Maaliskuun mietteitä 2012

Ihanaa perjantaita!

Ampulle onnittelut iloisesta uutisesta - jälleen. Minä ainakin osasin jo tuota ilmoitusta odottaa, kun siihen tyyliin jo jokunen aika sitten kirjoittelit. Mukavaa, että sisaruskatras kasvaa. Hyvin ajoitettu senkin suhteen, että lapset sattuvat kolmen vuoden sisään ja äippärahakaan ei tipu. ;-) Onko toiveissa nyt sitten poika, kun tyttöä odottaessa kirjoitit, että olisi mukavaa, jos pojalla olisi leikkikaveri? Nyt jos onkin pojan vuoro, niin sittenhän on vielä tytönkin saatava kaveri. ;-)

Nuo lasten "omat" sanat on aika hauskoja. Meidän neidillä ei enää ole kovinkaan monta sellaista sanaa, mutta laskeminen=yksittäminen. Siis kun laskee yksi, kaksi, kolme...

Minun pitää mennä pukemaan näitä meidän palleroita. Meillä on tänään synttärijuhlat tiedossa. :-)
 
Onnittelut Ampulle! Pietään peukkuja :)

Oispa itelle siunaantunu vähä helpommat raskausajat ja lahjakkaammat nukkujat ni ois varmaan meillekin tulossa enemmän lapsia. Kovasti tykkäisin että ois isompikii perhe, mutta ei taia voimavarat riittää.. Höhhöh. Ehkä joskus..

Taku tais kysellä karjalanpiirakkaohjetta. Ainaki tuossa on ihan käypä ohje:
http://www.hus.fi/default.asp?path=1,46,14828,14829,7967,11730,11734
Ja vinkkinä, jos niitä pakastaa paistamisen jälkeen ni sitte ku niitä joskus sulattelee ni laittaa vähän jäiset (pikkasen aikaa saa sulaa) piirakat vaikka 150-200 asteiseen uuniin 10 minuutiks ni menee ihan tuoreista piirakoista.
Voi slurps. Pitääköhän noita nyt ruveta paistamaan ku hirveesti alko tekee miel!

Taitaa muuten Venlalla olla yhtä taidokkaat puheenlahjat kuin äidillään :)
 
JA, JA, JA, HIRVEEN HAUSKAA PERJANTAITA KOKO SAKKI!

Pyöräytin nappulasta uuniin 175 astetta valmiiksi... eli olen aloittanut jo leipomisen! :) Tyttö nukkuu myöhään venyneitä päiväuniaan ja huusholli tuoksuu puhtaalta. Ja vähän näyttääkin, että ois siivottu! Sitä emäntien kokoontumis ajoa meidän pöydän ympärille valmistelen. Aattelin tehän suklaamuffinsseja valkosuklaatäyttellä ja kermaista uppohedelmä kakkua/paistosta. Valkosipuli patonkia, suuren vihreän salaatin (+ marinotuja tomaatteja, juustoa) JUOMAKSI teetä ja valkoviiniä. Saunajuomaksi tällään kellariin lankkupöydälle PLISNERIÄ! ..keittiönpöydän pellavaliinaa en ajatellut silittää, koska se näyttää HIENOLTA tuommosena paksuna ja "ryppyisenä".... kynttilän valossa!

Ampun uutiset oli ...öööö... odotettavissa ja odotettuja! Ihan kuin olisin tosiaan jo rivien välistä hiukan saanut vihiä... (joku muukin, tuiks, näin tuumaili) Hienoa ja ihanaa! sulle pitää saada ehdottomasti kaksi kumpaakin sorttia! poika, tyttö,poika ,tyttö! Tekisitkö nyt meidän palstaperheen ensimmäiset kaksoset? IHANAA!

PUHEISTA. kyllä tää meidän räpätti varmaan jonkinsorttista puheelahja perintöä kantaa! Ja huumorintaju tuolla on kovin kovin tutunoloinen! Saattaa itsekseen omille jutuillee nauraa hötköttää ja tulee sitten meille kertomaan, että NAURAKAA, KUUNNELKAA!!!
Ihan siis, kuin mun oma isäni! Ja mun isää Venla on nähny vissiin 4-5 kertaa, kun niin kaukana asuvat! Ja ei me muutkaan mitenkään vaisuja olla ollenkaan, ei miestäkään voi tuppisuuksi luonnehtia. enempi siitä tarinaa lähtee kuin minusta. saa välillä sopimalla sopia, että kumpi niitä juttuja nyt kertookaan. Ja Venla siinä pöydän päässä tekee parastaan tullakseen huomatuksi.. ( eli piereskelee ja "haistattaa"....) tänään tuo ipana selitti, miten NÄRHI LENTÄÄ OVESTA SISÄÄN JA SYÖ MEIDÄN KAIKKI MURUSET (muruset=murot).

ok. olen kaikki lukenut ja täysin ymmärtänyt. Nyt koitan ehtiä, että saisin yksin leipoa ilman APULAISTA! öhö,. joka onkin jo taas toinen tarina.


 
Heippis!

Amppu! Ihanaa! Todella todella todella paljon onnea muru! <3
Jokos se sullakin on sitten työrupeama taas takanapäin pian? Aika lentää, huh!

Hoitokuulumisia? Ei oo mitään uutta, edelleen kaikki sujuu täydellisen ihanasti! Reipas pieni poika lähtee hoitoon, huikkaa heipat isille, koittaa komennella ja isotella hoitotädeille, mutta kuitenkin kuulemma päivä päivältä löytää sitä malttiakin enempi. Kotiin lähtee iloisena äidin kanssa, yhdessä käsi kädessä kävellään tuota tienpiennarta pitkin kotiin tuo vajaa kilsan matka. Kotiovi kun sulkeutuu meidän perässä, niin sitten tuo löytää taas sen herra Minäminäminän ;)

Ihanaa, että varsinaisia komedientteja löytyy sieltä ja täältä! Hihityttää kyllä kovasti näiden sankareiden ja sankarittarien älynväläykset. Ja se anteeksi-pyytävä pieni napero on myös niin ihana... Tosin ainakaan Joona ei ihan vielä ymmärrä, että mitä se anteeksi oikeasti tarkoittaakaan. Jos se satuttaa itseään, niin se pyytä myös silloin anteeksi :D Saako teillä myös isit sen anteeksi pyynnön? Kun Joona kyllä pyytää multa anteeksi ihan oma-aloitteisestikin, mutta isältään ei... :O

Ja pitänyt udella, että muistaako teillä lapset katsoa silmiin tervehtiessään/hyvästellessään ja kiittäessään? Kun mua ärsyttää joka ikinen kerta olla muistuttamassa Joonaa, että sen verran pitää pysähtyä, että se kiitos tai tervehdys sanotaan silmiin katsoen, eikä vaan olan yli huikaten... noloa hoidostakin aina lähteä, kun Joona vilahtaa jo porttia kolistelemaan kun kysyn, että mitä sanotaan hoitotädille ennen lähtöä. Ja sitten joutuu käskyttämään sen silmiin katsomisen... :(

Hennas, mä koitin noita kukkosia nyt vilkuilla, mutta ei löydy ei, ei edes leipomoista! :O

Maarisen tyttöjen illalle tervehdykset! Siellä te varmaan paraikaa istutte parantamassa maailmaa, kadehdittavan ihanaa! Hauskaa iltaa! :)

Naperon pituusmittauksesta minäkin olen kuullut, että laudalla saisi pari vuotiaasta sen oikean mitan. Meillä mitta otettiin silloin seisten seinää vasten, mutta tuskin se ainakaan senttitolkulla on heittänyt :D

Onko teillä ipanoilla ollut havaittavissa taas näillä main pituus pyrähdys? Joona on huitassut selkeästi pituutta jostain ihan yhtäkkiä! Joonalle ostettiin tulevaa kevättä ajatellen sellainen kumikurapuku, kokomerkintä 100cm. Vaan hups, nyt kun se on sitä käyttänyt, niin eihän se kovin pitkään mahdukaan! Samoin kakkoshaalariksi vissiin kuukaus sitten haalittu toppahaalari kokomerkinnällä 104 (joka on muuten saman kokoinen kuin 92 t2h baggie :D) ei kyllä sekään oo mitenkään jättisuuri...

Täällä espoon leveysasteilla alkaa olla ihanaa, kun kävelytietkin on jo sulanut. Jesjes! Kohta saa nykästä lenkkarit jalkaan! (Omaan jalkaan, Joona käyttäkööt vielä talvikenkiä ja kumppareita, se saa lenkkarit vasta sitten, kun lumet on oikeesti sulaneet!)

Moonin perhereissuille peukkuja! Aika takuuvarmaa, että just kun ehtii olla salaa ylpeä oman mukelonsa käytöksestä, niin eiköhän se varmasti vetäse jarrut pohjaan :D Hienoa, että tytön korvat on jo noin hyvässä kunnossa, toivottavasti pysyvätkin nyt hyvänä!

Mihinkäs se Pranis on jäänyt?

(PS. Meinaatteko päästää ipanat jo virpomaan? Mulla on hirveä dilemma! Ehkä sitä vois mummot ja kummit käydä, mutta naapurustokierros vielä jääkööt - eihän äiti jaksa ees syödä niin paljon niitä apinan virpomia pääsiäisherkkuja, ja Joona ei niitä itse vielä tule saamaan... natsimutsi ;))
 
Kiitos selvästi hyväksyvistä onnitteluista :D
Itselläkin on sellainen olo että näinhän tämän kuuluu olla, vaikka kolmas mietitytti ihan erilailla.... Auto menee uusiksi, vähä huonejärjestyskin uudessa tuvassa ja sitä rataa, työkuviot ym. mutta nytkun päätös on ilmiselvästi tehty niin rauha on laskeutunut syrämiin ja odottajan olo on levollinen. Toivomme parasta ja jatkoa tälle ihanalle asialle.

Minun mieheni lähtee tänään yksin yllätyshotellilomalle ja leffaan, kaverin kanssa vähä istumaan iltaa ja hotellihuoneen jacuzziin. Sinne toivottavasti ilman kaveriaan ;) Pakkasin laukkuun sipsiä, limua ja karkkia jos se jaksaa vielä illalla/yöllä kattoa telkkaria. Hotelli minkä varasin on tunnettu TAIVAALLISESTA aamupalastaan, siis en itsekään ole muualla vastaavaan törmännyt. Toivon saavani äitienpäivä tms. lahjaksi vastaavan setin, ei tässä ihan vilpittömillä mielillä siis olla liikkeellä ;;)
Sanna, ihanaa kuulla reippaasta hoitolaisesta <3 Me aloitetaan syksyllä parilla päivällä vaikka jatkankin kotona. Pojalla riittää virtaa, pääsee touhuamaan porukassa. Ostin huutiksesta uuden ticketin haalarin 98 kokoisen (104) pojalle ensi talveen. Tämä talvi meni hienosti 86 kokoisella.

 
onnea amppu, täällä perheet vaan kasvaa :) meillekki kolmas tulossa. Raskausajat mulla kyllä aina ollu kovin vaikeita, varsinki pahoinvointi ollut kovaa ja kestänyt kauan, näissä kaikissa väh rv 16 asti. sen takia itse mietin kovasti kolmatta miten jaksan raskauden ku on jo kaksi vahdittavaa samalla mutta onneksi vauvakuume voitti. edelliset oli vauvoina tosi helppoja, toivottavasti tämäkin tulee olemaan.

kiitos tuiks karjalanpiirakoiden ohjeesta, teen kuhan jaksan. nyt ei ole ollu ernegiaa mihinkään ylimääräseen vaikka nuo piirakat kyll olis herkkua.

jestas maarinen noita ihania tarjoiluja, aina keksit kaikkea ihanaa :) itellä aina tylsät tarjottavat vieraille, pullaa, keksiä ja jotain suolasta.

Meillä ei kumpikaan lapsia meinaa tevrehtiä ollenkaan, varsinki tuota ku ollaan lähtemässä jostain tai meiltä vieraat lähdössä koittanu opettaa pienestä asti. Nämä vaan kun ei haluis että koskaan lähdetään kotiin tai kukaan lähtis meiltä ovat vähän vihasia eikä millään meinaa saada mitään sanomaan, mutt monta kertaa aina muistutan että tarvii sanoa eikä meillä taas kaikki voi asua eikä me muilla. silmiin ei kumpikaan yleensä katso mutt tärkeimpänä pitäny että tosiaan opitaan jotain moi tai hei sanomaan.

hienoa että moonilla lapset terveitä, pidetään peukkuja että pysyvätkin :)

Kyllä tänään ollu rankka päivä, mähän oon pitäny siitä kiinni että lauantaina aina siivotaan koska muuten se jää varmasti tekemättä ja muutenki ku siivotessa hikoo kiva mennä sitt illalla saunaan. Mies lähti jo aamusta sitten auttamaan vanhempiaan niiden keittiöremontissa ja mä jäin yksin siivoomaan ja hoitamaan lapset :(  tulee vissiin vasta klo 19 aikaan että pitkä päivä. raskaana ollessa kun kaikki tuntuu vieläkin rankemmalta, siinä sitten yksin keräsin lelut, imuroin, pyyhin lattiat ja pölyt ja pesin kummanki vessan. kesken hommien laitoin lapset jo keskenään ulos ja siinä siivotessa juoksin ikkunalla ennenku sain hommat siihen malliin että lähdin ite pihalle ja loput jatkoin illasta. lakanatki vaihdoin ja pesinki ne. eikä mulla energiaa olis ollu kyll näihi hommiin mutt tekemättä ois kaikki muuten jääny. Tuli kyll liitoskipuja tästä taas, inhottavaa. kyll tämä maha tahtoo painaa vaikka 25. raskaus viikko menossa, kauhistellu jo mitä se tulee lopussa olemaan. oli just eilen illalla miehen kanssa puhe että Roosa on sellane että voi olla että tulee olemaan kovin mustasukkanen vauvan synnyttyä, se on muutenki niin kovin temperamenttinen ja kokeilee rajojaan kovasti. ja juuri ku neuvolassa kehuin että uhma helpottanu niin sitt onki ollu uhmaa entistä enemmän, oikein raivareita saanut kaikesta eikä ruuatkaan ole kelvannu. ennenku sitt tänään ollu aikas kiltisti, onneks. Roosa ei kuitenkaan vielä millään käsitä sitä että meille tulee vauva, ei tunnu ymmärtävän asiaa. Onneks Oona sen ymmärtää ja odottaakin kovasti :) hitsi pitäs mennä kohta saunaa lämmittämään, sekin ollu miehen homma mutt ku ei ole kotiin tullu. ei kyll huvittais mutt kai se tarvii ettei mene saunominen liian myöhään lapsille. moro.
 
Lämpimät onnittelut Ampulle ja perheelle<3 Kaikki menee varmasti hyvin.

Ja moikka muutkin!

Reissu tuli tehtyä ja tuliaisiksi saatiin kuumeräkätautia. Valo on neljättä vuorokautta kuumeessa, onneksi tänään on jo hellittänyt, nousi vasta iltaa kohti, mutta kovaa kuumetta on ollut. Yskän kanssa. Johan tässä entisestä ehdittiinkin toipua. Pikkuressu on ihan voipunut ja panadolin voimin jaksaa kerran päivässä touhuta. Enempi on sohvalla oltu. Minä yskin keuhkoni pihalle ja niistän nenän rikki, ilman kuumetta toistaiseksi. Mies vielä reissussa viikonlopun.
 Maanantaina on Valon kerhossa kuvauspäivä ja niin toivon, että olisi silloin jo edes kuumeeton, niin saatais ihanat kerhokuvat.

Hyvistä tavoista on ollut ainakin jutun juurta ja ilokseni voin kertoa, että Valo muistaa heipat, kiitokset ja anteeksi on opettelussa. Meidän poika jopa sanoo käsipäivää :)

Venla on ihan mahtava :D Hyvä suustaan! Maarinen, hae ihmeessä ihanaan puutalopihapiiriin töihin, Venlallakin hoitopaikka siinä samassa. Kätevää.

Joonan hoitokuvioista olen kyllä vilpittömästi iloinen, reipas poika :) On huomattavasti kivempaa viedä lapsi hoitoon ilman itkuja. Ja Sanna sinun työpaikkasi vaikuttaa vähintäänkin eläväiseltä paikalta.

Pää tyhjä ja täynnä räkää ja peti kutsuu houkuttelevasti. Öitä!
 
Lauantaita mammat!

Kävin jo aamupäivästä kurkkimassa, mutta tämä penteleen sivusto ei antanut kirjautua sisään. Murr! No nyt sentään onnistui...

Käytiin tänään kyläilemässä ja pääsin ostostelemaan Marimekon tehtaanmyymälään, kun sattui sopivasti matkan varrelle. Ei kyllä tullut ostettua muuta kuin paitakankaita. Olisihan siellä ollut vaikka mitä kivaa, mutta porukkaa oli niin tuhottoman paljon.

Sanna, ai ei löydy kukkosia kaupasta. No, se on sitten tehtävä itse, että pääset maistelemaan. ;-) Ja meidän neidilläkin on tapana välillä pyytää anteeksi, jos vaikka kaatuu nurin. Olen yrittänyt selittää, että eihän silloin tarvitse pyytää anteeksi, jos itsekseen kaatuu. :-)

Pranametri, voi surku, että saitte räkätaudin reissusta tuliaisena. Toivottavasti menee pian ohi. Pidän peukut pystyssä, että Valo pääsee valokuvaukseen. :-)

Taku, muistahan levätäkin. Iso maha ja lapset jaloissa juoksemassa ovat ihan hyviä syitä löysätä vähän. ;-)

Vai olet Amppu suunnitellut miehelle oikein ylläriloman. Minä sain mieheltä synttärilahjaksi pidennetyn viikonloppuloman valitsemassani kohteessa. Valitsin loman sijasta aittarakennuksen/leikkimökin pihalle. ;-) Saatiin juuri lupa-asiat selvitettyä ja kesän alussa aletaan lyödä nauloja lautoihin. Ja lapsista vielä pitää mainita, että meillä mies on nyt sitä mieltä, että heti pitäisi laittaa kolmas lapsi tilaukseen. Itse haluan antaa kuitenkin noille kahdelle kullanmurulle aikaa ja huomiota. Lapset ovat jo selvästi hitsautuneet yhteen ja isosisko hoitaa pikkuveljeään kuin pieni äiti. Ei uskoisi 2-vuotiaasta! Minulla on sellainen olo, että meidän perheessä on vielä tilaa, mutta kyllä sen tietää milloin sen aika on. :-)
 
Moi, murut!

kello taas puoltayötä nakuttaa.. ja mulla vatsa murisee... Olin ajatellut, että hiukan "laihuttelisin", vaan näin sitä nälkä ison ihmisen yllättää...


(ARGH... tähän väliin kirjotin pitkän litanian ja painoin jotain kummaa nappia sukkelasti vahingossa, sillä seurauksella, että kaikki hävis...)


Noh. KÄYTÖSTAVOISTA.

Meillä kanssa huvittaa tuo anteeksipyytämisen ajatus toisinaan. Ite se hilluu ja kopsuttelee millon mihinkin ja sitte juoksee pyytämään ANTEEEESSSSI ÄITI! Nyt ollaan myös harjoiteltu "kauniisti pyytämistä". Niimpä, jos jotain ruokapöydässä haluaa niIN pitää pyytää kauniisti; SAISINKO jne. Meillä kun rupes menee ihan hulinaksi. Alko olla semmosta karjuntaa että ANTAKAA MEHUA, ANTAKAA PERUNAA ja vielä otsa kurtussa kovaan ääneen. Nyt hän siis pyytää silmiin katsomalla ja me tarjotaan: KAS NäIN NUORI NEITI, OLKAA HYVÄ!!!! (teatterilla menee tolle oppi perille)

Päivää ja Näkemiin, ei olla koskaan jouduttu sanomaan! Totta. Oikeen mietin asiaa! Mutta lähtiissä huudellaan heiheit ja saatetaan AINA lähtijä ulko-ovelle asti. Kyllä siinä kai väkisinkin silmiin joutuu katsomaan. en ole asiaa sen kummemmin ajatellut. Niin ja meidän porukoissa kun mennään jonnekkin, niin aina on tervehtimis seremoniat, että kai siinäkin se silmiin katsominen tulee ihan luonnostaan. Joskus Venlaa jänskättää niin kovin, että se itse sanoo: MÄ EN USKALLA KATSOA! Laittaa käden silmille ja kuikistelee sormien  raosta vieraampaa väkeä. Terve tapaus, uskon näin!

OMAA LOMAA.. VAPAATA... mitäs se on?  ei vaan meillä semmoista... Kun ei edes sitä yhteisä lomaa tai aikaa. Se on tätä kun mies soittelee kaikki viikonloput, niin me ei päästä ees viihteelle sillon kun siellä olis muitakin ihmisiä. Enää en kyllä osaa asiasta ees stressata.

.. eih, mun on ihan pakko mennä notkumaan jääkaapille.... Hyvää yötä!
 
Minnekäs kaikki ovat jääneet? Täällä nökötetään taas vaihteeksi sisällä, kun ulkona riehuu jonkin sortin lumimyrsky...
 
äHei!

Agrh.. mulla ihan mahtava päänsärky tässä koko "aamun" ollut...Vaan kappas vaan, kellohan on jo yli pikkukakkosen. Oltiin tytön kanssa pitkään ulkona ja otettiin sitte päälle vielä kunnon unet. Ite justiin heräsin tyttö nukkuu vieläkin... Näitä päiviä tämä maanantai. Isompien  muksujen murheita itse vatvoin ja tuumin, vissiin liian väkevästi.. äidit äidit äidit..

Huvitti, kun isä kysy Venlalta pihalla, että mitäs ruokaa sitä laitetaan, niin Venla tilaa empimättä KALAKEITTOA! Sitähän tuo iskä sitten teki. Ja tyttö söi kolme aikuiseten annosta. pyysi vielä jälkkäriä ja lopulta huokaisi, että IHANAA, TAIDAN NUKAHTAA TÄHÄN PÖYTÄÄN! Erityisen hienoa on että hänelle palasivat ruokahalut, ainakin hetkeksi!

Vaan mepäs käytiinkin ihan ulkona uimassa. Tuossa pihatiellä on semmoinen jokakeväinen tulva-lammikko. Sulavesi valuu siihen pystysuoraa kallion seinämää ja jää sitten pellon viereen rapakoitumaan. Sitä lammikkoa ollaan nyt parin viikon ajan käyty kattelemassa, että kuin se kevät etenee. Tänään ymmärsin, että nyt on jo kuravaatetuksen aika! Ooooo sitä riemua! Tuo juosta rynkytti koko matkan pikkuämpäri kourassa! IHANA KURALAMMIKKO NÄKYVISSÄ, TULKAA TULKAA! Vettä Venlalle yli polven ja sinne hän mulskis rähmälleen. Ihan mielettömän hauskaa! Keräiltiin pikkukiviä ämpäriin ja nakeltiin niitä kuralammikkoon vuoron perää. "Lorukiviä"... ennen kivenheittoa piti aina rallattaa joku omakeksimä loru  ja sitten sai heittää kiven. "liru laru loru..huis huis lammikkoon.."
Venlan itekekesimät lorut oli hienoja "enten tenten vettä että että että, huiskis..jne"

Huomisen kuralammikko-retkelle taidan pakata eväät mukaan.. Tai ainakin itelle lämmintä juotavaa termospulloon. sinne retkikohteeseen kun on sentään ihan 200 metrin matka....


Näihin tunnelmiin alkoi meidän viikkomme! Ps. aloin noin kaksi viikkoa sitten "laihduttamaan".. kummallista vaan kun tuon miehen posket kapenee. Mulla ei näy missään...
 
Onnea kapenemisprojektille, Maarinen! Kohta näkyy varmaan jo tuloksia, sitkeästi vaan :) Pakko lisätä vielä vinkki, jota urheilullinen siippani aina toistaa jokaiselle laihduttajalle: juokse, se tehoaa joka kerta. Pitää muuten paikkansa. Vie turhan nälän pois.

Minä se sain kuumeen toissayönä nousemaan ja kunnolla nousikin. Tänään ei enää kuumota, mutta yskin limaa kuin keuhkotautinen. Valonkin kuume jatkui vielä eilisen ja käytiin ihan lääkärissä sen takia. Mitään ei tarvitse tehdä, vain potea. Hengitystieinfektio ilmeisesti. Vaan kovasti se laihduttaa ennestään rimpulaa poikaa, kun ei kuuteen vuorokauteen juuri mitään syö, onneksi kuitenkin on juonut.
Kerhokuvaus meni sivusuun :(

Kuralammikkoleikit kuulostaa ihan mahtavilta, etenkin loruineen.

Hennas onpa kivaa kun sait ylläriloman, joka vaihtuikin näköjään rakennushommiin :D Mitä kukin lomana pitää ;) Ihana ajatus.

Tässä on mieleen piipahtanut ajatus miehellä sekä minulla, kun näitä tauteja nyt tänä talvena on ihan riittämiin ollut, että ei kai tässä kämpässä ole vaan hometta? Kylppärissä on ihan varmaan vähän kosteutta, vanha kun on, mutta kaamea ajatus.

Näin tänään Menen yskimään ja niistämään, moro.

 
Olikos tänään se kevätpäiväntasaus?  Eli onko nyt virallisesti kevät?  Iloisesti ainakin tippui vesi räystäistä tänään.  Tässä jonain aurinkoisena päivänä aukaisin ikkunan päästääkseni kevään sisään.  Mukavasti menikin kunnes alkoi kuulua jotain titityystä poikkeavaa.  "Oho, sukka hävis.  Oho, toinen sukka hävis"  Muuan metriheikki viskoi villasukkia ikkunasta ulos.  Myöhemmin kun kävin nämä pihalta poimimassa löytyi ikkunan alta myös värikyniä.  Olinkin pitkän talven aikana unohtanut tämän leikin.  Kesällä sai aina päivän päätteeksi käydä keräämässä palikoita ja duploja ikkunan alta :)

Toivottavasti ei Pranametri teillä hometta ole!  Kovinkaan tavatontahan se ei olisi jos sitä löytyisi.  Meilläkin isäntä epäili että liekö meillä jotain kasvustoa kun mukulat on koko ajan kipeenä.  Täällä kävikin yksi setä haistelemassa mutta ei löytänyt mitään suoranaisesti siihen viittaavaa.  Kaipa nämä lapset vain imevät joka paikasta niitä taudinsiemeniä ja vanhemmat joutuu siinä samassa alttiiksi kaikille pöpöille.

Kuralätäkköleikit!  Nehän on yksiä hauskimmista leikeistä!  Pitääkin ruveta kattelemaan onko syytä ostaa poijalle uudet lantsarit.  Meillä on suht kuiva tuo piha vielä mutta jahka kunnolla alkaa lumet sulamaan niin eipä noista toppatöppösistä ja huopikkaista kovasti iloa ole.  Sunnuntaina käytiin jo reippailemassa lähimaastossa ja sen jäljiltä oli märät säpikkäät ja sukat lapsosella.

Tänään olen antautunut kiusauksille kun olen katsastanut vaatekauppojen uusinta antia, näin etänä kotikoneella siis.  Aivan ihania värikkäitä vaatteita löytyisi nyt.  Tällä hetkellä haikailen siis jo noita 110cm vaatteita pojalle, 98-104 on nyt menossa ja niitä on tuhottomasti.  Varmaan menee pitkään ennen kuin nuo 110 vaatteet edes tulisivat käyttöön mutta kun mutta kun...  Mua niin korpee kun pojille ei meinaa löytää värikkäitä vaatteita niin millään!  Nyt niitä olisi myynnissä joten ehkä se on ostettava ettei sitten lähemmin harmita kun ei löydy taas muuta kuin harmaata, mustaa ja laivastonsinistä.

Virpomiset jätetään vielä jonnekin tulevaisuuteen.  Pääsiäisruohon meinasin kasvattaa ja ehkä vähän ruukkunarsisseja laitella mutta muuten jää varmaan vähäiseksi pääsiäistouhut vielä.

Käytöstapoja harjoitellaan täälläkin.  Yritän kovasti opettaa tuota SAISINKOa kun pyynnöt tuppaa olemaan niin nousevalla voluumilla kuin kimeystasollakin sitä maitoomaitooMaitooMAITOOOOOO! -tyylistä.  Kiitos tulee jo hyvinkin kauniisti, ole hyvä on hakusessa.  Anteeksi ei vielä kuulu sanavarastoon mutta monesti kun on sen tarvis niin poika tulee kainaloon mutisemaan jotain bzbzbzbz -tyylistä :)  Sama "sana" esiintyy kyllä hellyydenosoituksissakin.  Tervehdykset sujuu yleensä ihan hyvin ellei ole jotain joka liiaksi jännittää tai kiinnittää huomion muualle.

Ja kohta saattaa olla meikäläisenkin rauhalliset hetket historiaa kun pikkuneiti vaikuttaisi olevan ikään kuin lähtökuopissa ton liikkeellelähdön kanssa.  Ei se (onneksi) vielä ryömi muuta kuin ympyrää napansa ympäri ja kierii jonkin verran paikasta toiseen mutta jos menee kuin veljellään niin kohta lähetään rytisten.  Kamalaa :D
 
Moi ja hei ja kaikki muut tervehdykset!

Tää mun perheeni pamautti mulle semmoisen totuuden, että tänään onkin keskiviikko! Mitäh? Että kaipa se sitten oli se kevätpäivän seisaus... Mulla, ainakin! Mutta kevät ON  ihanaa! Kuralammikot sen kun kasvaa!

Pranksen perheen terveyden takia toivon tosiaan, että ei olisi sitä hometta! Toisaalta kyllähän sen pitäisi haistaa! Joku sanoi viisaasti, että kun avaa hotellissa (ym) kotona pakatun matkalukun ja sen sisältö tuoksahataa homeelle, niin silloin sitä hometta on kotona. Helposti kuulema käy että siinä asuessa sitä ei itse huomaa ollenkaan. Ja joku toinen sanoi, että jos asunnossa on aikaisemmin asunut "kuiva" eläkeläispariskunta ja sitten sinne muuttaa lapsiperhe, joka pesee pyykkiä joka päivä.. niin uinuva home-ongelma saattaa putkahtaa esiin!

Toisaalta, tämän talven flunssapöpöt on ollu just tuota luokkaa kuin teillä. että ollaan noin viikko-pari terveitä ja sitte taas tulee jotain köhää ja kuumetta. Silleen se meidönkin talvi ja syksy on mennyt. Itselläni ei tosin ollut kuin se piiiitkä köhäkausi syksyllä. Talvella joku pöpö yritti tainnuttaa, mutta lievästi epäonnistui.

oiiii... kuulostaa siltä, että Moonin tuvassa kohta tosiaan on pikkujalkojen vipinää. Ja vähän isompienkin. Se onkin kiva kun molemmat muksut keksii tuon ikkuna-leikin! Hupaisaa!

VIRPOMISET saa jäädä täälläkin! en kehtaa alkaa tuota kärräämään ympäriinsä. Ja eikä täällä oikeen ole semmoisia tuttuja, joiden pihaan viittis mennä karamellin kerjuulle... Ehkä sitten tulevaisuudessa.... Paitsi, meiädn isi kyllä nukkuu aina hirveen pitkään... Mehän voitas tytön kanssa molemat virpoa se ukkonen ylös! Heureeeeka!

Mutta..lets jatketaan....
 
Torstaita!

Ei ole oikein joutanut täälläkään höpisemään, kun on ollut niin mahtava sää. Tänään ei enää niin mahtava, mutta eilen oltiin kahden äiti+lapset -yhdistelmän kanssa laskemassa kirkon mäkeä. Aurinko paistoi täydeltä terältä. Ihan superhienoa!

Nyt on pitänyt sitten ottaa pieni ruotuunpalautus ja tehdä siivoushommia. Isukilla on synttärit lauantaina ja meille on jälleen tulossa pieni katras sukulaisia syömään. Hirveä suunnittelu ja valmistelu päällä! No ei sentään. ;-)
 
Hei... tää on kaiketi TORSTAI, koska aamupäivällä oli se kerhokin! : )

Vai on siellä Hennasin perheellä jälleen synttäritohinaa! Mukavaa! Me odotellaan tänne sitä varttunutta teinilaumaa... Ja nyt "kuopus" on saanut ajokortin, joten tulevat ihan omin neuvoin. Ei tarvitse olla bussia vastassa. Äitiä tietysti jännittää, mutta niinhän sitä jokainen on joskus ekan pitkän matkansa ajanut.... eikä sitä voi mennä sanomaan, että älä nyt vaan aja sitä autoa, kun ensin on toisen autokouluun houkuteellu! (.. kiva vauvapalsta tää....)

PERHEKERHOSSA oli tänään lystiä! "Ope" piti mukuloille kolmenvartin ohjatun leikkituokion! jipiiiiiiiii! Tuommosta mä oon oottanu! Venlakin mennä lenkotti isompien perässä, kuin vanha tekijä. Paristi jäi juoksuleikeissä isompien jalkoihin ja kaatui ikävästi takaraivolleen. Mutta hetken äitin sylissä nyyhkittyä leikin mielenkiinto sai vallan ja taas mentiin! Tuli itelle hyvä mieli, etten ole ainakaan mitää surkeeta sylissä nyhjääjää kasvattamassa, kun tuota jaksoi leikki kuitenkin kiinnostaa!

Täällä kylällä olis viikonloppuna maalais-pääsiäis-myyjäiset! Miehen kanssa ei onneksi olla niitä nyt luotsaamassa! Saatte uskoa, miten helpottava ajatus se on! Kummasti niitä tekijöitä sitten kuitenki löytyy, kun itse napakasti tarjotusta vastuusta kieltäytyy. Tekin ootte saanu pian kolme vuotta lukea miten tää perhe on joka hemmetin ristiäisiä järjestämässä! Ihanalle tuntuu myös ajatus, että en ole myöskään tulevan kesän kesätori kahvilaa pyörittämässä! KOKO kesä vapaata!!!!! Sitä odotan!


JA nyt  odotan että tyttö heräisi päiväuniltaan... että pääsisin mylläämään tuota "keskusvarastoa"... pitäisi, tekisi mieli jotain ommella.... siitähän on jo muutama päivä kun sen ompelukoneen tuonne kaappiin sulloin... Mites Pranis, onko sun ompelu-lakko pitänyt?



 
Maarinen, mites sulla on edennyt ne miehen "tilaamat" housut? ;-) Multa loppui saumateippi kesken haalarin ompelun, joten piti odotella, että postimies toi lisää. Eilen silittelin teippejä ja ompelin alaosan saumoja. Ne pyjama-asut sain sentään tytölle jo tehtyä... :-)
 
Heippatirallaa

Minä en enää vaan ala tätä sairastamista. Olenkohan kirjoittanut ollenkaan, kuinka maanantaina käytimme Valoa lääkärissä pitkään jatkuneen yskän ja kuumeen takia? Ei mitään löytynyt mihin antibiootti tehoisi, joten kotihoitoa panadolilla jatketaan. Itselleni nousi sopivasti sunnuntain ja maanantain välisenä yönä kuume ja sitä tässä nyt on podettu. Valo jo vähän reipastui ja parina päivänä söikin. EIlen oli kuumeeton päivä ja nyt iltapalan jälkeen oli mitattava lämpö ja kuumeessa taas :( Yskäkin pahentunut kuumeen myötä. Olisko huomenna varmuuden vuoksi soitettava taas tk:een vai seurata tilannetta? Mitäs olette mieltä?
Minulla ei ole koskaan ollut poskiontelontulehdusta, mutta tiistaina alkoi naamaluita ja hampaita särkemään niin kovaa, että kävin keskiviikkona itse lääkärissä. Ei mätää, joten vain allergialääkettä, joka avaa kanavia. Särky on ollut niin kova, että vaikea ihan olla ja lääke taittaa kivun vain joksikin aikaa. Tänään onneksi on sekin helpottanut päivän mittaan. Ostin nenähuuhtelukannun ja vannon täst' edes sen nimeen. Helpottaa painetta ja vie siksi kipua pois.  Näin meillä.

Siksi sitä hometta epäilimme, koska vessan patteri ei talvella lämmittänyt lattiaa kuin 13 asteiseksi ja sehän ei kuivata märkää tilaa. Jotain mustaa jossain saumannurkassa lattianrajassa onkin, mutta en tiedä onko vakavaa vielä semmoinen? Me taidamme olla se pyykkäävä lapsiperhe parin opiskelijapojan jälkeen, joten sekin kävisi laatuun, noin ikävässä mielessä siis. Asunnossa on liian vähän ilman vaihtumiseen tarkoitettuja värkkejä ja kosteutta kertyy ikkunoihin varsinkin talvella.

Hennasille ihania juhlia! Isukki on varmasti tyytyväinen ja vieraat myös.

Ompelukone oli viikonloppuna käytössä ja ompelin verhot makuuhuoneen puolelle lasiovien eteen vedettäväksi, ettei töllön välke häiritse sitä joka nukkuu.

Ihan kaipaan noita päiväkerhoja ja kaikkea jo! Tosi kivalta kuulosti Venlan meno (muksauksia lukunottamatta) ja kyllä olette luottavaisen tytön saaneet aikaan :) Silloin tohtii mennä mukaan.

Kynät ja palikat ikkunasta ulos :D Niin hauskaa, kun ei omalle kohdalle osu..

Maalaispääsiäismyyjäisettorit kuulostaa symppikseltä :) Ei meillä Valoa viedä vielä virpomaan, ei niin tunneta ihmisiä ja vieraan oven taakse en itse kyllä vie.

No niin, kohti unten maita.
 
Kokeilen vastata toisen juttuun, ettei tarvitse omaa muokata.

Olen ihmetellyt parina yönä, miksi vain pyörin levottomasti silmät selällään saamatta unta. Otin selvää allergialääkkeestä, jota lääkäri määräsi viikoksi aamuin illoin ja siinä onkin pseudoefedriiniä, joka on adrenaliinin sukua ja piristää! No ei ihme ettei uni tule. Alkaa olla hiukan hutera olo jo ja silti pystyssä, koska aamulla otin samaista "huumetta". Arvatkaas otanko enää illalla...

Valo oli aamulla taas reipas ja leipä maistui.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top