Mä oon ollut koko ikäni liikunnan vihaaja ja edellisessä raskaudessa stressasi kaikki liikuntasuositukset. Nyt juuri ennen tätä raskautta olinkin löytänyt itselle kivan lajin johon hurahdin ja ajattelin että ihanaa, tässä raskaudessa liikun ja se voi auttaa synnytyksessäkin. No nyt on sitten rautavarastot tyhjät heti alkuunsa, kävelykin hengästyttää ja kevytkin liikunta aiheuttaa pahaa oloa ja tärinää. Suositukset ja hienot suunnitelmani liikkumisesta voin siis toistaiseksi unohtaa. Näköjään ei kannata olettaa raskauksien kanssa mitään! Sama pätee synnytykseen. Toiset tekee lumitöitä jo seuraavana päivänä, ite pystyin kävelemään noin kolmen viikon päästä hissukseen lyhyen lenkin. Yritän olla tekemättä mitään ennakko-oletuksia ja suunnitelmia äitiyslomastakaan. Tässä ei auta muu kun mukautua siihen mitä luonto eteen tuo. Mikä ei ole kyllä aina helppoa hyväksyä.