Marraskuu!! :)

Keskustelun 'Laskettu aika marraskuu 2012' aloitti niinnu, 1 marras 2012.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | VAUfoorumin sovellus puhelimeen! | Top 100
  1. Piatta Aloittelija

    Mulle tehtiin suunniteltu sectio esikoisen aikana hänen suuren kokonsa vuoksi.

    Aamulla mentiin sairaalaan ja pikkuhiljaa alettiin valmistelemaan leikkaussaliin menoa. Asetettiin kanyyli ja katetri ja sain jonkun esilääkityksen. Sit kun sali oli vapaa niin mut kärrättiin sängyllä sinne ja mies ohjattiin pukeutumaan toiseen huoneseen. Sillä välin mulle laitettiin spinaalipuudutus paikallispuudutuksessa. Mies tuli sit viereen tueks ja nostettiin lakana eteen, ettemme nähnyt itse toimitusta. Ensin desifioitiin maha, mikä tuntui aika jännältä ja kun puudutus oli kunnolla tehonnut niin alettiin leikata. Siitä ei tiedä oikein mitään itse (ainakaan kun ite olin niin paniikissa etten tajunnu enää mitään). Välillä tuntuu ehkä samalta kun vessanpöntöstä kun sitä pumpataan sillä imukupilla jos se on tuossa :D Pian kuulu vauvan parkaisu ja hoitaja näytti meille tulokkaan. Muuten en itse saanut nähdä vauvaa vähään aikaan. Mies lähti vauvan kanssa pois pesulle ja mitä lie tekivät ja minä jäin tikattavaks. Kun mut oli kurottu taas kasaan niin mut vietiin heräämöön ja hoitaja sanoi että jos ei ole kiirettä osastolla niin he tulevat näyttämään pikkuista, mutta ei he tullet. Josain vaiheessa joku kävi kertomassa vauvan mitat ja sain antihistamiinia kun sain selkäydinpuudutuksesta allergisen reaktion. Heräämössä olin tunnin ja pääsin vihdoin miehen ja vauvan luo osastolle.

    Ensmmäiseen päivään en saanut nousta yhtään sängystä. Hoitajat pesi minut kosteulapuilla ja joku toi ruuat sängyn viereen. Toisena päivänä sain käydä vessassa ohjatusti ja sit sitä mukaan vaan jaloilleen heti kun kykenin. Hain jo omat ruokani ja sain käydä suihkussa. Vatsalihaksia ei aanut juurikaan käyttää vaan sängystäkin piti nousta kyljen kautta.

    Sairaalasta pääsin neljäntenä päivänä ja kotona vielä käytin pari päivää särkylääkkeitä aika reiusti, mutta muutamassa päivässä lopetin särkylääkkeet, ellei jostain syystä alkanu koskemaan. Kuukauteen ei olisi saanut nostella mitään vauvaa painavampaa ja olisi pitänyt olla rauhallisesti (mikä pääsi aika ajoin unohtumaan kun paranin todella hyvin ja nopeasti).
  2. Rosebud Tuttu foorumilla



    Aventin pullot on ihan sieltä ittestään! Inhoon niitä :D 


    Ainut on hyviä!! 


    Pulloja kannattaa hankkia.... meilläkin sektio ja vauva oli osastolla viikon. Siellähän se sitten oppi pullosta juomaan. Kotona nyt sitten pumppaan pulloon ja vauva juo pullosta :D
  3. Rosebud Tuttu foorumilla


    Tuttipullojen pesemisestä vielä...


    Nehän pitää joka käytön jälkeen eka huuhdella kylmällä ja sitten kuumalla vedellä ja voi pestä miedolla astianpesuaineella.

    Pullot ja tutit PITÄÄ keittää vuorokauden välein ainakin alkuun ;)


    Sain ohjeet, kun osastolla oltiin.
  4. Rosebud Tuttu foorumilla



    Mulla sektio tehtiin 2:07 yöllä ja nousin ylös sängystä jo joskus aamulla. Kävin vessassa pesemässä paikkoja. Söin pitkin päivää mitä jaksoin ja illalla lähdettiin katsomaan vauvaa valvonta-osastolle.

    Seuraavana aamuna menin jo suihkuun ja muutenkin nousin pystyyn ja liikuin paljon.

    Kotiuduin kolmessa päivässä ja söin aika vähän särkylääkkeitä. Nyt 2 vkoa mennyt ja olo on mitä loistavin.
  5. Marzipaani Tuttu foorumilla

    Me ei kyllä aleta keitteleen tutteja ja pulloja. Kiehautin niitä käyttöönottoa varten kyllä, mut muuten saa riittää pulloille ihan vaan tiskaus käsin tai koneessa+ tuttiosille sitten satunnaisesti keittäminen. Meillä ei toi imetys ihan suju, eli pullojen kanssa alettiin kotona nyt leikkimään. Kokeillaan imetystä vielä joo, mut jos sujuu yhtä huonosti kun sairaalassa, niin sit saa jäädä ja pumppailen sitten vaan ja lisäks korviketta.

    Ihanaa marraskuuta kaikille! :)
  6. Rosebud Tuttu foorumilla



    Mmmh.. miksette keittele? 

    Mä keitän, koska semmoset ohjeet annettiin sairaalasta.
  7. OnnenTyttö Aloittelija

    Mulla kävi esikoisen kanssa niin, että aluksi jaksoin tutit ja tuttipullot keitellä, mut aika äkkiä se "into" hiipui. Terveenä pysyi eli ei se niistä ei-keitetyistä tarvikkeista mitään pöpöjä onneksi saanut. Jotenkin itse ajattelen asiasta vähän ristiriitaisesti: tuntuu, että pullojen/tuttien keittäminen on vähän "ylihysteriaa", kun Suomessa kuitenkin on niin puhtaat olot ja puhtaat vedet, että tarviiko sitä niin hirveän steriiliä ollakaan, mutta toisaalta kuitenkin tiedän, ettei vastasyntyneen vastustuskyky ole laisinkaan vielä kehittynyt joten pienikin pöpömäärä voi tehdä vaavin kipeäksi... emoticon  Tosin esikoinen ei pullosta alkuun juurikaan juonut (välillä vettä helteellä+lisämaitoa), joten ehkä sen takia kävi tuuri eikä saanut steriloimattomista pulloista mitään. Tuttikaan ei heti alkuun maittanut. Vasta muutaman kuukauden ikäisenä alkoi jatkuvampi tuttien ja tuttipullojen käyttö. Mutta kyllä nyt ajattelin keitellä sen minkä vain jaksan, etenkin jos se pullojen ja tuttien käyttö alkaa heti syntymästä...
  8. Mansikkainen Peruskäyttäjä

    Meille annettin esikoisen kohdalla neuvolasta ohje, että pullot ja tutit kannattaa keittää kerran viikossa, muuten riittää huolellinen pesu. Ja meillä ainakin toimi tämä eikä vatsapöpöjä ollut, mutta jokainen tekee, miten parhaaksi näkee. Pulloja kannattaa kyllä olla riittävästi. :)

  9. Emmali85 Aloittelija

    No hyvä tietää, että pärjää ilman turhia koneitakin, kuten sitä desinfiointilaitetta. Se oliskin ollut vähän hi-fistelyä :) Ajattelin kans, että eiköhän ennenkin ole pärjätty ilman sellaista.. Hyvä kuulla, ettei se nyt niin tarkkaa välttämättä ole, et joka naksahduksen jälkeen pitäis olla keittelemässä, mutta luulenpa, että meilläkin kyllä keitellään ahkerammin. Jos se on helppo tapa pitää pöpöt loitolla, niin eiköhän se onnistu!
  10. Sarah Peruskäyttäjä

    Veljelle ja sen vaimolle oli ohjeistettu, että tuttipulloon vettä ja mikrossa kiehauttaa vesi ja kaataa siitä tutin päältä pois, niin on riittävä "keittäminen". Patakinttaalla saa näppärästi sen pullon sieltä mikrosta, eikä mene montaa minuuttia tuossa operaatiossa.
  11. Pikatsu Peruskäyttäjä

    Oon samoilla linjoilla Onnentytön ja Mansikkaisen kanssa. Niinku aikaisemmin kirjoitinkin niin tosiaan keittelin vaan pari kertaa viikossa mut tosiaan siinä välissä vaan huuhdoin ensin kylmällä vedelle ja sit pesin astianpesuaineella. Yritin kyl eka et oisin keitellyt joka kerran jälkeen mut kun vauvaa piti päivät kantaa (nukkui päivisin vain sylissä ja lyhyitä torkkuja) niin into jatkuvaan keittelyyn loppui tosi lyhyeen. Välillä tein niinkin et huuhtasin pulloja (pesun jälkeen) juuri keitetyllä vedellä, koska vedenkeitin oli kovassa käytössä sen vuoksi et meillä annettiin mahavaivaiselle tarkoitettua jauhemaista korviketta. En tosin tiedä et desinfioiko se mitenkään pulloa. :) Ja tosiaan olin tosi iloinen et meilläkin nuita pulloja oli kunnolla! :)
  12. Marzipaani Tuttu foorumilla

    Mä oon OnnenTytön kanssa samaa mieltä, et menee ylihysteeriseks keittää pullot jokasen käytön jälkeen. Sairaalasta ei tullu mitään neuvoja tähän asiaan. Siellä ne nyt muutenki oli sitä mieltä, et imetys on se juttu. Kysyn perjantaina terkkarilta mitä mieltä hän on tosta. Voishan noita pulloja satunnaisesti kiehautella kanssa, kun ei se nyt niin iso vaiva vaikka kerran viikkoon oo tehdä. Pitää kattoa miten jaksaa, ei toi mieskään oo niitä keittelemässä koko ajan.

    Heh, miehen äiti oli eilen sanonu, et miehen ja vielä miehen veljen vauva-aikaan (veli on vasta 90-luvun lapsi) on ollu käytössä jotain kertakäyttötuttipulloja heillä ja kuulema tosi käteviä oli :D Ei mulla kyl tulis mieleenkään kertispulloja käyttää.
  13. Vilukissa Peruskäyttäjä

    Aarrrgh, mä oon kyllä jo ihan kypsä tähän odottamiseen... Vielä viikko laskettuunkin aikaan eli pahimmassa tapauksessa täytyy odotella joku 3 viikkoa! Täällä kotona on niin tappavan tylsää, mutta mihinkään ei kumminkaan jaksa lähteä. Ja lenkit koiran kans on kyl hankalia kun ei mahdu enää mihinkään vaatteisiin, ja tänään ainakin oli aamulla ulkona niin liukasta etten taida edes uskaltaa ulos... 
  14. ::marjo:: Aloittelija

    Hehee, vähän samat fiilikset kuin Vilukissalla, paitsi et laskettu aika tuli ja meni tossa viime sunnuntaina. Nyt pitäis vielä huomiseen malttaa odottaa, et pääsis neuvolaan ja sais varmaan VIHDOINKIN lähetteen tonne äippäpolin puolelle, niin pääsis tsekkaa, mikä tilanne. Tosin ärsyttää, et piti toi neuvola-aika laittaa tolleen loppuviikkoon, et se äippäpolin aika menee sit taas ens viikolle ihan varmasti. :/ Olis ihan kiva jo tietää mikä tilanne tuolla masussa ja toosassa muutenki on, kun viimesin neuvolalääkäri oli joskus viikoilla 35+, jollon vauveli paino 2700g ja kohdunsuu oli täysin kiinni ja pituuttakin se 3cm vielä jäljellä. Mitään kipeitä/ennakoivia supistuksiakaan ole ollut YHTÄÄN, ainakaan päivällä, enkä kyllä yölläkään ole sellasiin heränny. Vai nukunko sit vaan niin sikeesti... Epäilen. Ja tuntuu et noita viimesii harkkasupistuksiikin tulee vaan harvemmin ja harvemmin... Vauva kyllä ryömii sellasta vauhtii mahassa, et ihmetyttää miten noi kalvotkaan ei oikeesti vaan voi jo puhjeta!

    Muutenki vittuttaa just oma saamattomuus. Istun vaan päivät pitkät himassa ja valitan, kun ei oo tekemistä. Vähän oon sentäs yrittäny leipoa ja siivota, mut välillä on sit taas sellasia päiviä, ettei oikeesti jaksa tehdä yhtään mitään. Uloskin tekis mieli lähtee ja nytkin näyttää ihanan aurinkoiselle, mut jotenkaan ei vaan saa aikaseks nostaa persettä penkistä. Saatika sit alkaa laittaa naamaa ja hiuksii siihen kuntoon, että kehtais työntää edes päätä ovesta pihalle. Semmosta tänään! Kiitos ja anteeksi. :)
  15. Semppu Aloittelija

    Täälläkin kiinnostais jo lähteä synnyttämään... Maanantaina oli monta pikku supistusta, ja ne teki jonkin verran kipeetä, ja tuli selkäkin keuhkojen kohdalta kipeeksi (ja muuten ei oo kiva hengitellä maatessa, koska sekin sattuu), ja silloin illalla / yöllä meni maha ihan sekaisin ja tuli totaalinen vatsantyhjennys. Se meni ohi, ja sen jälkeen ei ole tapahtunut mitään. Yhtään mitään. 

    Pitäis (aina) siivota, mutta on niiiiin vaikea esim. noukkia tavaroita lattialta ja muutenkin seisoskella, kun jalkapohjat on kipeät, että sohvalla olemiseksi tää usein menee, vaikka haluaisinkin ja pitäisi tehdä muita juttuja. Ja en myöskään kehtaa lähteä ulos ilman jonkinlaista ulkonäön kohennusta, oon sen verran räjähtäneen näköinen luonnollisena. 

    Olen yhdestä asiasta ylpeä, nimittäin en eilen (enkä vielä tähän mennessä tänäänkään!) ole syönyt mitään herkkuja, jee! Niitä on nimittäin äippäloman ajan tullut vedeltyä oikein kaksin käsin, vaikka tiedän ettei pitäisi. Ja olen päättänyt, että kun kotiudutaan synnytyksen jälkeen, makeat loppuvat siihen. Mutta ihanaa, jos voisinkin jättää ne taakse jo nyt! Pitää vaan huolehtia että on aina omppuja, banaaneja ja porkkanaa saatavilla, niin voi sitten napostella niitä. 
  16. Minttura Peruskäyttäjä

    kurkkaamassa.. Täällähän oli jollain surullisiakin uutisia, kävin blogiakin vilkasemassa ja kyllä nousi omat tuntemukset pintaan neljän vuoden takaa :( 


    Meillä olis tänään laskettu aika, mutta sylissä tuhisee 6päivää vanha tytär <3 


    Synnytys käynnistettiin mun toiveesta viime torstai-aamuna 1.11.  kun kävin edellispäivänä pään leviämisen takia näytillä ja todettiinkin että olen jo 4cm auki, mullahan supisteli jo rv 35+ alkaen lähes jokapäivä, liikkuminen oli yhtä helvettiä kamalien liitoskipujen kanssa, nukkumisesta ei tullu mitään ja menneisyys kummitteli mielessä. Vastassa oli onneks ihana lääkäri joka ymmärsi huolen, vauva ultrattiin siis tasan viikko sitten ja paino-arvio oli 3,9kg, eli taas isompi kun edelliset
    (edelliset syntyessään 3180g, 3610g, 880g ja 3705g ) sekin toi siis oman jännityksensä että mitenhän synnytys menee. 


    Tyttönen kun syntyi, olikin hän melkosen kokonen, kevyet 4215g/52cm!  Kaikki meni kuitenkin loistavasti, ponnistusvaihe 4min ja kokonaiskesto koko touhulle 4h30min. 
    Neiti syntyi kasvot mun lonkkaan päin, eli poikittain (kuitenkin takaraivo edellä) ja kyllä olen vieläkin kipeämpi kuin viikko sitten, vaikka onneksi repeämiltä säästyttiin. 


    Kaikille vielä odottaville tsemppiä loppurutistuksiin! :) 

    Niin ja mitä noihin pullojen pesuihin tulee, niin ei niitä tarvi jatkuvasti keitellä. 
    Kyllä se melkein riittää kun ennen ekaa käyttöä keittää ja sillon tällön tarvittaessa. 
    Samoten kun mulle jo tokan kohdalla sanottiin (-07) että vedenkään ei välttämättä ole oltava keitettyä, koska suomessa on sen verran puhdas vesijohtovesi, ettei siitä mitään tauteja saa. Ja kyllä meillä nää hengissä olevat on ihan terveinä pysyny vaikkei pulloja ja vesiä ole sen kummemmin keitelty ;) Että paniikki pois ja maalaisjärki kehiin. 
  17. Tikru81 Aloittelija

    Kiitos vastauksestasi, ihanko oikeesti hoitaja tulee pesee kosteuslapuilla :S voi video sentään..  Tuntuu oudolta olla niin avuton ja pikkasen jäskättää se tunne ettei heti muutamaan tuntii leikkauksesta tunne jalkoja . Missä sairaalassa olit? ei tarvii kertoo jollet halua 
  18. ddrops Tuttu foorumilla



    ::marjo:: kirjoitti:
    Muutenki vittuttaa just oma saamattomuus. Istun vaan päivät pitkät himassa ja valitan, kun ei oo tekemistä. Vähän oon sentäs yrittäny leipoa ja siivota, mut välillä on sit taas sellasia päiviä, ettei oikeesti jaksa tehdä yhtään mitään. Uloskin tekis mieli lähtee ja nytkin näyttää ihanan aurinkoiselle, mut jotenkaan ei vaan saa aikaseks nostaa persettä penkistä. Saatika sit alkaa laittaa naamaa ja hiuksii siihen kuntoon, että kehtais työntää edes päätä ovesta pihalle. Semmosta tänään! Kiitos ja anteeksi. :)


    Hiii, ihana marjo!!! :) Kuulostaapa tutulta, tosin minun on PAKKO mennä kolmesti päivässä pihalle kun pitää lenkkeilyttää koira. Mut siis oon niin jotenki kuollu ja tympääntyny etten välttämättä jaksa ees kauppaan lähtee ja syön sit päivät jotain omenaa ja salaattia tms, kun en jaksa sinne kauppaan lähtee et sais tehtyy oikeeta ruokaaki. Siivoaminen ei nappaa ei sit yhtään, vihaan sitä touhua, oon aina vihannu. Ja sit ku reipastun ja alan siivoamaan ni jos joku imuri jää johonki kii ni hermostun nii hitosti ja huudan ku raivopää ku kiskon sitä imurii :D en tajua.. mut nii.. eikä helpota et on 3 kissaa sotkemassa, kun pyyhit pölyjä jostain ni ne karvat vaan tarttuu siihe luutuun ja levii vaan uusille pinnoille mitä pyyhkii. Katoin just tänää et joku kissa on taas hypänny pöydälle kun pöytäliina on iha karvoissa, no, en jaksanu tehä asialle mitään, olkoot :S ei nappaa, enkä jaksa. Ja en oo ees yliajalle menny, laskettuun on viel vajaa 3 viikkoa :D
  19. Ninny Aloittelija

    Näin on näppylät. 40+3 tänään, eilen supisteli, tänään äitiyspolilla tilanne kuitenkin täysin sama kuin viimeviikolla. Kävely yhtä tuskaa ja vihlontaa. Oon miettiny kanssa, kun vauva tempoo mahassa hurjana, et miten ne kalvot vaan kestää ja kestää :) ensviikolla vielä yksi neuvola ja sitten yliaikaiskontrolli. Siinä vaiheessa annan jo ilmaista etten lähde sairaalasta kuin nyytti kainalossa. Vai mitä jos järjestettäis porukalla kivat isänpäiväpaketit miehillemme sunnuntaiksi... :)
  20. Sarah Peruskäyttäjä

    40+1 täällä kasassa. Ja ensimmäinen kun tulossa niin suuri toive olisi, että isäinpäivään mennessä tuolta suvaitsisi tulla :) Täällä on temmottu kans kovasti mahassa, välillä suppailee enempi, suuremmaksi osaksi vähempi. Kovasti innolla ootellaan, että alkaisi tosissaan tapahtua jo jotain.

    Mulla on ensviikolla vielä neuvola ja sen jälkeen äitipolille lähete. Kuulemma käynnistetään joko 16. tai 19.päivä, riippuen miten niillä on ruuhkaa.

Jaa tämä sivu