Luomu-luonnonmukaisuus-hömpät

Skallo

Skallo

Näppärä viestien naputtelija
Alotetaan sitten tälle aiheelle oma topicci emoticon
Eli asiaa voisi olla koskien kestovaippailua, vaipattomuutta, pitkää imetystä, yms. yms. yms. mitä nyt kukin keksii ja testaa. Itselle aika uusia asioita kaikki mutta varmasti vaan lisääntyy aiheet sitä mukaa kun muksut kasvaa :)
 
Dodii, kun tuolla puhuttiin niin paljon tästä et muuttuuko äidinmaito jotenki simpsalabim sokerilitkuksi, ote luonnollinen lapsuus-kirjasta;

"Suomalaiset ravitsemussuositukset ovat omituisia siltä osin, että ne kannustavat äidinmaidon vaihtamisen lehmänmaidoksi vuoden iässä. En ole saanut selville, miksi moista järjettömyyttä suositellaan-ehkä takana on ajatus suomalaisen maitotalouden turvaamisesta. Alle kaksivuotias lapsi ottaa juoden suuren osan tarvitsemastaan energiasta ja ravinteista, vaikka äidinmaitoa ei annettaisikaan....Vastoin yleistä luuloa rintamaito on hyvää ravintoa vielä yli vuoden ikäiselle. Rintamaidon energiapitoisuus kasvaa lapsen kasvaessa. Äidinmaito ei missään vaiheessa muutu hyödyttömäksi sokerilitkuksi....Vuoden imetyksen jälkeen äidinmaito sisältää rasvaa lähes kolmanneksen-mikä on puolet enemmän kuin täysimetyksen aikana....WHO suosittelee imetystyä jatkettavan kahden vuoden ikään. Suomessa suositellaan imettämistä vain vuoden ikään. Ehkä tämä suomalainen vääristymä johtuu siitä, että meillä useat naiset palaavat työelämään äitiysloman jälkeen...Suomalainen suositus on aiheuttanut sen, että yli vuoden ikäisen imettämistä pidetään epänormaalina, vaikka oikeasti imettämisen lopettaminen alle kaksivuotiaalta on luonnotonta."
 
Skallo kirjoitti:
Vastoin yleistä luuloa rintamaito on hyvää ravintoa vielä yli vuoden ikäiselle. Rintamaidon energiapitoisuus kasvaa lapsen kasvaessa.

Ai, mähän olin väärässä, kun luulin, ettei maidon koostumus muutu mihinkään :). Pikkasen kyllä olis tuo kirjoittaja saanut vielä miettiä tuota kirjoitustapaansa, kun aika provosoiva on!

Näistä hörhöhommista

imetys on meille tosi tärkeä. Onneksi se on sujunut hyvin, mutta töitä ja tiedon hankintaakin se on vaatinut ja ennen kaikkea varmasti imetyksen arvon näkemistä. Minusta on tosi harmi, että vieläkään imetystä ei arvosteta eikä ongelmissa osata esim. neuvolassa aina auttaa. Olen täysimettänyt kolmea lasta nyt yhteensä 1,5 vuotta ja imettänyt kaiken kaikkiaan 4,5 vuotta!?!?!? Esikoista 1v3kk (loppui uuden raskauden takia), kakkosta yli 2,5v (lopussa ei enää edes päivittäin) ja nyt siis 7kk tähän mennessä. Hmmm... Aika hörhöltä kuulostaa!!

Ja jatkan myöhemmin, pikkuherra heräsi ja täytyy yllätys yllätys imettää!

 
toi on kyllä aika suoraa puhetta koko kirja, sitä pitää lukee vähän tietyllä asenteella...siinä mm. korostetaan paljon sitä että suomessa ei haluta syyllistää äitejä jos ei halua/onnistu imettämään ja siksi imetyksen tärkeyttä vähätellään. En ite ihan menis noin pitkälle, jos meidän ympäristö tekee imetyksen haasteelliseksi(juurikin että tuota ohjausta ja opastusta on tosi heikosti ja perimätieto on olematonta) niin ensin pitäisi antaa riittävä apu ja ohjaus naisille, jos sittenkään ei tilanne parane niin voidaan alkaa syyllistämäänemoticon

Omalla kohdalla imetys on ollut kanssa todella tärkeä asia, meillä oli alussa niin hankalaa ja rankkaa ja koin epäonnistuvani/olevani huono äiti lähes kaikessa. Jotenkin se meni sitten niin että imetyksestä tuli se juttu mikä piti oman uskon yllä siihen että olen kelvollinen mammaemoticon  mutta kuten koukku sanoit, on surullista kuin paljon imetyksen onnistuminen oli kiinni siitä että itte etsin tietoa ja apua, jos oisin jääny synnärin ja neuvolan ohjeitten varaan niin imetys ois loppunu alkuunsa...
 
60 + ikäiset naiset on olleet ihmeissään, kun vielä imetän. "Mistä sulla oikeen maitoa riittää". Kai siihen aikaan, kun ovat itse tulleet äideiksi niin ei olla pitkään imetetty tai jotain...eikä varmasti ole ollut aikaa levätä tai ravintokaan ollut niin monipuolista, kuin nyt. Imetysohjauksesta puhumattakaan.

Ennen ajattelin, et imetys on niin luonnollinen asia, että se tulee luonnostaa, miten se voi muka mennä pieleen. Onneksi raskausaikan luin imetyksestä aikani kuluksi ja mielikuvani imetyksestä muuttui, enkä  enää pitänyt sitä itsestään selvyytenä. Sairaalassa en ottanut mitään paineita, vaikka alkuun  ei imetys onnistunut ja vaadin henkilökuntaa ohjaamaan imetyksessä. Osa kätilöistä/ hoitajista ei osannut oikein auttaa, mutta yhdeltä kätilöltä sain onnekseni loistavaa ohjausta ja imetys lähtikin sitten hyvin käyntiin:)

Kiva keskustelu tämä luomu jne. kunhan sais vaan aikaiseksi jotain kirjoitella...helpompi ois selevittää, kun kirjottaaemoticon
 
Moi taas! Ihana Kaksplus tuli, kun siinä oli juttu tästä Luonnollinen lapsuus-kirjailijasta, lapsentahtisuudesta ja luomuruuasta (tai jostain, en ole lukenut :). Kaikki on ns. "omia juttuja", vaikka varsinkin luomuruokaa pitäis vaan enemmän suosia, mutta kun se hinta...ja valikoima pikkupaikalla...

Se on kyllä jännä tuo Luonnollinen lapsuus-kirja, kun sen tyyli saa välillä jopa minutkin, joka siis olen periaatteessa suurimmassa osassa samaa mieltä (vaikka siltikin teen eri tavalla!), ärsyyntymään. Ihme, ettei kustantaja ole käskenyt lieventämään ehdottomuuksia yms. Hyvä asia kärsii.

Imetyksen lisäksi tuo parjattu vessahätäviestintä on meidän juttu, ainakin kakan osalta. POitsu tekee nykyään kaikki kakat muualle kuin vaippaa, yleensä lavuaariin. Meillä on kylppärissä toinen vessa ja lavuaari ja sitä ei käytetä esim. hampaidenpesuun, joten sinne voi huoletta kakata! Se on minusta ja nykyisin kaikista läheisistäkin ihan luonnollista, että vauva viedään kakalle kun sitä kakattaa. Vaikka sitte kesken ruuan, menisinhän itekin. Vaun toimittaja oli tehnyt jutun tuosta Luonnolllinen lapsuus-kirjasta ja varmaan hänkin niin ärsyyntynyt tyylistä että oli kieltäytynyt ymmärtämästä vessahätäviestinnän perusajatusta ja sotkenut samaan asiaan kehityspsykologiset tutkimukset pottailun aloittamisesta yms. Psykologit ei taatusti ole tutkineet vessahätäviestiviä tai vaipattomia vauvoja...

Niin ja läheisyys on tärkeää, on tietysti kaikille vanhemmille,ainakin toivottavasti. Kun esikoinen syntyi, tuntui jo heti laitoksella, että sen on oltava meidän vieressä. KOtona oli kyllä hienosti pedattu pinnasänky, mutta se jäi käyttämättä, kunnes viritimme sen "sivuvaunuksi". Kantoliinailu on ihanaa, mutta jostain syystä se on nyt jäänyt jo vähemmälle. Sen Kaitaniemen parjaamat vaunut on kovassa käytössä, nytkin vauva nukkuu ulkona kaukana äidistä :). Tosin siinä mulla on pakkomielle, etten työnnä minkäänikäistä lasta rattaissa naama menosuuntaan. Sateenvarjorattaat jossain ihmisvilinässä pitäis lailla kieltää.

Sormiruokailu on kai kanssa vähän hörhöjuttu vielä, vaikka kai aika suosittua jo! Meillä mennään kyllä siinäkin sekalinjalla eli puurot menee lusikalla. Muu ruoka menee palasina, tosin liian usein vanhempien sormin suuhun...

Niin ja siinä Kaksplussassa oli vielä siitäkin jotain, kuinka nykyisinkin on ihme, jos äiti "omistautuu" perheelleen tai siis ei just kaipaa "omaa aikaa" tms. Minä ajattelen hyvn vahvasti niin, että nyt on lasten aika ja omien menojen ja harrastusten aika on joskus paljon myöhemmin. En niitä kaipaakaan, kun nyt reippaalle kävelylle silloin tällöin pääsee tai kauppaan, mutta hvyin voin työntää vaunuja lenkillä tai shoppailla jonkun lapsen kanssa. Me ei paljon pystytä parisuhteeseenkaan panostamaan, mutta onneksi molemmat nautitaan siitä, kun touhutaan koko perhe yhdessä. Tämä tapa sopii meille, mutta ymmärrän hyvin sellaisiakin, joille joku oma meno on henkireikä millä taas jaksaa! Sitä en ymmärrä että lähes jokaisen työ- ja hoitopäivän jälkeen viedään lapset kuntosalin lapsiparkkiin.

Olipas siinä pitkälti juttua (varsinkin kun taas saan varmasti aikaan jättivälit kappaleiden väliin enterillä?)! KOmmentoikaa :)!
 
Voi vitsi, mä muistin et se artikkeli mistä koukku puhuit oli vauva-lehessä ja ootin ihan innoissani sitä lehteä postiluukustaemoticon pitää varmaan käyä ostaan toi kaksplus-lehti, jäi niin kiinnostaan et mitä siit kirjasta on puhuttu...

Mä en itteäni luonnehtis millään tavoin ituhippi-tyypiks(niin loistava sanonta ;), jotenki nää asiat mistä puhutaan merkataan aina hassusti just joksku ihme hippeilyks vaik kysehän on vaan siitä että haluaa kasvattaa ja hoitaa lastaan sillä tavoin mikä on luonnollisinta..vaikea selittää mutta tiätte varmaan mitä meinaan.

Itelle esim.kestovaippailu ei sinänsä oo mitään "luomuilua", nään vaan järjettömäks osaltani kasvattaa turhaan muoviroskan määrää jos on vaihtoehto mikä on helppo ja kaiken lisäksi halvempi. Tossa vauva-lehen mukana tuli muuten näyte niistä eko-kertisvaipoista ja mietinki et pitäskö alkaa niit ostaan kertiksiks, niitä kun kuitenki käytän pojalla öisin ja reissussa. Kun niitä menee kuitenkin aika vähän niin ei ois paha ostaa vähän hintavempia vaippoja....

Tossa sormiruokailu-kirjassa tais olla siitä että usein juuri esim. sormiruokailu on sellanen juttu mitä äidit tajuaa toteuttaa sit toisen lapsen kanssa. Nyt kun poika on jo tuon ikänen ja on ehtinyt vähän miettiä näitä asioita niin uskon että tulisin varmasti seuraavan muksun kanssa tekemään joitain asioita erilailla, kantoliinailu jäi Liekin kanssa valitettavasti ajatuksen tasolle ja sormiruokailu alkoi huonosti kun muiden painostuksen vuoksi aloin antamaan kiinteitä jo 5-kk paikkeilla...nyt Liekki on niin tottunut lusikalla syömiseen että sormiruokailu on vaan osittaista...toi vessahätäviestintä on kans jotenki niin vaan maalaisjärjen mukanen juttu että toivon et jaksaisin sitä alkaa kokeileen...

Vielä tosta omistautumisesta mistä koukku puhuit, oon ihan samoilla linjoilla, koko ajan mietin kuinka nopeasti Liekki kasvaa ja kuinka tärkeetä nää ajat on sen kanssa, silti vähän ristiriitasesti mulla on pieni kriisi sen kanssa etten pääse tekemään omia hommia...mutta mutta tää juontuu siitä että mun ammatti on myös elämäntapa, siitä ei voi koskaan olla kokonaan "lomalla". Oon kuitenki hirveen ilonen että saan olla syksyyn asti pojan kanssa ja sittenkin joutuu hoitoon vaan pari kertaa/viikko. Meilläkään ei juuri oo "parisuhde-laatuaikaa", ei raaskita antaa Liekkiä kellekkään hoitoonemoticon mutta ollaan toisaalta sellasia koti-kissoja että osataan nauttia vaan siitä että on välillä kahenkeskisiä hetkiä kotona... hooh, tulipa sepustus, koittakaa kestääemoticon
 
Aika yllättävän vähän tosta sormiruokailusta sit loppujen lopuks on juttua missään(en ny oo fanaattisesti tutkinu asiaa mut kun yleisesti vauvan ruokailusta tulee juttua joka tuutista..) Olin ite tosi innoissani sormiruokailusta ja alussa hyvin pettyny ku jouduin turvautuun myös soseisiin, mutta ei voi loppujen lopuks valittaa, poika syö kaikkee hyvällä ruokahalulla ja tosiaan kyllä sen huomaa lusikallakin antaessa milloin tulee stoppi vastaan.

Mutta pidä Viirukhan vaan se raivo, sit osaat kans vaatia ohjausta kun on kokemusta jo yhdestä lapsesta. Kyllä kokemus kasvattaa. Tosi kinkkistä toi imetys muutenki, just et jos stressaa liikaa niin se haittaa mut ooppa sit stressaamattaemoticon

Ny mä aloin muisteleen et hetkinen, mä sain Liekin heti synnytyksen jälkeen paidan alle ja siitä se alko mönkimään tissiä kohti mut en oo ihan satavarma et imetinkö siinä heti vai kapaloinnin jälkeen!! apua! miten sitä voi muistaa näin huonosti!!?? Mä en Liekin kans ees haaveillu luomu-synnytyksestä kun tajusin et ei musta oo siihen ilman kunnon synnytysvalmennusta. Ehkä sit jos toisen tekee niin se ois mahollista, tietäs vähän mitä on eessä yms...
 
Hei! Mikä Skallo se oli se ekokertis??? Meilläkin menee monesti öisin ja joskus reissussa kertiksiä, Liberoita nyt. Laiskuutta... Olin jo ennen syntymää ostanu niitä jotain NatureBabies (tms...), mutta maitokakan kanssa niiden olemattomat vuotosuojat ei toiminu. Nyt ehkä vois taas ostaa niitä tai jotain muita, jos on!

Luomusynnytyksestä Viirukhan haaveili :). Mua hitusen harmittaa, että tässä viimeisessä synnytyksessä jouduin ottamaan spinaalin viime minuuteilla, kun usko loppui... Spinaalin helpotus ehti just ja just parin minuutin ponnistukseen, jälkeenpäin olin kyllä puutunut ;). Edellisten öiden valvominen ehkä teki sen, että supistukset otti niin voimakkaasti jalkoihin etten pystynytkään lopussa enää olemaan pystyssä ja luulin etten selviä. Eka ja toinen synnytys oli ilokaasun voimalla ja varsinkin toisen lapsen synnytys oli aivan taivaallinen kokemus kipuineen kaikkineen. Ihan mieletön juttu oli löytää itestään se rauha, rentous ja alkuvoima millä siitä selvisin! Toivon sitä kokemusta sinullekin Viirukhan! Lue ja valmistaudu hyvin. Niin ja mulla on todella huono kunto, maratooni jäis kesken ekan kilsan jälkeen...

Niin ja se piti sanoa vielä Viirukhanille, että minuakin harmittaa sun imetyksen epäonnistuminen :). Viesteistä välittyi vahvasti se sun oma halu onnistua ja teit tosi kovasti töitä ja taistelit. Olisit ansainnut onnistumisen, mutta toivottavasti nyt kaikki menee paremmin! Hyvin olet ainakin psyykannut ittes :). Mulla oli vaatimuslistalla kakkosen ja tän kolmosen kohdalla, että ensi-imetys ja pitkä ihokontakti ennen pesua. Ja nytkin pesun jälkeen riisuin vauvan ja otin paidan alle uudestaan. Olin ommellut ihokontaktitopinkin, mutta se jäi kuitenkin käyttämättä, liinaan otin heti osastolla ja nukuinkin puoli-istuvassa asennossa vauva liinassa.

Sormiruokailusta piti vielä se sanoa, että mun mielestä sen suurin hienous piilee siinä, ettei kökkäreet haittaa :). Esikoinen oli sihtikurkku tai siis totutimme hänet siihen ja nyt halusin välttää sen. Ihmetellään miehen kanssa vähän väliä miten hienosti vauva osaa työstää ja käsitellä ruokaa! Mutta tosiaan lusikkaakin käytetään. Tänään syötiin kaikki lounaaksi aurajuustokanaa, riisiä ja porkkanaraastetta (herkkua!) ja ne syötin lusikalla. Ja illalla syödään kaikki uunissa paahdettuja kasviksia ja kalaa. Ne menee sitten omin käsin suuhun. Jostain sormiruokaketjusta bongasin muuten hyvän lihapullaohjeen: 1 osa jauhelihaa, 1 osa kasvissosetta ja 1/2 osaa kaurahiutaleita. Tulee tosi meheviä pullia, en tosin laittanu noin paljon kaurahiutaleita ja laitoin munaakin ja mausteita. Mutta helposti saa eri makuisia eri kasviksilla. Lihapullatkin on meillä herkkua!

Tässäpä tätä taas :).
 
Juurikin noita Nature Babycareja vai mitäneny on emoticon ei ne varmaan yhtä tehokkaita oo kun noi muut mutta ite tykkään muutenki vaihtaa aika usein(ehkä kun on tottunu kestoihin), noi istuu meijän pitkulaiselle tosi hyvin. Ihanaa muuten kun se sinappi-kakka-vaihe on ohi, kestojen kanssa meni sillon joka toinen tai useempiki kakka vaipan ohi, nyt ei enää oo siitä ongelmasta tietoakaan :D
 
Hei taas!

Tuli mieleen, että mitä kestovaippoja te käytätte muksuilla??? Just kun tuossa mietiskelin, että isommilla käytettiin yleensä flanellisisus (samoja ku on tullu ä-pakkauksessa, mutta isompia)+kuori -yhdistelmää tai sisävaippaa ja villahousuja. Nyt alussa oli ne pikkuruiset pakkauksen flanellit kovassa käytössä, mutta nykyisin käytetään vaan taskuvaippoja. Tai no joskus jos tietää että on lyhyt väli, niin niitä vanhoja melkien puhkikuluneita flanelletteja vielä. Jotenkin olen jäänyt koukkuun noihin taskuvaippoihin, kun niissä on niiiiiiiiin mahtavia kuoseja ja muutenkin ovat kehittyneet viidessä vuodessa hurjasti. Haluaisin kaikki vaipat coolmax-sisäpinalla, kun se on minusta ihan yliveto kuivuudessa ja puhdistuvuudessa. Vanhoja Fuzzi Bunzeja käytetään kyllä ahkerasti myös, kun tallessa olivat. Sampsukan vaipat ja Tirsokas istuu meillä parhaiten. Tai kaverin tekemät, ite en ole jaksanut nyt tehdä... Mutta onko teillä suosikkivaippoja???

Sormiruokailusta se, että se on kyllä koko ajan helpompaa, kun mukelo saa palasia suuhunsa. Ei oikeestaan syö ku parsakaalin isona, muut pitää pilkkoa suupaloiksi.

No nyt tuli kyllästyminen... siis pojalle!
 
Meijän pitäs skarpata ton sormiruokailun kans...on jo sen verran taitoa että varmasti onnituis ookoosti. Mulla on joku pieni painostus syntyny siitä ku poika on niin hoikkis että pitää saada syötettyy se 5 krt päiväs kiinteitä ja mössöillä se ruuan mahaan eksyminen on varmempaa emoticon  Viirukhan, yhelle tutulle oli lekuri sanonu et periaattees tän ikäsekki muksut pärjää ihan sillä maidollaki, must oli ihan lohdullista kuulla tollasta ku meilläki neuvolassa vaan painostetaan aina et enempi kiinteitä ja vähempi maitoa...

Meil on käytös aika sekalainen arsenaali kestoja, melkeen pelkästään taskuvaippoja. Ihania kuoseja on löytyny huuto.netistä, merkistä en tiiä, sit on äiskäni ompelemia ja jotain myllymuksujen ja fuzzi bunzeja. Just löysin kirpparilt parit L-kokoset fuzzit! Ne on ehkä omat suosikit. Sitä mukaa ku muksu kasvaa niin oon vaan lisäilly imuja, mulla on sellasia sekalaisia lisä-pikku-imuja eri materiaaleista tähän tarpeeseen.
 
Skallo meillä on kanssa hoikka poika ja vielä lyhytkin :). Isommatkin mun lapset on suht lyhyitä, mutta niillä on painoa ollu enemmän ku tällä pienimmällä. Isoveli oli yli kaksi kiloa painavampi samanikäisenä ja vaan sentin pidempi!?! Mutta ne isommat on syöny tosi huonosti kiinteitä ja eläneet lähinnä tissimaidolla. Onhan tämä kolmas tietty ihan oma itsensä aineenvaihduntasa kanssa yms. mutta kyllä mä väkisinkin mietin, että jos söis enemmän tissiä niin painoa olis enemmän!!!
 
Hej... Kertokaas et mitä kaikkee ja millasiin paloina syötätte täl hetkel ketkä tot sormiruokailuu harrastatte :) Meil nyt olla koko ajan vaa syöty mössöjä, mut oon miettiny et mitä kaikkee sit vois jo antaa. Oon nyt kokeillu vast kurkkuu, ruisleipää, hapankorppuu, banaanii... tollassii helppoi. Vesimelonii kerran vartavasten ostin mut prkl jääkaappi sekos ja oli heittäny niin kylmälle et pilalleha se meni :D
 
Meillä mennään viel pääosin soseilla mutta parhaiten uponnu omppu(ihan sellasenaan), maissinaksut, ruisleipä, riisikakut. Myös hieman epäortodoksisempia herkkuja pienen pienissä määrin; leikkelettä, juustoa, pitsanreunaa, tonnikalaa, pastaa ymsemoticon  Liekki ei oo "ruoka-aikoina" sormiruuasta hirveen kiinnostunu mutta sitten kun ite syön niin ihan kaikki mitä lautaselta sille vaan uskaltaa antaa, maistuu mahottoman hyvin.... Vaikka meillä on menty pääosin soseilla niin kiitän kyllä tota sormiruokailua siitä että herra ei meinaa tukehtua mihinkään, vaikka välillä syö jopa lattiallakin(mikä on kai tosi tosi soo-soo).
 
Nonii, kiitoksia molemmille :) Pitää koittaa kokeilla, nyt kun viimein tänään sain syöttötuolinkin maalattua loppuun :D :D On ollu tähä asti vähä hankala siirtyy syömisis ettepäi ku joutunu syöttää sitteris. Soseisii oon jättäny jonki aikaa jo aika suurehkoiki paloi ja tänää kiinnitin oikee huomioo et poitsuha jauhaa ku vanha tekijä ruokaa suussaa :D Joutu joka lusikallisen jälkee oottaa et hän oli omast mielestää pureskellu tarpeeks :) Muutenki huomannu mihin niitä hampaita käytetään, eli puree ihan kaikkea mahollista.
Kaveri toi venäjält sellasii keksei (ei suolaa eikä sokerii), mitä monet siel ilmeisest antaa lapsille, mut en uskalla niit viel antaa ku ensimmäisel kokeilukerral poika tunki koko keksin suuhusa.... emoticon  kuitenkii sellai neljä senttii halkasija rinkeli..
 
Meilläki syöminen onnistuu tosi hienosti nykyään. Eilen syötin sellasta sosetta missä ei ollu sosetta ollenkaan, pelkkiä kuutioita ja lammas oli epämääräsenä pieninä möykkyinä siellä seassa ja kokeilin ensin lusikalla syöttämistä, mutta en kans jaksanu ootella että se jauhaminen tapahtuu huolella ennenku annan lisää, nii laitoinki sille ne omalle imukuppi-lautaselle pöytään ja annoin sille lusikan omaan käteen! No lopputuloksena lusikalla ei menny juurikaan suuhun (äitin avustuksella sillon tällön), mutta tavalla tai toisella suuhun meni omaan tahtiin ja samalla tuli tota lusikan käyttöö treenattua. Ehkä sen vois ottaa nyt ihan päivittäseen käyttöön. Onks kukaa muu alottanu tätä lusikan kokeilua? Mulla ei oo kyllä mitään käsitystä minkä ikäsenä se "pitäis hallita"...
Mut siis nyt ei oo ollu ruokatorven kans ongelmia, kun jauhaminen onnistuu pirun hienosti :)
 
Oi mahtavaa, imukuppilautanen! En ees tienny et sellasii on olemas... Ollaa joo kokeiltu lusikkaa nyt ku sain viimein syöttötuolin valmiiks ja koko ajan pitää vahtii ettei ota lautasest kii ja nurin :D Mistä niitä saa?
Lusikka menis kyl aika hienost suuhun pojal mutku ei honaa ottaa sit ruokaa siihi mukaa :D Yritin muistella ni oisko jossaa ollu et vuoden tienoil lusikka ois hyvä ottaa mukaa kuvioihi. Ite aattelin et varmaa tol sormiruokailul alotellaa noi iteruokailuharjottelut ja voiha sen lusikan siin välil mukaan pitää et saa poika kokeilla.

Nauratti ku tos etusivul oli jotaa juttuu tost syömisest, et ei kannata selältee antaa syyä sormiruokaa xD
 
ööö en muista ostinko sen ihan cittarista vai hong kongista vaiko tarjoustalosta, mutta eiköhän niitä löydy muualtakin. Kannattaa sit kastella sitä imukuppiosaa niin pysyy pöydässä kiinni oikeesti. Mut on kyl ihan kiva lautanen, eikä Nea ainakaan oo kertakaan yrittäny ees riuhtoo sitä irti kun keskittyy siihen mitä sieltä lautaselta löytyy. Tässä kuva siitä lautasesta http://irc-galleria.net/user/mohomaha/picture/124681514 oli niitä ainaki kahta eri väriä ettei tartte pojalle pinkkiä ostaa jossei taho :D

Nii piti vielä sanoo, että kokeiltiin sellasta pehmeetä haarukkaa ku teurastin siihen aina porkkanaa, nii syöminen hoitu sen jälkee itsenäisesti :) Mä vaan teurastin aina ja Nea jatko siitä ite.
 
Ai Cira oli bongannu ton meijän herran tyylin syyä; "ei näin" emoticon no kyl mää katton aika tarkkana vierest ettei tukehu, mut silleen itellä on kyllä aika rento suhtautuminen tohon syömiseen, Liekki saa syyä lattialta sinne tiputtamiaan naksuja ja ruokapaloja ja mutustaa mitä milloinki touhuumisensa ohessa. Sormiruokailu-kirjassa sanottiin siitä että lapsi saa nimenomaan leikkiä sillä ruualla, et sitä kautta oppii, eikä se meinaa että ikuisesti ois sottapytty syömistensä kanssa emoticon niin ja siinä muuten mainittiin just tost haarukasta, että kun yleensä aletaan lasta opettaan omatoimisesti syömään lusikalla niin haarukkahan on lapselle oikeestaan paaljon helpompi ja voi tehä alus just niinku mohomaha, et laittaa siihen valmiiks jotain. Toi imukuppi-lautanen ois meilläki aika pop. Kaipaisin myös imukuppi-tabletteja, nekin kun lentää aika vauhilla...
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top