Maalismölinät

SannaKoo

Sanavalmis juttuseppä
No mutta tehdäänpä tämä nyt näin virallisesti heti vuorokauden vaihduttua! Josko tällä kertaa ei tulisi tuplia :)

Kevät on tullut! Katolta kolahti lumet sitten ihan urakalla.. Onneksi oltiin hereillä, ja päästiin heti miehen kanssa lapion varteen. Asutaan siis alimmassa kerroksessa, sisäänkäynti omalta pihalta. Ulko-oven edessä kyllä tuollainen lippa, joka pitää pahimmat lumet yleensä pois. Vaan nyt tota tavaraa tuli varmaan useamman kuution verran tuolta katolta ja tietystihän sitä oli sitten päässyt valahtamaan ovenkin eteen. Lähellä oli, ettei ihan ikkunat helähtäneet rikki, sen verran humauksella ja voimalla sitä tavaraa tuli! Onneksi kaukaa viisaat olivat siirtäneet lemppari puutarhatuolin syrjään, lyhtykin oli piilotettu oven viereen lipan alle... Lumivyöry pääsi hajottamaan kuitenkin sen lyhdyn, vaikka oltiin se jemmattu, samoin meni viime kesänä saatu puutarhapöytä. Mitähän mahtais vakuutusyhtiö tuumata, jos korvaushakemusta laittais? Vaan eipä taida omavastuu noissa ylittyä...
Mutta siis juu, onneksi oltiin hereillä, kun ei meinannut nytkään päästä ulko-ovesta ulos. Saati sitten aamulla, kun lumi olisi vielä paremmin ehtinyt pakkautua ja jäähtyä, ei olis riittänyt hartiavoimat. Hienoa olisi ollut soittaa talkkarille, että tuliskos kaivaa meidät ulos :D

maarinen, mukavaa että ollaan tarjottu huumoria. Itse en ois jäänyt lakanoihin uinumaan, mutta ehkä tosiaan tuo miehen herkkä hipiä ei häiriintynyt ;) (eikä siellä sentään mitään lammikkoa ollut, patjakaan ei oikeastaan kastunut!)

Tais kanukit voittaa, viimeiset sekunnit jäljellä. Sukua ja tuttuja siellä, joten niiden puolesta oon liputtanut. Vetoa en onneks laittanut, olis mun 2-3 veikkaus mennyt pieleen :)
 
Voi viddu näitä öitä. Jos ei pikku Veera pidä äitiä hereillä, niin sitten on noi ihanat naapurit jotka kotiutuu baarista neljän aikaan. Alottaa ensin rapussa hirveen älämölön ja huutamisen ja sitten siirtyy hirveen lauman kanssa kämpille popittamaan, saunomaan, laulamaan karaokea ja ihan muuten vaan huutamaan, kännäämään ja pitämään niin sanotusti hauskaa. juu.. hauskaa tosiaan. tulipahan sitten toljotettua olympialaisten päätösbileet. Tyttöä syötetty taas koko yö ja nosteltu vähän väliä tuttia takas suuhun kun kädet heiluu niin vimmatusti nassun edessä että se lentää siinä samalla aina posken alle. huokaus....

Reissu työpaikalle olis tänään edessä. Luvattiin mennä näytille [;)]
Sit pitäis pankkiin lähteä tallettamaan upouudelle kultapossusäästötilille Veeran "miljoonat" [:)]
Siinä siis tälle päivälle puhdetta... josko yrittäis ottaa vielä torkut kun tyttökin nukahti.
Hyvää maaliskuuta kaikille!!! [:)]
 
Maaliskuisia terveisiä täältä etelästäkin!
 
Sintulle ja muille 1-2 tunnin välein pienokaistansa syöttäville äideille, että sama meininki jatkuu täälläkin. Joskus suorastaan liikuttavan minuutilleen tulee noi yöherätykset, 00, 02, 04 jne. Meillä kolme tuntia on jo todella pitkä nukkuma-aika ja yleensä jos sellainen tulee, niin osuu tuonne ensimmäisen yöunipätkän kohdalle iltakasista eteenpäin. Mikä yleensä tarkoittaa, että ite en ota nukkumishyötyjä siitä pätkästä, vaan vietän omaa aikaa tai yhteistä aikaa miehen kanssa. Täällä siis on nukuttu viimeeks 3 tuntia putkeen viime vuoden puolella... puuh. Ja muuten päivällä saattaa syöttöväli olla joskus vieläkin tiheämpi, tai erityisesti iltakitinöissä, jolloin mikään muu kuin syöminen ei tehoa. Ja meillä ei edes ole tuollaisia Sintun kuvaamia pikkuhörppäisyjä vaan kunnon syöminen joka kerta. No, Olli sitten painoikin 2-kuukautistarkastuksessa jo 7.1 kiloa ja pituutta 63 senttiä! Taitaa olla tämän palstan jätti [:D] Kysyin jo lääkäriltäkin, että pitääkö jotenkin alkaa syömisiä säännöstellä mutta hän oli jyrkästi sitä mieltä, että niin kauan kuin täysimetyksellä mennään niin ei mitään säännöstelyjä vaan jos vauva syö ja rintaa vaatii niin siitä vaan. Paino sitten tasoittuu liikkeelle lähtiessä. Oon tosi iloinen tästä, kun oon kuullu niin paljon juttuja liikaa käyriin tuijottelusta, vaikka niiden ei pitäis kertoa ku se keskimääräinen kasvu vauvoilla yleensä. Tärkeempi kai on, että suhde pään ympäryksen, painon ja pituuden välillä, eli ns. "oma kasvukäyrä" tai -tahti, pysyy jotensakin kohdillaan.
 
Meilläkin selvästi viimeisten kahden viikon aikana herätty tähän maailmaan. Hymyjä, äänettömiä nauruja ja maailman ihmettelyä on täynnä nämä nopeesti kuluvat päivät. Niin ja iltaisin sitten hermostunutta ja levotonta ränkkää, varmaan liittyy sekä näihin uusiin taitoihin että rokotuksiin. Täällä annettiin kahden kuukauden käynnillä kolme rokotusta samalla kertaa. Äidin sydän oli särkyä siitä lohduttomasta itkusta, jonka operaatio aiheutti. [:(] Mietin Pranametrin tavoin, että miten sitä ÄITI tulee kestämään nämä pistokset...
 
Maarinen taidat asua vanhoilla kotiseuduillani, jos on kakkostien varrella olevasta Tammelasta kyse (oon ymmärtäny, että tammeloita on useampiakin Suomessa mut tuskin niin lähellä Helsinkiä?) Sieltä Kanta-Hämeen suunnilta meikäläinen on tänne maailmalle ponkaissut aikanaan [:)] 
 
Tunnollisesti olen lukaissut joka ikisen kuulumisen ja jutun, mutta te muut tiheämmin kirjoittelevat usein ehditte kommentoimaan jo kaiken (ainakin meikäläisen mieleen tulevan) sanomisen arvoisen, ennen kuin itse ehdin sormenpääni näppäimistölle laskea. Mutta mahtavaa on edelleen lukea kaikkien arjesta, toivottavasti tää palsta ja nää mainiot jutut ei koskaan tyrehdy, vaan täällä vielä ihmetellään lapsiperheen arkea hamassa tulevaisuudessakin.
 
Vielä omaa napaa sen verran, että mä sain nyt sitten raskauden jälkeen sen rannetuen, jota ainakin Ailime tais jo raskauden aikana joutua käyttämään? Joku ihme ranne/peukalo/nivel/lihas -tulehdus, tuntuu, että peukalo, varsinkin öisin, nuljahtaa ranteen kohdalta kovan kivun saattelemana paikaltaan. Nyt sitte tosiaan tollanen tukilasta pitää sitä paikallaan. Ei oo ihan helppoa operoida Ollin kanssa kun on tällänen tökkö ranteessa. Niin ja meidän pienen suurmiehen mitat ei tietty paranemista nopeuta, kun pakkohan tota seitsenkiloista on nostella pitkin päiviä ja öitä. Onko muilla muuten alkanut tulla selkäoireita? Mun pitäis ehdottomasti päästä salille ja lenkille ja vaikka mitä, sillä alkaa tuossa keski- ja alaselässä olla sellasia tuntemuksia, että alkaa muistuttaa muhun pari vuotta sitten iskeneestä noidannuolesta... Ois aika kauhukuva ku se vauvaa nostaessa iskis, sillon ei kyllä pysty tekemään mitään. Miten siinä tilanteessa toimia? Jos vaikka vauva itkee pinnasängyssään ja ite on luhistunu sängyn eteen siinä tuskassa, puhelin toisella puolella asuntoa. Huutaa apua?? [:o] Hui, täytyy tosiaan olla varovainen ja koittaa nyt istua suorassa, aktivoida noita vatsalihaksia ja käyttää huolellisia nostoasentoja...
 
Täällä aurinko paistaa, joten voitaisiin lähteä poikkeuksellisesti iltapäiväkävelyn sijaan aamupäivälenkille. Meilläkin muuten vihdoin Suomen-reissu lyöty lukkoon ja tämän kuun puolivälissä päästään liikkeelle. Jippii!!!
 
Mainiota maaliskuuta vaan kaikille ja kirjoittelemisiin!!
 
Pakko oli tulla vielä nopeesti huikkamaan yks juttu...
MÄ NIMITTÄIN OLEN KOHTA KALJU!!!!! [:o]
multa lähtee aivan järkyttävän paljon hiuksia! kävin suihkussa ja tuppoja jäi vaan käteen. Hyvä että uskalsin harjata hiukset.. hitto. mitä mä teen?!?!?!?!
Onks kukaan muu tulossa myötätunto kaljuksi vai oonko mä ainoo kenellä nää hormoonit tekee vielä tänkin tempun?
itkut, finnit, kalju... jee! oon niinkun elämäni kunnossa ja oikein valokuivauksellinen. vielä nää mustat roikkuvat silmäpussit kylkiäisinä.
Mitähän kommentia työmaalta satelee kun sinne asti tästä päästäis... Veera vetelee super pitkää päikkäriä.
 
Huomenta!

Mulla tossa aamusella sängyssä pyöriessä oli vaikka mitä ihmeellisiä ajatuksenlentoja, ja yhtäkkiä huomasin ajattelevani, että joku juttu ois tosi kiva sit ystävänpäivälle. Joo, niin siis sille ystävänpäivälle mikä oli sen pari viikkoa sitten :D Minne helmikuu hävisi??
Ja ehkä ois sittenkin pitänyt laittaa toi veto 2-3 tuloksesta eilisestä lätkämatsista, kun niinhän siinä lopulta kävi... Ja kun ton postauksen tein, niin ei ollut kuin alle minuutti peliaikaa ja tulos 1-2.

sinttu, ootko kokeillut siihen hiustenlähtöön esim. Priorinia? Mulla itellä ei oo kokemusta, mutta kaveri ainaskin sitä kehui... ja sittenhän on monella kampaamosarjalla sellasia shampoita/hoitoaineita/tehohoitoja, jotka vilkastuttaa pään verenkiertoa. Tosin varoituksen sanana, itse ostin jotain Bio+ merkkistä "energen serum":a, jota laitetaan hiustenpesun jälkeen pyyhekuivaan tukkaan eikä siis pestä pois. Olipahan kokemus, kyllä ainakin verenkierto elpyi päässä, mutta tuntui lähinnä siltä, että olis sivellyt sellaista kylmägeeliä päänahkaan! Poltteli ja "kirveli" jonkin verran, ei nyt mitään ihan tuskaista, mutta ei kyllä kovinkaan miellyttävää.

Marianna, ei kuulosta kivalta toi rannekipu :( Toivottavasti pian paranee ja pääset lastasta eroon! Selkäkipuja täälläkin... Teidän jätti on kyllä aika iso! Mutta rintamaito on rautaa, enkä mäkään sitä säännöstelis! :)

Me taidetaan lähteä käymään kaupungissa. Pitäny tolla apinalle ostaa lisää noita aventin pulloja ja tutteja, mutta hitto niitä saa mistään normaalikaupoista... Stockalla näin niitä, joten sieltä varmaan haettava. Ja jos vaikka löytäis jotain muuta kivaa itsellekin? ^^
 
Huomenta päivää!

Täällä taas yksi ihmeyö takana. Jere on alkanut nukahtaa aikaisemmin n. ysin aikaan, mutta mutta... Sehän aiheuttaakin sen että herra nukkuu ehkä kahteen asti hyvin ja sen jälkeen alkaa se noin tunnin välein ähiseminen [:(] Ennen siis saattanut nukkua 4-5 tunninkin pätkiä ja ylös noustiin yleensä 8-9 aikaan. Oon yrittäny syöttää, mutta oon todennu että ei sillä nälkä oo tunnin välein. Hirmu ähellys kuuluu sängystä ja kädet ja jalat viuhtoo hulluna. Tutti auttaa hetken mutta ei sekään tahdo suussa pysyä ja sitä sais olla takas laittamassa koko ajan [:@] Jere sai sen suunkautta annettavan rotan viime torstaina, ni mietinkin että voiko tää johtua vielä siitä? Tää meininki alkoi siis just sillon torstaina. Ja päivät on yhtä kitinää vaan eikä päikkäreistä tuu mitään... Anteeks vuodatus, mutta tää häiritsee ihan tosissaan!

Kävin tuolla kyttäämässä PK-kasaakin ja olis mukava osallistua seuraaville ajoille [;)] Toivottavasti päästään!

Höh, ulkona näyttäis tulevan tommosta märkää rättiä taivaalta. Ei kyllä tekis mieli lähtee ulos, mut se tuntus olevan ainoo keino saada toi herra nukkuu hetkeks.

Mukavaa maaliskuuta kaikille! [:)]
 
HOOooo, mikä keli!

Radio sanoo, että heikkoa lumisadetta. Täh? Täällä tulee semmosta jalkarättiä, mikä pistä luonnonkiharan yhtä pahasti pöhheelleen, kuin sauna. Piti liimata suortuvat lakalla nutturalle. Venla ihmetteli äitin uutta lookkia somasti sormi suussa ja lopulta, aikansa tuumailtua, suostui hymyilemään! Mulla menas jo tulla semmonen olo, että kampaanko tukan auki, jos ei lapsi tunnista. Höh! Kyllä sitä on herkkä tuon pienen tunteista ja fiiliksistä!

Eli Marianna, täällä kakkostien varressa on erittäin kehnot ajokelit! (ajokelit!!!)

Nyt rupes tuntuu, että kaikki mun sanominen kuulostaa perverssiltä ja huvittavalta, vaikka ei tässä huumori mielellä olla liikenteessä. Vai oltasko sittenkin? Katotaan.

Tukanlähtö. tuota, tuota.. Mulla onnes pysyy päässä, toistaiseksi! Olen kyllä syönyt synnytyksen jälkeen samaan tahtiin kalkki+D vitamiinia, kuin raskaana ollessa. Tuntuu mulla vaan tukka vahvistuvan ja kynnet kasvaa, ettei mitään kalliita manikyyrejä tai dippejä tarvi harkita. Toivottavasti tää kestää. Imetys kun vie  kalkkia äipän elimistöstä ja ilman D-vitamiiiniä mikää juusto ja jukirtti määrä ei saa sitä imeytymään. Ja sitten tuo jatkuva hikoilu vielä tököttää hiusjuuret, elikä harjata saa päänahkaa, että verenkierto pysyy ees lähellä normaalia!

Sannakoo. Huh. Oispa ollu varmasti ärsyttävää puskea ulos itteensä, jos tuo lumi ois kaikki olllu siinä oven eessä. Me täällä kanssa kuunneltiin ilta yöstä, että tuleeko katto sisään vai ei! Ihan hirveellä tsunaamilla tuo lumi lähti vyörymään alas. Uuden kodin katolta mies kävikin lauantain puottelemassa lumia. Siellä rupes jo olee vaarallisen paljon kinostumia savupiipun ympärillä! Minä olin Venlan kassa sisällä ja kattelin, kun harmaa lumi kuorma jyristeli pitkin peltikattoa alas ikkuna ohi. Mielikuvitus kauhuissa ootin ukkojen mätkähtelevän sieltä lapioiden kanssa minä hetkenä hyvänsä. Piti lopulta pistää silmät kiinni, kun rupes jännityksestä maistumaan verenmaku suussa ja lapselle laulaminen muuttui vikinäksi...

Oih, miehen suku tulee keskisuomesta kylään. Mun isä ja äiti jo kävikin. Veljet kun vielä sais sieltä tulemaan ennen kesää, niin ois mukava. Veljet vaan on niin kieroja savon-ukkoja, että niistä ei ota selvää ollenkaan! Niin, miehen sisko ja veli perheineen pölähtää tänne torstaina ja toinen perjantaina. Pitäs vissiin alkaa silittelemään lakanoita valmiiks sänkyihin, ettei tuu sitten viimehetken jännitystä ja hässäkkää. Tulee se hässäkkä sitten jostain muusta syystä kuitenkin!!!! Mitähän evästä sitä tarjois?

no, niin rakas pieni tyttäreni ilmoittaa heränneensä ja ikävöi kovasti OMAA IHANAA nutturapäistä äitiään!
 
[:D] Hyvä Maarinen...onnistut taas naurattamaan, joten ehkä täällä sitten on enempikin näitä joilla tuo mielikuvitus laukkaa kaksijakoisille raiteille [;)]..ainakin on halvat huvit nykyään, kun ihan silkan väsymyksen piikkiin voi laittaa kaikenmaailman naurukohtaukset..vai olisiko tuo peräisin silkasta Onnesta tuo ilo? Jaa...ehkä kumpaakin...

Meillä kyllä vedeltiin justiin parin tunnin päikkärit poika ja äiti siellä kylki kyljessä...kerrankin tuo poitsu päästi äitinsäkin nukkumaan seurakseen! [:D]

Rättiä tosiaan tulee taivaalta ja mietin täällä, että viittiskö lähteä tuonne rämpimään...olisi kyllä paketin hakureissu tiedossa, mutta en ole vielä päättänyt onko se tarpeeksi suuri houkutin tuo paketti...[;)]

SannaKoo kyseli noista neuvolan lisäruoka-asioista...ei ole meille vielä mitään puhuttu siellä (viime viikolla).
Eräs kaveri tässä justiin kertoi alkaneensa antamaan 2,2kk:n ikäiselle lapselleen jo maissivelliä maidolla lantrattuna...eikä ollut tullut neuvolasta noottia.
Kaveri selitti minulle tarkkaan kuinka se tavara tulee ihan hyvin tavallisesta maitotutista läpi ja varsinaisia vellitutteja käyttää nyt puuron juottamiseen, kun puurokin menee toistaiseksi pullosta (neiti on nyt 4kk.)..pohdin kyllä josko jo uskaltaisi maistella tässä lähiaikoina tuota maissivelliä...[8|]...eipä tuo kai olisi paha juttu...

Kyllä nuo jokainen niin omaan tahtiinsa kehittyy, toiset on isompia kuin toiset.
Jossain vaiheessa se kasvu tosiaan hidastuu ja tasoittuu.

Minäpä poistun nyt kuitenkin taas takavasemmalle tarkkailemaan, joten Päivänjatkoja!!! [:)]
 
Pikahuikkaus Mile7:lle: Meillä kans sai Olli suurotan (hehe) torstaina ja vieläkin oireilee: levottomampi, iltakitinä kestää pidempään, heräilee herkemmin niin päivällä kuin yöllä JA on ekoja kertoja myös alkanu yrjöileen, yleensä ei ees puklaa. Eli ainakin omasta kokemuksesta päätellen kyllä vaikuttaa rota vieläkin.. Tsemppiä vaan, eiköhän se tästä taas normaaliks elo muutu :) 
 
välihuomautus... aikani kuluksi seikkailin Vau'vin sivuilla siellä ja siellä. Tulin vihaiseksi. Ihmiset melkeen tappelee tuolla pinoissa toistensa huumorin tajujen tasosta! Tulin kiireesti takaisin tänne "kotiin"!!!!! Onneks meillä on täällä tämmönen sakki mikä ei vedä hernettä nenään jokatoisesta asiasta! KIITOS kanssa sisaret!

Tyttö nukkuu YHÄ! On vissiin saanut äidinturvaa nyt riittävästi. Oi, kannatti makoilla monta päivää tissi sojollaan sängyllä hänen seurassaan. Äsken syötöllä ei enää malttanu imeä, vaan rupesi sieltä valtaisan tissin alta jokeltelemaan naurusuu täynnä maitoa. Silmät haastavasti sirillää kurlutti maito kurkussa, vetäisi henkeen, pärski tovin ja jatkoi hekottelua, kunnes nukahti! Sitten kun siinä varovasti hissaan itseäni pois viltin alta, sieltä vaipasta alkaa kuulumaan ovela roplatus... Saattaa siis olla jännät odottamassa, kun herää! Tai oisko ollu pelkkä ääni? Syö, nukkuu, kakkii, ihan oikea lapsi!

MULLA ON IHANA MIES! Kävi huollattamassa autoo, joka osoittautui paska reissuksi, koska itse auto on PASKA. Mutta siis, tuo oikea asia, HÄN oli ihan itse hoksannut kylillä lastevatteita pursuileva ale-tangon kaupassa!!!! ARvatkaa vaan, kassi täynnä ihania uusia vauvan vaatteita ja nättejä vielä! Minähän ne heti pyykkiin ja oon nyt ihan täpinöissäni, kun pääsen ripustamaan kuivumaan ! Ja silittämään! vAU!!!
 
Pikakuulumiset huikkaan...

Kotiuduttiin pari tuntia sitten sairaalareissusta. Eilen tk:n kautta keskussairaalaan. Siellä lääkäri määräsi osastolle yskän ja tukkoisuuden takia. Yöllä sai hegitellä lääkettä maskilla ja kerran imettiin röörit puhtaaksi. Nukkuminen oli kohtalaisen hyvää yskänpuuskista huolimatta. Koko yö oltiin happisaturaatio kontrollissa, mutta ne arvot pysyivät hyvänä. Tänään todettiin RS virus limasta. Onneksi ei kuumetta ja muutenkin Jussi melko pirteä. Päästiin kotiin, kun syöminen kuitenkin kohtalaista. Palataan osastolle jos olo pahenee. Hieman pelottaa tuleva yö, jos hengittäminen muuttuu huonoksi. Onneksi mies on kotona vaikka piti olla työvuoro. Pitihän sen jäädä kotiin päiväksi Siirin kanssa, eikä mennyt sitten yöksi enää töihin. Tekee 24 vuoroja (palomies).

Jussi nukahti sohvalle ja pian siirrytään kaikin nukkumaan makuuhuoneeseen rankan reisuun jälkeen.

Täälä suunnalla on paljon rs virusta liikenteessä ja senhän voi saada ihan mistä vain. Nyt kuuntelemaan yskimistä. Rauhallista yötä kaikille!
 
Moi!

Hui, Tiihuli, onpa rankka sairasteluelämän-aloitus pikkumiehelle!! Ihan meni itsellä kylmät väreet! Onneksi nyt kaikki kuitenkin jo paremmin ja ootte kotona, ja mieskin turvana. Koita silti saada itsekin lepoa, vaikka varmasti tekisi pientä miestä nukkuessaan kuunnella. Pidän täällä peukkuja pystyssä, että menisi nopeasti ohi ja teillä olisi kerralla koko vuoden (tai vaikka useammankin vuoden) sairastelut sitten siinä! Mikä oli viimeinen "niitti", että päätitte lähteä lääkäriin? Oliko kuumetta vai se huono hengittäminenkö asian ratkaisi? Tällain ensimmäisen mukelon mutsina sitä jo kuuntelee tota pikkupojan ilmeisen normaaliakin rohinaa vähän sydän syrjällään, onneksi ollaan kaikilta nuhilta ja pikkutaudeiltakin säästytty! *koputtaa puuta, kolmesti*

Mile, meillä saatiin rota viikko sitten ja eka yö oli todella herkkää toimintaa, poika kyllä nukkui, mutta oli todella levoton. Siitä koko viikko sitten eteenpäin ärtyisä ja pulautteleva pikkupoika, päiväunet rajoittuivat kotona sellasiin puolen tunnin-kolmen vartin torkkuihin, mutta reissussa (vaunuissa/turvakaukalossa) kyllä suostui onneksi nukkua. Ja muut yöt on nukkunut entiseen tapaan hyvin... Samalla tosin ollaan rajotettu tota kerta-annosta ruokailuissa parillakymmenellä millillä alaspäin, että kitinä saattaa johtua siitäkin? Mutta oli mikä oli, niin loppuu se rotankin "vaikutus" jossain välissä!

maarisen kestittelyt sitten jatkuu! Nooh, saat hyvää "harjoittelua" sitten meidän kesäpäivää varten! ;) Älä nyt liikaa huhki, otat vieraat mukaan ruoan vääntöön ja puuhailuun, tokkopa kukaan suomalainen närkästyy, vaikka apukädeksi "joutuisikin". Itsellä ainakin on paljon orvompi olo, jos vieraisilla ei saa mitään tehdä vaan joutuu ihan luksus-luokan passailuun!

Ninoska, niih, ku mä en ehkä just sitä velliä sit viittis ottaa käyttöön, kuten neuvolantätikin suositteli, että mielummin sit aloittelis jo sillon 2.5kk kulmilla sitä bataattia antamaan. On sillain oikeesti käytännön-täti ja loistava muutenkin, ei paljoo noista virallisia suosituksia palvo, vaan antaa ihan oikeita vinkkejä! Mutta mietin lähinnä, että jos päivällä antaa jollain ruoalla bataattia, niin riittääkö se takaamaan yölle levollisia unia? Hmmhmm...

Saman huomasin muuten minäkin, että tuolla joissain keskusteluissa on ihan ärsyttäviä riitoja ja äksyilyitä, eihän niiden pitänyt kuulua tän sivuston palstoille! Hö! Mielipiteet pitäis mun mielestä osata sanoa, eikä lähteä dumaamaan muiden mielipiteitä, kuten tuolla maarisen mainitsemassa pinossa...

Mun päivä kului kaupungilla laahustaen, piti itselle ostaa jotain kivaa, mutta en sitten löytänyt kuin hiusvärin ja deodorantin. Joona taas sai pari uutta tuttipulloa (aventin isompi ja sit aattelin kokeilla sitä joidenkin pk-mammojen hehkuttamaa mam:ia), pulloihin sopivia tutteja (ettei tartteis joka päivä keitellä tota tuttisoppaa! Alkaa maistua puulta, vaikka steriloinkin keittämällä ainoastaan ne tutit...) ja sitten isin iloksi ostin isin kannattaman lätkäjoukkueen tutin (jonka Joona tosin saa käyttöön vasta tossa n. 4kk ikäisenä, kun suositus niin sanoo). Pojalla on vaarin tuoma toisen helsinkiläisen joukkueen (jota minä ja vaarinsa kannatetaan), joten on nyt sitten tuo toista väriä tunnustava tutti. Annetaan pojan siis kuitenkin itse valita, että mitä se tahtoo kannattaa... Vinkkejä pitää kuitenkin antaa ;)
Äsken herkuteltiin sitten töistä talvilomalla olevan miehen kanssa kevyt ja ravintopitoinen iltapala; kaapista löytyi ristiäisjäminä pullakranssin siivuja, enkä raaskinut heittää niitä vaan rodeen, niin paistelin siitä vähän köyhiä ritareita, ja koska munamaitoa jäi vähän yli, niin näppäränä tyttönä sekotin jauhot sekaan ja sain lettuja. Paistotuotteiden päälle kaapista kaivettiin vielä vanilja(kerma)jäätelön jämä ja mansikkahillopurkistakin löytyi just sopivasti meidän tarpeisiin makeutta. Eli nyt on sitten vatsat tukossa tätä maittavaa dieettiruokaa ;) (jaa niin mikä rantakuntoon-kampanja?!)

EDIT: Hei huuuuiii! Tuolla on jo ensimmäiset plussanneet marraskuu 2010 keskustelussa! APUA! Kohta siellä on jo uudet joulukuiset... byhyy. Tai siis ihanaa, mutta silti!
 
Täällä meni yö taas tunnin välein syöttäessä. nyt ollaan sitten semmosessa horroksessa että oksat pois.
Tänään olis vielä tiedossa kauppareissut ja mummilla vierailu. saas nähdä mitä sieltä kaupasta lähtee matkaan...

Nyt ne menkat on sit vissiin tännekin rantautumassa. Eilisestä asti on tullut semmosta punasta tiputteluvuotoa. ei siis mitään tulvaa vielä. odotellaan...

tukkaakin on vielä muutama karva päässä [;)] raskauden aikana ei kuulema irtoo hiuksia juuri ollenkaan. et nyt ne sitten imetyksen aikana lähtee oikein urakalla. nekin mitkä olis pitäny tippua jo puoli vuotta sitten. mä olisin kyllä ihan tyytyväinen jos ne irtoilis tasasesti ympäri vuoden. noh, kesäsiili vissiin tiedossa. heh. [8|]

Veera pihtailee TAAS kakkaa.. pitää siis varautua "muovipussiupotukseen" lähipäivinä[:)] Mikähän tota tulppaa aiheuttaa..?

Nyt alkaa oikeesti jo ketuttaa toi lumen tulo!!! hirveitä rättejä taas tulee alas. Eikö se kevät tule ikinä.. huokaus.

Josko sitä lähtis pesemään nää pukluyrjöt rinnuksilta ja kampaamaan nämä muutamat karvat ojennukseen. Sit typykkä kaukaloon ja kohti Prismaa. Ehkä se Halipossun myymäläetsivä nappaa mut tällä kertaa kohteekseen. Nyt olis nimittäin just semmonen kiva fiilis alkaa latomaan paria valittua sanaa jollekin [8D]
 
Heiii!

Meikä HEHKUTTAAAAA! Mun rakas mieheni taikoi MULLE eilen rakkausillallisen. Alkukeitolla siirryyttiin karitsan sisäfileeseen, uuniperunoihin brandy-kastikkeeseen ja salatteihin jälkkärinä sitä mun himoitsemaa port-viiniä!!!! Pitkästä aikaa! Vain meille kahdelle. (joo, tiedän tiedän, nää uunipotut ei päädy muihin lööppeihin, kun tänne) Pistin siinä päälleni ihan oikeat UUDET valtavan kauniit rinulit ja tunsin olevani maailman onnekkain ja kaunein äiti!!!! Se lihallinen jälkiruoka jäi saamatta, mutta kirvoitti keskustelun aiheesta.

SEKSI äitinä ja isänä. Miten sitä kumpikin vahingossa luulee arjen pyörteissä, että toinen ei enää halua. Minähän naisena osaan paisutella asiaa päässäni, vaan yllätys oli se että mieski voi kokea samoin! Ja minä kun oon vaan salaa katsellu ja ihaillu tuota ukkoa. Kieli pitkällä katsonu sen selkää, kun se menee suihkuun harteikkaanan ja haluttavana. Ja minä tukka sekaisin vaan imetän vauvaa! Ja nieleskelen oman haluni kyyneleitä. Enkä sitten uskalla tarttua hetkeen, kun pelkään pakkeja. Pakkeja omalta mieheltäni, joka odottaa, että minä kosketan!!! Vi**u mitä vereslihalla olevaa raadollista rakkautta ja epätoivoista tunteiden kätkemistä!!! Minua ravisuttaa tämä suurenmoinen rakkaus, missä räpelletään perheenä. Miten vaikea se on olla yhtä aikaa nainen miehelleen ja äiti lapselleen. Miten nuo tissit, jotka pitää vauvan hengissä voi toisessa hetkessä muuttua seksin gerberoiksi. Tiedättehän se kaunis päivänkakkaran näköinen terälehtikukka!!! Onneksi se eläimellinen halu on tuolla aina olemassa. Se vaatii pitkää hienotunteista virittämistä, jotta pääsee soimaan kauniisti ja soinnukkaasti, mustanpunaista pyörryttävää sinfoniaa!!!!

Ja nuo uudet odottajat tuolla marraskuulla pistää mielen taas herkäksi! Näkisin kovin mielelläni oman nimmarini siellä joskus.... Iltasella saatiin yhteistuumin nimikin. Pojalle tälläkertaa! Mies unensa läpi sopersi sen minun korvaan ja hamuili sormillaan poskeni kyynelitä.

Tänään tämmöisiä tunteita tähän aamuun!

ps. kun niitä viertaita tulee, niin minä leivon ja mies häärää lihat. Eli en vissiin väsy! Saatiin meny valmiiksi. Siitä tuli mahtava. Torstaille tuhtia Idän öisten aavikkojen paimentolais sapuskaa ja perjantai menee Hansa-keittiöllä.... :) Eväät vieraiden mukaan!!! Eli olkaa varuillanne, täällä tarkkaillaan teitäkin tulevaa varten, senkin tiramisut!!!

ps. Venla on TAINNU oppia nukumaan ilman tissiä. Pelkästään äidin viereen! Siinä se jyrsii nyrkkejään ja pinnistelee painavia silmäluomia vastaan, kunnes uni vie! Höh. NÄin on käyny vissiin viis kertaa perätysten! Joten kannatti tosiaan köllötellä sen kanssa tuolla turvaa hakemassa koko viikonloppu!!

Moro, meen silittämään uusia vaatteita tytölle! Jipiii!!
 
No voi nyt ihme taas, maarinen, kun noita sun tekstejä lukee niin joutuu ihan tunteiden heittelemäksi! Ekaks ihastelin miehesi kokoamaa ateriaa (ooo, ihanaa! Mieleen piirtyi oman miehen sunnuntaiset sisäfilee & valkosipuliperuna -kokkailut, mun mies ei IKINÄ tee mulle ruokaa (einespohjaisia pika-arkiruokia ei lasketa)!), sitten kyynelsilmässä teidän ahaa-ajatusta pojan nimestä. Lopulta kun kutsuit meitä tiramisuiksi, niin tuli sellainen tunteellinen naurunpyrskähdys! Täällä sitten hihittelin kyynelet silmissä jutuillesi! (ja jos ihmiset on mitä syö, niin useampi meistä on kyllä aikamoisia herkkuja!)

sinttu, lykkää mummolareissulla Veera mummin syliin ja kipitä itse makuuhuoneeseen unille! Tiedät lapsen olevan hyvässä hoidossa lähellä ja saat itse ansaitsemaasi lepoa :) Kauniita unia!

Täällä oltiin illalla ja yöllä sen kevyen pikku iltapalan jälkeen myös aika herkillä.. miehen kanssa köllittiin myöhään sohvalla, se pelasi mun uudella kännykällä monopolia ja mä datailin, mutta höpöteltiin ja syliteltiin siinä kuiteskin. Sänkyyn mä livahdin hetkeä ennen sitä, ja sen tultua perässä sain kuulla olevani aikamoisen kuuma lämpöpatteri ja mies ryhtyi etsimään termostaattia... <3 Oli ensimmäistä kertaa sellainen olo, että ehkä me vielä yhteistuumin saadaan paikat venymään, ettei tartteis leikata. Ensimmäiseen yhdyntään kuitenkin vielä on matkaa, en vielä uskaltanut edes yrittää! Oliko sitä neitsyenä näin peloissaan, kun kaikkialta oli vain kuullut, että se sattuu?? :O
 
Hyvää maaliskuuta arvon Leidit!

Täällä on pidetty hiljaiseloa, kun tuntuu,ettei mulla vaan ole mitään fiksua sanottavaa. Se tyhjiö jäi sitten viikonlopun jäljiltä ilmeisesti päälle. Nyt jos muutaman lauseen saisin aikaiseksi...

Pari edellistä yötä on menty "kaavasta poiketen" ja ne ihanat tavaksi tulleet seitsemän tunnin unoset ovat historiaa. Toissa yön jäljiltä sain kärvistellä koko eilisen päivän migreenissä ja tässä nyt jännätään pysyykö kipuilut tän päivän poissa. Nyt vaikuttaa ainakin ihan hyvältä. Viime yö meni sellaisissa pienissä pätkissä (niin kuin edellinenkin), kun Aleksi heräili vähän väliä vaikka masu oli täynnä ja kaikki hyvin. Aamulla sitten tämä mammeli heräsi hirmuiseen alaselän jumitukseen, joka on ihan selkeästi peruja tuosta makuullaan tissityksestä. Meillä on sen verran pehmeä tuo patja, että joudun pitämään itseäni väkipakolla sellaisessa huonossa kylkiasennossa. Joudun varmistelemaan, etten vahingossa kiepsahda poikasen päälle. Ja toisaalta taas tuo patja on niin pehmeä, että pikku Aleksi valuu aina sinne mun makuukuoppaan, joten joudun korjailemaan senkin asentoa, ettei se ihan naamalleen kieri. Hartiat ja niskat ovat olleet täällä jo pidemmän aikaa jumissa, kun toi pikku mies ei tykkää olla muutoin kuin olalla roikkumassa, eikä se enää mikään ihan kevyt keijupoika ole. Saas nähdä taipuuko tän mamman ranka kohta nostelemaan tota pikkujättiä.

Pikkujätistä tuli mieleeni, että Mariannan Olli se aikamoinen pötkylä onkin! Jänskättää päästäänkö samoille lukemille seuraavalla neuvolakäynnillä. Pituus varmaan menee samoissa, mutta painoa on varmaan paljon vähemmän.

Nyt sitten varmistui oikean Tammelan sijainti. Mä kartasta jo vähän kurkinkin, että täytyykö kovin pohjoiseen lähteä, mutta onneksi ei kuitenkaan. Tuoltahan pääsee melkein kävellen aamuyöllä kotiin! [;)]

Mile7: Rohkeasti messiin vaan tuonne pk-mammojen tapaamiseen! Tilaa piisaa, kun raivataan taas pöytiä uuteen järjestykseen niin kuin viimeksikin... Vankkurit parkkiin ja ns. sumppia naamaan. Terhituulilla on omakohtaisia kokemuksia siitä millaista se ns. "kahvi" voi olla. Täytynee olla ens kerralla tarkempi tilausta tehdessä tai sitten turvautua turvallisesti teeheen. [;)] Katsotaanpa vain, että jatkuuko toi AKT:n lakko vielä torstaina...mitenkähän jengi pääsee paikalle? Eikös pk-seudun bussit kuitenkin ulje aika hyvin, kun eivät käsittääkseni kuulu lakon piiriin? Ja junat kulkee, jos kulkee...täyttä saattaa olla.

Mielenkiinnolla seuraan täällä "Velli vai bataatti?" -keskustelua. Jännityksellä odotan, milloinkas kyseinen aihe tulee meidän perheessä ajankohtaiseksi...ei kuitenkaan vielä.

Kyllä on muuten jännä ajatella, että kohta siitä on vuosi, kun tikkuun pissittiin ja plussa tuli. Miten tämä aika onkin kulunut näin nopeasti?

Sinttu ihmetteli samaa, mitä minäkin. Mikä sen tulpan tonne peräsuoleen oikein aiheuttaa, kun tavaraa kuitenki tuupataan tasaiseen tahtiin sisään? Ymmärtäisin paremmin, jos ruokavalio olisi kiinteä, mutta kun ei ole.

Ja vielä noista menkoista... Mulla on koko ikäni ollut todella runsaat menkat. Tavaraa on tullut aina, ihan pikku tytöstä asti, sillai saavista kaataen 7-8 vrk. Siis ihan oikeasti...suurin mahdollinen tampooni kestää normaalisti (runsaana vuotopäivänä) max. 2h, mutta yleensä tunnin välein saa olla vaihtamassa, ettei käy vahinko. Jos oon ollut menossa (esim. töissä tai käynyt kaupassa), niin olen aina pitänyt "tuplat" eli tampooni + (yö)side. Ja nyt synnytyksen jälkeen...muutamat hassut "läikät" on tullut pieneen siteeseen. Miten tämä on mahdollista? Siis mun ei olisi tarvinnut vaihtaa sidettä päivän aikana lainkaan, jos olisin halunnut sinnitellä yhdellä siteellä aamusta iltaan. Tämä on niin omituista! Mulle lääkäri sanoi lääkärintarkastuksessa, että kohtu ei ole vielä ihan normaaliin kokoon palautunut...ja silti tilanne on tämä. Ja joku täällä muistaakseni sanoi, että synnytyksen jälkeen menkat on runsaammat kuin ennen. Okei, on yksilöllistä...mä en ainakaan halua yhtään runsaampia menkkoja enää, koska mun pitäisi varmaan sitten seistä aina viikko ammeessa...[:D]
 
Hahahahaah, nyt nauran mielikuvalle Halipossusta ammeessa :D Rujoa, mutta silti niin hauskaa. Ja itse oon kans tollanen runsaammin valuva, että kauhulla oottelen niitä omia menkkoja. Etenkin kun toi hemppa on edelleen anemia-lukemissa (päädyin siihen, että otan lisärautaa nyt sit kuitenkin, ainaki ku muistan!), niin mitä jos mä vuodan sit ihan pirusti?? Mietinkin, että voiskohan noilla olla jotain yhteyttä? Että korkea hemoglobiiniset naiset vuotaakin enemmän? Onko Halipossun hemppa jo samoissa lukemissa ku ennen? Kun kyllähän elimistö voi jotenkin tietää, että paljon se voi tuhlata verta.. ja jos ei oo punasoluja elintarpeiksi muuten, niin sit ei se limakalvokaan paksuuntuis niin paljon?

Ja mä en kyllä enää "usko" tohon, että imettämällä saa menkat pysymään poissa kauemmin. Itse oon vaan osaimettänyt sen ensimmäisten viikkojen muutama kerta päivässä -> pariin kertaan päivässä ja viikko sitten loppui tämä ilo kokonaan, mutta ei mulla vaan niitä menkkoja oo tullut. On se tää naisen kroppa omituinen! (ei sillä, että mulla mitenkään olis ikävä niitä!)
 
Oih, mitä se Maarinen oli taas runoillut! Siis tuollaista karun kaunista puhumattomuudesta johtuvaa ristiriitaa. Molemmat haluavat, mutta kumpikaan ei kuitenkaan usko, että toinen haluaa...kehä on valmis. Meillä on aina välillä ollut samanlaista. Kumpikaan ei "uskalla" tehdä aloitetta pakkien pelossa ja siinä sitten kärvistellään. Minä katselen usein makuuhuoneesta käytävää pitkin, kuinka mies pöksyt jalassa silittää paitaansa ennen töihin lähtöä. Kuinka selän kaari ja treenatut käsivarret kutsuvat nimeäni... *kaihoisa huokaus* Mutta meidän pirtissä on onneksi aina puhuttu asiat halki. Välillä saadaan hyvät naurunremakat, kun selviää, kuinka "luulimme, että toinen luulee..."

Täällä ei ole ilmeisesti mitään saumaa päästä tänäänkään päiväunille eikä suihkuun. Heti kun saa siirrettyä olkapäälle nukahtaneen pikku poikani koppaan, hän herää sieltä lohduttomaan parkuun muutamassa minuutissa. Tässä tämä päivä sitten taas kuluukin...
 
Niin ja Halipossulle tsempit migreenien ja nukkumattomuuden kanssa! Onneks en sit soitellut, että oisitteko vieraita tossa aamupäivällä huolineet! Lepoa! (ja torstaina nähdään? Junat onneksi kai kulkee! :))
 
SannaKoo: Mulla oli hemppa viikko sitten 126, mikä oli mulle tosi hyvä. Yleensä roikun ihan siellä alarajalla...että ei mulla ainakaan sen perusteella menkat toimi...
Sulla on ollut taas aikamoista toimintaa siellä (lumitöitä, likaisia lakanoita, herkkuja...), mutta en ole jaksanut kommentoida, kun muut ovat hoitaneet sen puolestani [:)] eikä mulla ole oikein tää ulosanti ollut viime päivinä toiminnassa...
 
Takaisin
Top