Maaliskuun pakinoita

Jokainen tekee niinkuin itse parhaaksi kokee. Minusta siinä ei ole mitään pahaa :) isi on ihan yhtälailla vanhempi kuin äitikin!
 
Mä oon ollut yhden yön elokuussa :) Isä oli pojan kanssa kotona. Sitten kerran syksyllä oltiin ukon kanssa yhdessä yksissä tupareissa Helsingissä ja mun äiti hoiti klo 16--> silloin vähän ressasin sitä että mitenkä saa yöunille mut hyvin oli saanut :) Me tultiin yöllä takaisin niin aamulla oltiin siis paikalla kun poika heräs :) Ei tässä ole ollut mitään sellaista menoa vielä että olisi tarvinnut olla. Enkä todellakaan nää siinä mitään huonoa jos joskus olisikin. Ihan hyvin sitä isäkin voi olla lapsen kanssa mutta jos isän kanssa kahdestaan pitäisi jonnekin lähteä niin en kyllä tiedä raaskisinko jättää kellekään muulle... No ehkä joo mun äidille tai mun vanhemmalle pojalle jos tulisivat meille hoitamaan :)
 
Meillä tyttö on isosiskonsa kanssa ollut jo pari kertaa yötä anopin ja apen luona, ko on ollut jotain juhliin menoa. Hyvin on mennyt, varmaankin myös sen takia kun on isosiskokin samassa paikassa. Yhen yön kyllä kestän, mutta pari yötä ois jo liikaa. :D

Meille iski sitten vesirokko isompaan, nyt ootellaan koska pienempi tulee kipeäksi.
 
Nyt kaikki neuvot mitä teillä muilla mammoilla on antaa. Mä oon niin väsyny tähän lapsen kanssa tappeluun syömisestä ja nukkumisesta. Syödä ei suostu ja nukkua ei suostu. Tänään päikkäreiden jälkeen syöny ehkä viis lusikallista ruokaa. Yhtä huutoa muuten. Viime yönä valvotti n.5h. Perhetyöntekijä olis tulossa käymää n.2vk päästä ja jotenki pitäs jaksaa siihen asti mut nyt on myönnettävä et alkaa olemaan voimat lopussa. Ja fiilis on ku olisin maailman surkein mutsi :'(
 
Mä intoilen lokakuun 2015 puolella ja täällä käyn välillä kattelemassa. Poika on alkanut puhua ekoja sanojaan, joita on jo yli kymmenen. Aika ihana uusi juttu ja tuli pian, kun kävely alkoi sujua. Ulkoiltiin paljon noiden nättien viikkojen aikana, kun konttaus alkoi olla harvinainen liikkumisvaihtoehto. Nyt siis kävellään ympäri pihoja ja tutkitaan ympäristöä. Sisällä kaveri tykkää leikkiä palloilla, autoilla ja palapeleillä sekä kiipeillä sohvilla ja muilla mahdollisilla kiipeilypaikoilla.

Eka yön yli kyläily tehtiin noin kuukausi sitten ja seuraavana päivänä huomasi kyllä, että kaveri oli joutunut tsemppaamaan. Itkuraivarit ja tolkuton väsymys. Itse hoidossa poika oli ollut kiltti ja iloinen koko ajan. Mä olen kaksi yötä poissa huhtikuun puolessa välissä, mutta puoliso on kyllä kotona.
 
Muokattu viimeksi:
Voi vitsi Janna, onpa ikävää. Alkoiko ongelmat jostakin ja kauan ovat kestäneet? Meillä syöminen sujuu suht ok, mutta viihdytystä jatketaan edelleen. Luetaan kirjoja ja lehtiä ja ajellaan autoilla ym. aina kun syöminen ei muuten meinaa sujua. Kipeänä syöminen aina hankalaa, oletteko lääkärissä käyneet, jos on pidempään jatkunut? Sormiruokaillessa ei tarvii meillä viihdytystä, vaan kana/kala/lihapalat häviävät itse syömällä. Vihanneksia pitää välillä huijata lusikalla sekaan.

Nukkuminen oli meillä ihan tuskaa yli vuoden ikään, mutta noin 1v2kk alkoi poika nukkua yönsä. Aika ja pidempi jakso terveenä tekivät tehtävänsä. Toivottavasti saatte apua uniongelmiin. Muista, että univelka saa aina mielen matalaksi ja tilanne näyttää toivottovammalta kuin on. Olette lienee lukeneet unioppaita ja normijutut on kokeiltu. Ohjeita on vaikea antaa ilman tietoja nukkumisesta..monelta menee nukkumaan, missä nukkuu, nukahtaako helposti, miten päikkärit jne. Meillä uniongelmien kanssa tuli luettua opus jos toinenkin, joten sinänsä teoriatietoa löytyy. Allergiat ja muut fyysiset vaihtoehdot tulee väkisin mieleen, jos tavalliset keinot ei ole tepsinyt.
 
Viime nuhan aikaan turvauduin näyttämään (ihan ilman huonoa omaatuntoa) lastenohjelmia samaan aikaan ku syötiin koska muuten ei meinannut saada syömään (hätä keinot keksii). Yleensä kun syöminen ja nukkuminen tökkii meillä niin syynä on tulossa oleva nuha tai hampaat. Silloin ollaan annettu pelkästään lemppari ruokaa jos muu ei uppoa. Yhdessä välissä maistui vain spagettijauhelikastike ja välipaloina pelkät mustikat ja tuorekurkku (päivän pari ajan, sit maistui taas normaalisti ruoka).

Nukkuminen olisi tärkeää... voisiko joku hoitaa valvoksijaa sen verran että saisit nukkua joko yöllä tai päivällä (mies/joku sukulainen/hyvä ystävä tms)? Saattaisi unet parantua jos joku muu kuin äiti hoitaisi välillä unijutut (näin kävi meillä).

Tulee kans mieleen eniten että kannattaisiko soittaa vaikka neuvolaan ja yrittää sitä kautta saada selvitettyä että onko taustalla ihan jokin fyysinen kipu tms... :/ Jos pääsisitte käymään vaikka lääkärissä että siellä tarkistetaan mistä voisi johtua.
 
Neiti laitetaan nukkumaan 19-20 välillä, herää aamulla n.8-9, päikkärit n.12-15. Heräily alko kun oli ensimmäistä kertaa pahasti kipeenä vuoden ikäisenä ja ensimmäisistä poskihampaiden tulosta jotka teki tuloaan tosi kauan. Nyt niitä on tullut neljä. Ja varmaan se on vaikuttanut tohon syömiseenkin. Mut nyt en oo pitkään aikaan huomannu et hampaita olis tulossa, tosin räplää kyllä taas suutaan siihen malliin et en ihmettelis. Tosin särkylääkkeetkään ei oo saanu neitiä nukkumaan koko yötä et aina herää minimissään sen kaks kertaa ja se on kyl lottovoitto :D alanhan mäki näkemään jo jotain positiivisia puolia. Taisin eilen olla niin rikki ja väsyny et mikään ei näyttän valosalta :/
 
Se ainakin on huomattavaa, että yli 1-vuotiaaksi unen määrä tuntuu aika paljolta. Tiedän kyllä monien nukkuvan enemmän kuin meidän kaveri 21-7.30 ja 2h päikkäreitä, mutta kokeilisin vähentää unen määrää. Se voisi vaikuttaa yöheräilyyn. Heräily voi myös ongelmien jälkeen jatkua kauan. Meillä piti olla viitisen viikkoa terveenä, kun alkoi yhtäkkiä nukkua.
 
Meillä on menty kerran elämässä 3 herätyksellä.. normi on sellainen 5-15 xD Mä varmaan en osaa enää edes nukkua vaikka saisin.. Kyllä univelka painaa isona taakkana, mutta ei auta :sad001 Iltasin on valvottava pumpun kanssa, ei voi luottaa että hälyyttää jos tulee joku ongelma.. Päiväunilla myös kiinni pumpussa, eli ei silloinkaan voi nukkua :sad001
Viikonlppuisin joskus onnistuu vähän pidempään nukkua aamulla, mutta eläkkeellä sit yritetään paikata..

Toivottavasti palaatte omaan rytmiin pian!
 
Toivotaan nyt et saatas toi rytmi kohdilleen ennenku toinen neiti syntyy, ois tässä se pari kuukautta aikaa vielä :D musta kyl tuntuu et hormoonitki heittää niin paljon täl hetkel et tilanne tuntuu toivottomalta vaikkei se oo läheskään yhtä paha kun sillon yli vuos sitte :D
 
Takaisin
Top