kaivettiin uusi sänky huoneeseen! Sinne patjat ja petivaatteet, tutut pehmolelut ja puurojen ja pesujen jälkeen poika perään. Ja sinne jäi! JEEE! Toivottavasti loppuyö sujuis yhtä rauhallisen hiljaisesti! Äitiä kyllä jänskätti aikas paljon, olin ajatellut, että uuteen sänkyyn totuttelussa ois voinut alottaa päiväunet nukkumalla, mutta ainahan asiat ei meillä mee niinku suunnitteli! ;)
 
Hikiset ja kuumeiset moit keski-suomesta!

Minulla on kurkku kipeä ja kuumetta, Valo yskii edelleen. Eilen käytin sitä lääkärissä. Mitään ei ollut, ehkä virusperäinen yskä joka vaan yskitään pois, mutta toista korvaa ei vaikulta saatu tutkittua, joten nyt pehmitellään töhnät ja tiistaina uudestaan. Poika oli reipas, vaikka outouttaan lääkärissä itkikin. Kohteliaasti vielä heipat heitti lähteissä ja hoki "no ni, no ni".

Moon äläs nyt ihan kaikkia pikasynnyttäjiksi kuuluta ;) Valo syntyi 108 tuntia vesien menosta, eli viikko kaikkiaan meni sairaalassa kärvistellessä ja kävin aulan koneelta huikkailemassa tännekin päivitykset :) Voi ei, tässä ihan haikeaksi heittäytyy kun sitä muistaa. Meidän pikkurimpulan syntymää. Oih.

Älkää hyvät ihmiset kaatuiilko, ainakaan vauva masussa :( Onneksi ei käynyt kuinkaan, tai jos nyt supistuksia tuli, niin niitä kai jo saakin tulla.

Venlan ulosantia minäkin ihailen ja ihmettelen yhtäaikaa. Miten ihanaa, kun voi luottaa siihen ,että toinen osaa sanoa, kun jotain tarvitsee tai muuten. Ja tuo puhelu siskon kanssa! Ihan on tainnut typykkä äitiinsä tulla<3

Meidän ipana se puhuu enempi omalla laillaan sanat, mutta jatkuvastu ällistyttää sillä, miten on kiinnostunut kirjaimista tai tekstistä. Tänä aamuna, kun en vielä kuumeesta tiennyt, kävimme ihailemasas Sokoksen näyteikkunaa, kun Valo katsoi ylös ja hoki " au au", mikä tulee pikku kakkosesta. Ollessaan ihan nappula, Valo lauloi tunnaria hyräillen ja se loppu meni, että "AU au". ylhäällä rakennuksen kyljessä luki YLE, sillä tietyllä tavalla ja sen poika bongasi. Kauppojen nimistä yhyttää kirjaimia ja huutelee "heta" =z, jne.

Aamulla, yskänlääkkeen voimalla hyvin nukutun yön jälkeen, Valo heräsi juttelemaan nallelleen. Miehen kanssa havahduttiin, kun pojan huoneesta kuului: nanne, nanne, mitä mitä, ahaa, no ni. =D Ihana tapa herätä.

Tervetuloa Starletti tänne mahtuu!

Minun täytyy kanssa sanoa, että ehkä en antaisi taskulamppua unikaveriksi. Vaikka sängystä löytyykin jos mitä, mutta joku raja jos leikiksi menee. Aika suloisesti pikkutyttö kuitenkin nukahti isin kainaloon<3

Maarinen sinä se jaksat kortit vielä itse värkätä. Minä palaan ehkä siihen, kunhan Valosta on apua. Nyt mennään kuvilla.. Se tilausponcho tehdään virkkaamalla kahdesta suorasta kappaleesta, joiden päät ommellaan kiinni toisen kappaleen sivuun. Vähän kukkaa koristeeksi ja piparkakkureunaa. Sain valmiin ohjeen, joten sinänsä helppoa. Lanka on hamppua, mikä on minulle uusi tuttavuus, mutta miellyttävän pellavamainen, olematta liian karkea. Ja taatusti kalliita vyyhtejä!

Nyt vähän evästämään, kun panadol vielä vaikuttaa ja kurkku sietää syömisen ja kroppa istumisen. Öitä ja viikonloppuja.
 
Heiiiii nettiystävät!!
....täällä on käynyt iloinen porina ja muutama uusi nimimerkkikin näkyy, kivaa! Nettiystävyys vaatii vaivannäköä niinkuin muukin ystävyys ja olen iloinen kun olette täällä olleet! :)

Hennas, tsemppiä loppumetreille, ihania aikoja sinulla edessä. Ehkä vähän silmäpussillisia aamujakin, mutta ei ainakaan lämpöä ja haleja pian puutu <3
(Itseä välillä hirvittää oma look aamuisin, vaikka onkin hyväuniset muksut, niin en mä silti heräämättä nuku 23-09 kuten haluaisin ja varmaaan tarvisinki.... Tosin kolmekymppiä lähestyy, ei tässä mitään teinityttöjä enää olla aamuisin eikä iltaisin :)

Pranametri, heippa <3 Kiva nähdä ja hauska tuo Valon tunnistama Yle. Terävä tenava.

Sannak, my ihana sweet friend Sannak. Nyt saa jo laulaa joululauluja!! Ja tehä jouluherkkuja. Ja jouluhössöttää! Meidän kylällä oli tänään jouluavajaiset, ei päästy kun mies lähti yövuoroon.

Maarinen, sinä inspiroit blogillasi mua tulemaan moikkaamaan, kävin siellä katsomassa pientä potilasta. Nyt en muista oliko asia enää ajankohtainen, toivottavasti neiti on jo iskussa. Siellä pieni hoivaaja <3

Täällä kaikki hyvin. Joulu alkaa hiipiä mieleen, työpaikan pikkujouluihin menen ensi viikonloppuna piiiiiitkästä aikaa sitä jengiä moikkaamaan, aika kivaa!! Tänään löytyi täydellinen hippasmekko ja tytölle täydellinen aattomekko ja joulukuvausmekko. Maailman suloisin oikeesti, juuri sitä oikeanlaista punaista jouluruudutusta omasta lapsuudesta.

Pojalla ollut tänään valtava puhetulva, uusia sanoja vaikka kuinka kuten "haukku" leivästä ja ekaa kertaa kolmea sanaa putkeen tullut tänään. Oon ollut kummissani. Yhtään ei olla "sano talo" yritetty saada puhumaan, mutta silti omissa oloissaan mielummin luettelee kirjasta: paita, housut, kengät...... osaa kaikki sanat, ei vaan vissiin muiden kuullen ole juttutuulella ;;) Tänään illalla sanoi Hyvää yötä Amppu! pikkusiskollensa <3 suukon jälkeen. Ihanat mussukat. Ja Amppu on siis tyttären yksi lempinimi.
Yksi pojan ehdottomista lemppareista on Hyyyiii. Jos tekee jotakin typerää niin sanoo itse toruen Hyiiii.

Paljon olis puhetulvaa äidilläkin, mutta eiköhän tässä piisalle, kello alkaa olla vaikka mitä ja tyttö herää kuin kelloon n. 7:13, joten heippa!
 
Äh, taas kirjoittelin pitkät pätkät Pranikselle vastausta, sitten meni pasmat sekaisin kun näin Ampunkin tulleen linjoille!

MOI!!! Miten teidän tuparit meni?
Ja joo, nyt saa jo joululauluja tuumailla ja hoilotellakin - johan se alkaa eka adventti kolkutella ovella! Jouluradiokin aloittaa taas :)))
Teidän poika se on kans alkanut puhella, hienoa! Ja edelleen niin hellä isoveli, iiih, en kestä! <3
Ampulle vielä ihanaa pikkujouluilua, tuuthan kuitenkin vielä poikkeemaan täälläkin ennen joulua? :)

Pranametri jäi nyt paitsioon! Mutta suuria ja lämpöisiä paranemistoivoituksia halauksineen piti sinnepäin lähettää! Toivottavasti tauti päästäis siellä teidät vähällä! Onhan isi terve, teitä hoivaamaan? :)

Ja tuo Valon nokkeluus kirjainten kanssa, ihana! Aika näppärä sälli, kun jo pienenä osannut yhdistää sen YLE-tekstin. Teillähän on sitten passeli paikka asua siellä suomen kielitieteidenlaitoksen juurilla - ettei ois ihan ilmastossa jotain sellaista tietyllä tavalla kehittävää? :)

Meillä ois tänään mammaporukan pikkujoulut, mutta sitä ennen pitää lelliä pientä poikaa ja viedä se katselemaan niitä paloautoja. Muistaahan muutkin, että se Päivä paloasemalla -tapahtuma on tänään? :)

Ja niin! Meillä Joonan ensimmäinen yö isojen poikien sängyssä meni oikein hyvin! Kolme kertaa se yön aikana heräs niin, että tartti vähän aikuisen apua rauhoitteluun. Nukahti kuitenkin ihan sekunneissa siitä, kun huoneeseen meni, eli eiköhän tää jatkossa suju :) 11h oli ekan yön unisaldo, se on meillä sieltä "vähäisestä" päästä, mutta ihan riittävästi, kun pelkäsin saavani istua pitkin yötä tuota tuolla rauhoittelemassa ;)
 
Takaisin
Top