Maaliskuun mietteitä 2012

Voi, ikävältä kuulostaa Pranametrin perheen sairastelu. Komppaan Maarista siinä, että tänä talvena on kyllä ollut varmaan poikkeuksellisen paljon eri taudinaiheuttajia liikkeellä yhtä aikaa. Äidilläni oli juurikin tuollainen "versio", jossa välillä oli kuumeettomia päiviä ja sitten taas nousi kuume. Kera kunnon yskän. :-( Anoppini, joka on päiväkodin pienyksikössä töissä sanoi, että lapsilla on pelkkää kuumetta, pelkkää yskää, näiden yhdistelmää sekä vielä sellaista versiota, johon liittyy mahatauti.

Pranametri, itse pyysin aikanaan kerrostalossa asuessani ja kosteusongelmaa epäillessäni kosteusmittausta. Kävivätkin tarkastamassa yläpohjat sun muut. Vanhoissa taloissa - eli noin 50-luvulla rakennetuissa ja sitä vanhemmissa - rakennusmateriaaleista haihtuu jotain aineita, jotka antavat omanlaistaan hajua. Kai herkempi voi niistäkin jo oireilla.

Keittelen parhaillaan kidneypapuja ja kikherneitä huomiselle lounaalle. Meidän neidin suosikkiruokaa ovat kidneypavut. :-)
 
ikävää pranan perheen sairastelua, paranemisia sinne :)

meillä ei varmaan mennä virpomaan tänäkään vuonna, meilläkään ei käyny yhtään viime vuonna etten tiedä käydäänkö täälläpäin juurikaan. eikä tässä kävelymatkan päässä oiskaan montaa taloa, ne lähellä asuvat tunnetaan kyll jotenki mutt ei sitt vähän kauempana asuvia. mutt katotaan vielä lähempänä mitä tehdään.

Kävin aamulla lasten kanssa tuolla puolen tunnin automatkan päsäsä terveyskeskuksessa lainamassa tukivyön, jos sais helpotusta selkään ku oon ollu vähä tylsää ulkoiluseuraa lapsille ku joudun jatkuvasti istumaan ku selkä ei kestä kauheesti kävelyä ja seisomista. ei kyll niin hyvää tukivyötä olllu ku 2007 sillo ku ekassa raskaudessa sitä tarvitsin. Lapset oli mukana tuolla ja onneks toi reissu meni ihan hyvin, mentiin sitt sieltä kauppaan ku piti Roosalle ostaa kumisaappaat ja vähän muitakin juttuja. Roosa ei sitt suostunut sovittaan saapasta ollenkaan, sano vaan että ei tarvii monta kertaa ja sitt meinas alkaa raivoomiset. mä nostin vaan likan äkkiä kärryihin niin onneks jäi kiukuttelut sillä kertaa ja hyvin siellä istui. Oona taas kokoajan pyysi kaikkea, ärsytti kyll semmone vaikk kotona on roinaa liikakin. Mutt jännä tosiaan nämä 2-vuotiaat, kun ei tosiaan saapasta saanut millään kokeilla kaupassa mutt ostin ne silti niin nythän Roosa on innoissaan kulkenut koko illan sisällä uusissa saappaissaan, ei suostu millään pois ottamaan :D Oona oli innoissaan kun sai valita vauvalle tutin ja sai itse maksaakin sen :) Roosa hölmöläinen ois vaan tutin halunnu itselleen vaikkei sitä koskaan kunnolla käyttänytkään, mutta eihän se pieni sitä tunnu ymmärtävän että meille oikeesti on vauva tulossa. mutt tuttiharmitus jäi pois ku ostin hänelle uuden hammasharjan. Likat tietty kävi ihan ylikierroksilla koko iltapäivän mikä mun lepohetki ollu ku normaalisti ollaan aamusta ulkona ja nyt se jäi, saavat kyll nyt mennä isänsä kanssa ulkoileen...
 
Taku, kiitos, eikähän tämä joskus lopu. Tuntuu, ettei nuo parivuotiaat taida aina itsekään tietää mitä haluavat ja miksi pistävät vastaan kivoissakin jutuissa. Hyvä että sait edes jonkinlaisen tukivyön, selkäkipu on kurja, kun eihän sitä unohda ja kaikki on enemmän tai vähemmän hankalaa. Toivottavasti saat lepohetkesi myöhemmin :)

Meillä se nyt kärjistyy,uhmailu ja muu, kun Valo on ollut kohta pari viikkoa pois ulkoleikeistä. Vain pari piipahdusta on päästy tekemään. Seinillehän se jo hyppii. Mutta vaikka aamulla ei kuumetta olekaan, ei haluta nyt viedä ulos ennen sitä kuumeetonta päivää. Illalla nousi taas kuume minulle ja Valolle, mutta muuten on olo kummallakin ilmeisesti parempi. Itselläni hyvin nukutun yön jälkeen tuntuu olo ihan toiselta. Mikseivät lääkärissä varoittaneet lääkkeen vaikutuksista, eihän sairas koskaan toivu, jos ei unta saa ollenkaan..

Pääsihän se Maarisen lapsukainen turvallisesti perille? Jännää, täytyy myöntää.
 
Heippa taas!

Kylläpä mennyt viikko vauhdilla! Ihania keväisiä ja aurinkoisia päiviä ollut, täällä on kuulkaa tiet jo ihan sulat ja lähes kuivatkin! Lunta on toki pientareilla ja jos on pahaan jäähän varjoisat hiekkatieosuudet jääneet, niin pirun liukkaita ovat :(
Mä sain taas nivelsiteet solmuun nilkasta tuossa maanantaina, mutta enpä jaksanut edes lääkäriin mennä. Oikean nilkan nivelsiteet kun ovat jo niin löysät, että ne menee sillain "vähäsen" ruttuun herkästi, mutta jalalla kuitenkin pystyy kävellä, eikä se mitenkään ihan hervottomasti turpoa. Eli koivella on selvitty, vaikka vähän sattunutkin. En vaan ois halunnut ajatellakaan sairaslomalle jäämistä!

Torstaina käytiin miehen kanssa viettämässä laatuaikaa; lätkämatsissa hifk-jokerit. Jos en ole tullut maininneeksi, niin meillä on hyvin vankkumattomat ja vahvat suosikkijoukkueet miehen kanssa, ja aina nuo paikallispelit saa tunteet kuumenemaan. Ehkä vähän "vaarallistakin" tällaisille fanaatikoille käydä yhdessä katsomassa, kun lähes aina jompaa kumpaa v*tuttaa matsista tullessa :D (Tällä kertaa oli miehen vuoro, hahaah ;))

Paljon on taas väkeä kipeänä! Sitkeässä tuntuu taudit olevan. Paranemisia!
Meillä on jännätty, että noinkohan yrjötauti iskee meidänkin tupaan... ipanalla sitä hoidossa ollut jo pari vkoa ja kohta kaikki muut sen jo poteneet. Joonakin on kolmisen päivää syönyt vähän huonommin, mutta muutoin kun on pirteä ja iloinen ja vatsakaan ei mitenkään ripulilla, niin tuskin tuo kamala tauti sitä on saanut? Vatsatauti on tosiaan ehkä hirveintä mitä tiedän, ja en oo koskaan vatsatautista lasta hoitanut, niin en tiedä yhtään, että miten sen kanssa selviäisi? :O

Hennas, täytyy tosiaan niitä kukkosia tehdä! Voisin kysästä mummilta, jolla niitä jotain sukujuuria siellä karjalannurkilla on, että osaisko se näyttää. Ajatus sämpylästä, johon on lätkästy riisipuuroa, ei nyt meinaan sytytä makuhermoja, eli jotain oon ymmärtänyt väärin :D

Virpomisesta vielä, että en mäkään meinannut Joonaa päästää kolkuttelemaan vieraita ovia, tai edes tämän oman talon puoltuttujen ovia. Lähinnä siis meinasin, että isovanhemmat ja isomummit sais käydä, ehkä kummeillakin. Ja enempi sillä ajatuksella, että käytäis viemässä heille kevättervehdys, eikä niinkään karkkikerjuulla :) Ja tietysti äidillä ajatuksissa saada maskeerata pikkumies noidaksi ;) Tai ostaa sille pääsiäispupuasu?

Sellaista meille. Joonan kanssa taistellaan taas kerran päikkäreille käymisestä... haluaisin, että se nukahtais nyt, että päästäis sitten iltapäiväksi kummitädilleen kylään. Vaan eipä tuota enää pakoteta, huoh... hoidossa käy kiltisti unille, mutta himassa tätä samaa taistelua ollut nyt nämä viikonloput!
 
Tauti hellittää. Valo oli jo tänään kerhossakin ja ihan mielellään, mutta muuten on ollut aika kaameaa vastahankaa KOVAAN ääneen lähes joka asiasta. Mies vasta alkoi sairastamaan ja on tosi väsynyt. Siihen yhtälöön uhmamuksu ei vaan sovi ongelmitta. Valo taisi kerhosta olla niin kierroksilla, että päiväunet jäi väliin. Tunti koitettiin ja kaikki oltiin käärmeissämme sen jälkeen.

Olisi se mummola tai muu tuttu lähellä aivan ihana juttu! Voisi vaikka päiväksikin viedä Valon hoitoon. Ainoa tuttu paikkakunnalla on tällä hetkellä itse huonossa jamassa, eikä hänelle tohdi edes ehdottaa. Ei ihme, että neuvolassa siitä verkostosta kysellään :/

Tuiks, Ilonalla oli tosi mainio ilme :D Äänestetty on!

Kuinkas Sannan koipi voi? Minusta on hienoa, että teillä on miehen kanssa yhteinen harrastus, vaikka eri puolilla olisittekin. Jotenkin kaukaista kun toiset pääsee keskenään johonkin. Me ei olla vielä rohjettu illaksi ottamaan Mll:n hoitajaa, vaikka miksei voisi. Korkeintaan takaisin tullessa olisi  väsynyt poika vastassa. Vanhempi  hoitaja kertoi, että usein hoitolapset nukkuvat hoidossa päiväunia, vaikka kotona ei enää tulisikaan unta päivällä.

Jep. Missäs ootte? :)
 
Iltaa!

Kiitos Pranametri kysymästä, koipi on lähes ennallaan. Mustelmat ja turvotukset vielä kertovat viikon takaisesta, mutta tänään olin jo reippaasti ilman sitä ilmalastaa liikkeellä. Ei tunnu kävely pahalta, lasta alkoi jo vaikuttaa kävelynopeuden hidastajana tai vaihtoehtoisesti nopealla vauhdilla veti polvilumpiota selvästi vääränlaiseen asentoon. Jätin lastan pois ja hyvin meni, liukastakaan kun ei onneksi enää ole täällä meilläpäin! Melkein olin jo lähdössä Zumbaan illaksi, mutta joku pieni sisäinen hälytyskello pärähti renkuttamaan niin kovaäänisesti, että jätin sentään sen vielä väliin :D

Tosiaan, nuo verkostot on aivan äärimmäisen tärkeitä! Mä tuossa uusia työjuttuja suunnitellessani pohdin, että haluisin tukea jollain tavalla nuorten esikkoäitien äitiyttä. Kaavailenkin siis ehdottavani neuvoloille meidän kaupungissa sellaista yhteistyötä, että voitaisiin haalia syksyksi ryhmää kokoon näistä 13-22-vuotiaista (ikäraja siis tulee suoraan mun työtehtävistä) esikkoäideistä. Toivottavasti saatais sellanen 5-10 hengen ryhmä kasaan, ja he saisivat sellaista äärettömän tärkeää vertaistukea, mitä olen itse täältä pk-seudun joulu09 mammoista saanut! Tuota ei toki voisi rajata kovin tarkasti, ehkä niin, että laskettu aika olisi tuossa ensi syksynä-ensi keväänä tai jotain sellaista... Ihan vasta ideatasolla tämä, esimiehelle perjantaina tästä ohimennen mainitsin ja hän näytti vihreää valoa! :)

Mutta muukin tukiverkosto on kyllä itselle ollut niin tärkeää. En osaisi ajatella, että miten sitä selviäisi, jos ei olisi vauva-ajoista lähtien ollut näitä hoitajatarjokkaita tässä elämässä. Olisi moni asia niin erilaista, vaikka varmasti siitäkin sitten selviäisi. Toivottavasti Pranametri tohtii yhteistä aikaa miehensä kanssa myös koittaa saada, vaikka sen MLL:n hoitajan avulla, kun teillä niin hienosti se edellinen hoitokertakin meni! Vai jokohan teilläpäin 2.5v pääsi kerhoihin, kohtahan sekin aika olisi?
Muistelen Halipossun kertoneen, että täällä meidän pitäjässä on sellainen puistotäti, jolle saa jättää lapsia hoitoon jo ihan pieniäkin... tästä en sen enempää tiedä, en tullut kyselleeksi, kun me oltiin jo muutettu sieltä samalta kylältä pois. Toki varmaan samaa palvelua ois täällä meidänkin puistoissa, jos ois tarvetta ollut? Oiskohan tollasta mahdollisuutta jossain muuallakin päin? Se oli nimeltään joku puistotäti tms, kaupungin työntekijä uskoakseni.

Minäkin kävin ääneni antamassa ihanan Ilonan virnistykselle! Voi sööttimys!

Kaikille sairastaville paljon paranemisia, inhoja tauteja ollut liikkeellä! (Meillä edelleen vähän kauhulla odotetaan, että koska tuo yrjötauti iskee... Joonan hoidossa se kiertänyt jo kolmatta viikkoa, tällä hetkellä Joona taitaa olla lähes ainoita, joita se ei vielä ole napannut! :O Huonoa syömistä oli viime viikolla ja moni ruoka tökkii, mutta toisaalta Joona saattaa kesken ruokailun parahtaa itkuunkin, kun viimeiset ikenenrepaleet on niiden taaimmaisten poskihampaiden päällä. Ihan milleistä enää kiinni, sitten hammasepisodit on koettu! Ihanan helpolla nämä 20 hampia ovatkin tulleet, kuolaa jos ei lasketa, niin nämä tän hetken itkut ovat ainoita teko-oireita koko tän 2v aikana hampaiden suhteen, ihanaa!)
 
Onhan täällä käyty taas tarinoimassa! :-)

Minä istun kahvimukin kanssa "omalla ajalla", kun tyttö nukkuu päiväuniaan ja poikakin sammui ulkoilun aikana vaunuihin. Uuniin laitoin tulet ja jotain ruokaa ja leipomusta ajattelin väsätä...

Toivottavasti Pranametri teidän poppoo olisi nyt sitten flunssansa vähäksi aikaa sairastanut. Pietun kummitäti oli TAAS saanut jonkin yskä-nuha -taudin ja kävi meillä köhimässä. Sormet ja varpaat ristissä täällä toivon, että tauti ei nyt tulisi meille.

Missä Maarinen?! Huhuu!

Kukkosista pitää vielä mainita, että niitä kutsutaan kyllä myös pyöröiksi tai pyörösiksi. Meillä ne on vaan aina ollut kukkosia - en tiedä mistä juontaa juurensa.

Sanna, kuulostat kyllä innostuneelta töiden suhteen. Hyvä homma! Tuollaisia välittäviä ja aikaansaavia ihmisiä, jotka laittavat asiat tapahtumaan - kuten sinä - kyllä ehdottomasti tarvitaan sosiaalipuolella. Miehen sisko tekee työkseen vähän samantyylistä hommaa, toimintaterapiaa yms.

Me käytiin eilen katkomassa pajunoksia virpavihtoihin ja illalla väsäsin niihin vähän koristetta. Neiti käy virpomassa isomummon ja mummot. Noidaksi ei kyllä pueta, ihan vaan mekko päälle. ;-)
 
Sanna hyvä että kinttu kestää ja maltoit sentään zumban jättää  väliin. Työnkuvasi vaikuttaa vähintäänkin mielenkiintoiselta ja uskon, että koska sinulla on omakohtainen kokemus äidiksi tulemisesta vielä näinkin tuoreena mielessä, on se ehdoton vahvuus.
Valohan aloitti maanantaiaamun kerhon muutama  viikko sitten. Nyt olisi neljä kertaa käyty, mutta yksi jäi välistä sairastamisen takia. Ihan mahtava juttu, mutta toistaiseksi mennyt sekin aamuaika (2,5h) asioita hoidellessa. Mieskin on aamuisin vähän hidas lähtemään liikkeelle, niin siinä mielessä, että yhdessä jotain tehtäisi, menee tämä aika vähän hukkaan. Jos vaikka yhdessä päästäisiin lenkille, se olisi jo ihanaa.

Kipeänä kylään tulemisesta pitäisi mielestäni kysäistä edes kyläpaikasta, että sopiiko. Niin itse teen ja yleensä jätän menemättä. Nyt aion olla tarkka myös siinä, että emme mene sairastupiin ehdoin tahdoin tarttumaan.
Tauti on selvästi voiton puolella, mutta paine poskiontelossa on vielä hirveän kivulias kun niikseen sattuu. Koko päivän enemmän tai vähemmän ja niistäminen sitä painetta lisää, mutta eihän sitä voi välttäälään.

Ihanat rutiinit! <3 Tänään olimme Valon kanssa puistossa ja kaupassa ja nyt tuli jopa uni ja ruoka maistui erityisen hyvin. Posti toi Elviksen dvd:n tänään ja kun päivä menee mallikkaasti, aiomme näyttää sen Valolle. Se kun fanittaa ihan täysillä Elvistä :)

Nyt teekupposelle ja muihin kotihommiin. Moido!
 
Pranametri, minulla on tapana jättää kyläilyt kokonaan, jos joku meistä on kipeänä. En todellakaan viitsi muihin tietoisesti tartuttaa. Enkä kyllä itsekään tykkää, että meille tullaan kipeänä käymään. Mutta en nyt viitsi olla niin ilkeäkään, että ovelta käännyttäisin tulijan pois. :-/

Pahin tälläinen tapaus oli tässä noin kuukausi sitten, kun mentiin äidilleni käymään. Oltiin pojan kanssa kahdestaan ja ehdin vain häneltä riisua ulkovaatteet, kun äitini huikkasi ohimennen, että "meillä töissä muuten sairastui tänään 8 ihmistä noroon". Joo, eikun vaatteet takaisin päälle ja ulos! Varsinkin kun tietää, miten tarttuva noro on ja kun kyseessä on meidänkin tapauksessa parin kuukauden ikäinen vauva, niin minusta olisi ollut ihan suotavaa soittaa ja kertoa asiasta. Äitini ei sitten loppujen lopuksi saanut noroa, vaan kamalan köhän ja 40 asteen kuumeen viikoksi. Että silleen.

Onneksi on sellaisia ihmisiä, kuin esim. serkkuni ja veljeni, jotka jo puhelimessa kertovat, että ovat/ovat olleet sairaana ja kysyvät, onko ok tulla käymään. Tai mainitsevat, jos heillä on juuri käynyt esim. vesirokkoon tai vatsatautiin sairastuneita.
 
Hennas ,varmaan kiva kääntyä kannoillaan vielä ovensuusta.. No, mutta ei ihmiset aina muista, millaista on kun lapsiperheessä sairastetaan, joten eivät osaa ajatella siltä kantilta. Itse aion olla tosi tarkkana nyt loppukevään, kunhan tästä päästään.

Poskisärky ei tunnu loppuvan, vaikka helpottanut onkin. Sairaanhoitajalta äsken kyselin ja tuumasi että viikon päästä uudestaan, jos ei muutosta pahempaan tapahdu. Vielä viikko! Joka yö herään kivuliaaseen paineeseen oikealla puolella kasvoja. Muutaman kerran päivässä tulee sellainen kipuaalto. Kuulemma on sitkeää flunssaa liikkeellä :( Valo onneksi vaan niiskuttaa ja vähän yskii.

Vaan silti, keli on aivan ihana, vaikka lapsen vaatettaminen onkin mietinnän takana taas. Aurinkoa riittää ja leutoa säätä, kivaa!

 
Hihi, kiva nähdä Maarisestakin ees kengäntupsujen verran! Tuli mieleen Muumien Näkymätön lapsi. Se oli mun mielestä aina tosi hämmentävä ja pelottava jakso lapsuudessa...

Töistä tosiaan nautin, ihan superpaljon! Nyt loppui sellainen turnee, missä bussilla kierrettiin yläkouluja kahden viikon verran. Väkeä oli kirjastolta ja seksuaaliterveystoimijoita + minä vielä vähän erilaisesta organisaatiosta, ja oli kyllä antoisaa! Itse päivystin bussissa neljänä päivänä. Oppitunnin verran juteltiin aina yhden ryhmän kanssa nuorten (seksuaali)oikeuksista ja velvollisuuksista, välillä ryhmät innostui juttelemaan enempi ja välillä vähempi. Osa jo olikin kuullut vanhemmilta sisaruksilta/kavereilta, jotka edellisvuosina osallistuneet kiertueelle, että sieltä saa kortsuja! Ja niitähän sitten jaettiin halukkaille vähän extraakin. Kirjaston väki oli matkassa siis sen takia, että keskusteluita käytiin nuorten kirjojen lukunäytteiden pohjalta, ja täällä tuo kirjasto koittaa muutenkin pysyä ajan hermoilla ja lisäävät tietynlaista nuorisotyötäkin siihen toimintaansa mm. erilaisilla nuorten osastoilla, jossa on samantyyppistä välineistöä kuin nuorisotiloissa. Mun mielestä huippua, että kirjastosta tehdään eläväinen ja mukava paikka, Joonakin rakastaa tuota meidän lähikirjastoa ja sen lastenosastoa, jossa on paaaaaaaljon tilaa juoksennella ja leikkiä, lukea kirjoja erilaisten tyynyjen ja penkkiryhmien keskellä tai leikkiä kivoilla leluilla, mitä sieltä löytyy. Siellä ne äiskät ja ipanat kokoontuu, nuoret hengailee ja pelailee toisella osastolla, yläkerrassa opiskelijat pänttää kevään pääsykokeisiin ja kaiken sen muun toiminnan keskellä sitten kirjojen rakastajat etsivät uutta luettavaa. En tiedä, onko tää ihan samanlaista muuallakin kuin pk-seudulla, mutta itselle sillain uus juttu, että ei tällaista ollut meidän lapsuudessa tai nuoruudessakaan, eli ihan tässä 5-10v sisään tapahtunut muutos!

Kipeänä kylään menosta olen kyllä ehdottoman samaa mieltä! Mä ilmoitan hyvin tarkkaan, jos meillä on ollut pientä nuhanpoikastakaan ja analysoin olotilat kyläilijöille/isäntäväelle kyllä hyvinkin tarkkaan, jos on lapsia talossa. Toki aikuistenkin suhteen sitä koittaa olla varovainen näissä tartuntatautiasioissa, mutta erityishuomio on kyllä lapsiperheissä. Ja minä voin kyllä myöntää, että nyt vasta Joonan myötä mä oon oikeastaan tähän kunnolla herännytkin... ennen vältin ainoastaan n. alle 1vuotiaita sisältäviä perheitä, jos olin kipeänä, mutta silloinkaan en osannut ajatella edes kausiflunssaa sellaisena pahana juttuna (ellei nyt tietysti oma olo ollut aivan kamala, silloin ei kauheasti kyläily kiinnosta :D).

Olikos niin, että hennasin perhe ei juhli pääsiäistä nyt vielä tänä viikonloppuna? Vai missäpäin Suomea se tapa olikaan? (Mun mielestä "virpavihta" oli myös ihana sana! :) Mun suussa se kaiketi olis jotain virpomisoksaa tms. :))
 
No moi!

Pikkuakka kipattu sänkyyn HIRVITTÄVÄN IHANAN JA PITKÄN iltasadun jälkeen... Mä en tajuu miten jse jaksaa hievahtamatta kuunnella tommosia pitkiä satuja. Tälläkertaa menossa "prinsessan siivet"  , Kaarina Helakisaa. (esittelen tän huomena ??? blogin puolella)  Ostin sen maanantaina Kouvolan keskustan MÖRRIMÖYKYSTÄ kahdella eurolla matkatuliaiseksi. Ja nyt on sitte joka päivä luettu kahteen kertaan....

ELI nuo edellisen viestin silkkisandaalit, joilla yritin kuvata kiireistä menoani, ovat myös osa sen kirjan kuvitusta. Ja ANTEEKSI SANNA, eipä käyyt mielessäni, että saattaisin KAUHUA  ::) herättää!!!! Minua taas se Ninni, näkymätön lapsi Muumeissa  on surettanut. Että sen pitikin olla niin pelokas, että hävisi kokonaan näkyvistä... (mutta sehän taas onkin jo muita juttuja.

ööö... koittanut ole lukea teitä, mutta en nyt sitte väsyneenä enää tokene kommentoimaan...

Lapsukainen, se uudella ajokortilla ajanut, saapui perille turvallisesti, kera siskonsa. Ja pääsi sitten taas ajallaan takaisinkin kotiinsa. Hm! äipän pelko osottautui turhaksi, hyvä kuski kuulema!!!! Viikonloppu siis vierähti "teinejä" kesitessä ja kuunnellessa. Sunnuntai iltana saatiin isännän kanssa kuningas-ajatus ja lähettiin viemään Mimosaa Kouvolaan. Sinne sitte jäätiin nurkkiin pyörimään pariksi päiväksi. Nyt on koitettu kotiutua. Ja joo, jos reissussa oli riemukasta ja rentouttavaa, niin KAKSIVUOTIAAN kotiutuminen takaisin normaaliin on rasittavaa! KAIKKI rytmit päin persettä.

_______________________

KIRJASTOISTA muitstan ,että meillä oli pentuna maalla hirveen edistyksellinen UUSI kirjasto. Siellä oli meno juuri SAnnan kuvaamaa. Samoin edellinen "kotikirjasoni" Vantaalla. Mutta tuosta tulikin mieleeni, että tämän seudun kirjastoista en tiedä yhtikäs mitään! Vois kait käydä ohikulkiissaan kuikkimassa... VAAN, KUULKAAS... joskus hoksasin, että meidän kylällä pörrää KIRJASTOAUTO! sE pyshätyy tohon vajaan parin kilsan päähän meistä, eli ihan likelle... Tietäs vaan millon?!?!? Kait sieltäkin vois jotain PekkaTöpöhäntiä ja TammenKultaisia käydän lainailemassa....


___________________

Keittiön kello leipoo yhä talviaikaa.... Täytyy huomenissa kääntää sitäkin oikeeseen! Menee nuppi sekaisin, kun kello on aina vaan jotain muuta, mitä se oikeasti on! Nytteki jo keskiyö.... Hyvöö yötä, ihmiset! nää koittaa huomena herätä kerhoon... kääk!
 
Ihanaa torstaita naiset!

Käytiin lapsukaisten kanssa pikaisesti ruokaa ostamassa - tukussa ja Valion osuuskunnan myymälässä. Nyt on jo lounaskin syöty ja pieni neiti kippasi itse itsensä päiväunille. Pieni herra seurustelee tässä minun kanssa. Aivan uskomattoman paljon juttua! :-)

Me käytiin eilen aamulla ensimmäistä kertaa satutunnilla kirjastossa! Aivan ihanaa! Meidän pääkirjastolla on joka keskiviikko satutunti 9.30 ja 10.15 ja tässä meidän lähikirjastolla noin kerran kuussa. Pinja sai sellaisen satutuntipassin ja siihen valitsemansa tarran. Pitänee käydä useamminkin, kun oli niin hyvä kokemus.

Mukavaa, että Maarinenkin on palannut! Tulehan kertomaan tarkemmat kuulumiset, kunhan olet toipunut reissusta. ;-)

Sanna, en nyt tiedä muiden pääsiäisestä, mutta meillä tulevana sunnuntaina käydään vaan virpomassa ja sitten seuraavana sunnuntaina vietetään pääsiäistä ja laitetaan pääsiäisruokaa. Juhlitaankos jossain päin Suomea pääsiäistä jo tänä sunnuntaina? :-o
 
Hei!

Herättiin sinne kerhoon, hirveellä metelillä, hössäyksellä. Itse menetin hermoni Venlan "liian" pitkään vessaistuntoon ja pamautin miehelle,(vielä nukkuvalle) Että pitääkö mun, jukolauta, tehä kaikki tässä talossa ite ja yksin.. Olipa siinä sitte kiva itku kurkussa lähteä kerhoon hymyilemään kaikkien joukkoon. Unenpöpperäöinen ja äkäiseksi herätetty miesraukka, ei toisaan omiakaan sanoja säästellyt, meikäläistä sormi suorassa ojentaessa. Että huudoksi meni.. Paitsi Venlalla, joka paskoi jäätävän rauhallisesti....la  la laa...

KERHOSSA askarreltiin valtavan kokoisia virpomisoksia! Saksilla leikkelivät pikkuruisia kissannaamoja ja kimaltelevaa piipunrassia hännäksi. Kissat oksille keikkumaan.. naamassa vinkurat puuvärillä sohitut viikset. Vau! JA MEIDÄN kohukaunotar otti alkumetreillä lekkituokiossa ohjat käsiin. Huutaa jankutti KOVAA, ännnnn-yyyyyy-teeeeeeeee-nyt! Sitten järjesti yleisen juoksukilpailun kakaralaumalle.
Nurkasta nurkkaan, minun hiljainen ja kiltti tyttäreni etunenässä, naama hiessä ja punaisena, riemusta kiljuen. ( aamullisen aikuisviestinnän tuloksia?)
 
PÄÄSIÄINEN on minun siipalleni HIENO juhla! häää suunnittelloo evästä viikkotolkulla. Oikeestaan ole alkanut vasta nyt  tykkäämään koko hässäkästä. hänen rinnallaan. aikasemmin se oli mulle pelkkää mämmiä ja märkiä keltaisia tipuja linttaan kaslellussa heinälautasessa... monta uuvuttvaaa ja kuuman kuivakkaa päivää perätysten.
Mutta tuon kanssa SAA syödä! Savulammasta se nyt aikoo ja jotain lisuketta, mille en nimeä tiedä.

-------------- pah, neito, ihana neito, heräsi. pyytää päästä äiti-rakkaan syliin! Moi teille!

 
Iltaa taas!

Hennas en mä siitä pääsiäisen juhlinnasta niin tiedä, mutta siis virpominenhan ei oo samana sunnuntaina käsittääkseni kaikkialla... rupesin pohdiskelee, että oiskos se sitten ollut nuo pohjalaiset, jotka trullaa vasta viikkoa "virallista" päivää myöhemmin? Sinne itärajalle mä oisin tän perinteen syytänyt, koska jostain syystä mun sieltä lähes karjalannurkilta niitä kaukaisia juuriaan omaava mummini aina sanoo, että oikeasti kuuluis virpoa niin, että nyt virpomasunnuntaina käydään ne oksat jakelemassa lorujen kera, ja viikon päästä sitten käytäis palkka-kierroksella! Mutta näistä perinteistä sitten en sen enempää tiedäkään...
Pääsiäistä meillä ei oikeastaan juhlita. Virpomiset ja suklaamunia yön aikana hattuun tuova kukko on kuulunut mun lapsuuteen, ja ne riittäis mulle nykyäänkin ;) Pashaa oon oppinut syömään, mämmiä tai lammasta en vieläkään. Mun tää em. mummini kyllä usein käyttää pääsiäistä tekosyynä kutsuakseen lapsi + lapsenlapsi + Joonan myötä lapsenlapsenlapsi -katraansa koolle, joten sinneköhän me nyt sitten oltain silloin viikon päästä myös menossa.

Maarisen miehen menut on kyllä ihania! Tai kuulostaa ihanalta, valitettavasti kun ei oo sitä ajokorttia enkä ole kylään itseäni sen takia saanut tupattua, niin en voi henkilökohtaista mielipidettä teille vielä kertoa :D Mutta aatoksella se isäntä siellä kuuluu juhlapöytää rakkailleen taas laativan, aika ihanaa!

Niin ja siitä näkymättömästä Ninnistä vielä, että ei se oikeastaan ole ollut kauhua, vaan sellasta hämmentynyttä pelkoa. Juurikin, että mitäs jos minuakin nyt säikytellään tai jos minä säikyttelen vaikka omia rakkaita läheisiäni, niin katoavatko ne sitten kokonaan? Tästä on myöhemmin monta keskustelua käyty ammattiuralla tän sadun pohjalta, että noinhan säikytetyille ja kiusatuille ihmisille käy... näkymättömiin ne on hävitetty - mutta onneksi hyvillä teoilla ne voidaan vielä saada jotenkin näkyväksikin!

Se ois kuulkaa huomenna taas perjantai! Haipakkaa nää viikot menee! Kirjastojen satutunnit on kyllä aika ihanankuuloisia, meidän kotielämään nekin oli aina liian aikaisin, höh :(
 
moro

tuli heti maarisen aamusta mieleen kuinka mä kaksi kertaa viikossa ku pitää esikoinen saada ysiks kerhoon menetän hermoni sata kertaa ku lapset ei toimi. vaikkei mun komentaminen esim syökää nyt puuronne reippaasti koskaan mitään auta. onneks mies jäi nyt kahdeksi viikoksi lomalle niin vähän saa apuna olla siinä.

en tiedä mitä tautia meille meinaa tulla, oonalla oli kuumetta lauantaina ja yönki vielä mutt sen jälkeen ei mitään. roosalla oli keskiviikkona ja yön vielä eikä sitt sen jälkeen mitään. mitään muuta oiretta noilla ei kummallakaan ei ole ollut, kun nyt ei yhtäkkiä tultais kaikki kovin kipeäksi. mulla itsellä vissiin siitepöly vaikuttaa ku nenä kokoajan tukossa ja vasen korva myös menee jatkuvasti tukkoon ettei sillä hetkeen mitään kuule. oli viime raskaudessaki tuo korvavaiva siitepölyaikana, ärsyttävää. lääkäri just katsoi korvaan eikä siellä erikoista näkynyt. muutenhan noi oireet ollu aina niin siedettäviä ett ilman lääkkeitä pärjänny. mutt kiva ku ei aina kuule mitä toiset sanovat...

tänään taas sain vapaapäivän lapsista, miehen vanhemmat haki tytöt aamupäivällä päiväksi niille. mies sitte hakee lapset töiden jälkeen. onhan tästä kyllä jo kaksi viikkoa kun viimeks lapset oli heillä ja muitahan meillä ei ole ketkä noin lapset haluas päiväksi luokseen. piti mun sitt siivota taas ku huomenna ei kerkiä kun lähellä on mll lastenvaate kirpputori, pakko mennä sinne penkomaan :) mutt ihana oli ku sattui kampaamosta löytyyn viime hetkellä mulle aika hiustenleikkaukseen, oli kyll nii kamalaksi päässeet hiukset. kattelin vaan ett hitsi tätä väriä, kuukausi sitten värjäsin eikä se ole pysyny. mutt en jaksa nyt laittaa. kiva nyt olla tässä ilta ihan rauhassa, ollu viime aikoina vähän hermona ku oon niin väsyny kokoajan ja likat tapellu jatkuvasti.

pääsiäistä en yleensä kauheesti laita. pitäs kyll laittaa ruohoa johki kasvamaan ett saa lapset sitte tiput siihen laittaa. mämmiä kyll syödään kaikki jonku verran, se on varsinki oonan herkkua. eipä muuten tule mitää erikoisia ruokia tehtyä. mennään pääsiäisenä kyllä yökylään mun äidille ehkä siellä vielä jotain hyvää saa :) pashasta tykkään mutt ite ei tule koskaan tehtyä sitä. tarvis tehdä kotona lasten kanssa virpomisoksia vaikken tiedä tuleeko edes mentyä virpomaan mutt ku oona oli yhden oksan kerhossa tehty ja se ois roosaa kovasti kiinnostanut.
 
Hei, kaikille!

Tiiätkö mitä, Taku, mulla meni viime raskaudessa kanssa korvat tukkoon. Ensin toinen ja sitte toinenki. Justiin tälleen siitepölyaikaan. Oli ihan järkkyä' kun ne lumpsui ees taas. sillon jossain vaiheessa kun extrasin tyhmä niitä dj:n hommia, niin ei meinannu saada saundeista mitään irti. Asiakkaat meuhkasi ja ite oli ihan tollukka. Noh. Syy siihen tukkoisuuteen sitte selvisi. Jotenkin korvat alkoi keräämään ennätysmäärän vahaa, joka ei itsekseen poistunutkaan. Hain apteekista sellasta ampulleihin säilöttyä tippaa. Ja sitte lämpöisellä, keitetyllä vedellä paketissa tulleella "pumpulla" niitä vahoja sieltä poistettiin. Mullekin lääkärit sano, että ihan puhtaat jna. mutta kun itellä oli ihan omituinen olo, niin päätin KOKEILLA sitä vahan poistoo ja sehän se tosiaan olikin syy. Nyt ois vissiin sama homma eessä tolle toiselle korvalle.

Meilläkin Venla näytti aamulla kuumeiselta, mutta tässä päivän mittaan ei mitään sen kummempaa kuitenkaan! Ehkä se toisaan on tämä kiihkeä kevään tulo, mikä koittaa oireita nostaa. tälläkertaa. Toivottavasti.

Tänään muuten on ekä päivä Venlan elämästä, kun ei keretty päiväunille. aamusta jo lähettiin asioille, että keretään.. Sitte sieltä kauheella kiirulla kotiin. Oli sovittu yhen isännän kanssa puukuorman tulosta.. että ajossa pitäs olla kotona. Noh, Me oltiin ajoissa, mutta puukuorma tuli KAKSI tuntia myöhässä. Joo. Ei sitä osannu alkaa lasta nukuttelemaan, kun piti toisella korvalla kuunnela mahollisesti pihaan kaartavaa traktoria.. Mies sitte ehti justiin lähteä kaupungille ja minä sain ottaa se klapipinon ite vastaa. Kiva veistellä jutuntunkää tuntemattomalle maajussille ja kohteliaasti pyytää vielä kahville.... äh. Eikä tässä vielä kaikki... Oltiin Venlan kanssa justiin pelleilty sulkapussilla .. ja minä olin pistäny violetin värisen höyhenen päähäni tukkapinniin. Muka hauskaa...Perkele. siinä se sulka sojotti vielä kun traktori katosi lopulta navetan nurkan taakse. Että joo.... mitähän tuo ukko minustakin nyt kylillä tarinoi?!?


Näihin tunnelmiin! Tänään, illalla liimailen lisää sulkia. Nyt niihin oksiin. Ja ulko-oven laitan visusti lukkoon, etten vahingossa kirmaa sulkineni enää ihmisten ilmoille! Nolottaa! Nolottaa!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top