Pranametri
Sanaisen arkkunsa ammentaja
MOOOOI!
Sorry, tuli taas (näköjään jo tavaksi tullut) tauko kirjoittelussa, mutta mielessä olette päivittäin, enkä ole palstaa jättämässä. Ettäs tiedätte. Voi Amppu minkä teit, mutt niinhän se on, että elämä vie ja eri asiat tulevat tähdellisiksi. Kiitos silti Ampulle kiitoksista ja eletystä yhteisestä ajasta. Minä ne usko että lähden täältä kulumallakaan, vaikka taukoja onkin ollut. Toivottavasti meitä on muitakin,vaikka sitten vähemmän. Minä koen tämän porukan edelleen tarpeelliseksi ja läheiseksikin.
Kotoista juttelua te olette täällä pitäneet, rupattelua sanoisin. Halkolaatikot, lelut ja ulkovermeet sun muut tärkeät arkiset asiat puhuttaa.
Nukkekoti jutut kuulostavat aivan ihanilta. Minulla ei sellaista ole ollut, sellainen olisi aivan unelmajuttu!
Olikos se Venlan kummisedän uusi rakas mukava?
Päiväuniongelmiin pitää minunkin kommentoida. Valolla oli aikaisemmin jokin vaihe, tuossa kesällä, jolloin uni ei meinannut tulla ja nukkui vain lyhyesti, mutta nyt on toisin. Alkuun auttoi se isojen poikien sänky ja imetyksen loppuminen teki loput. toki unen määrä vaihtelee 1-3 tunnin välillä, mutta unta on saatava ja lähes tasan klo 12. Olisko Joonalle vain kokeiltava kalteritonta petiä? Kokeilla voi aina ja jos ei toimi, niin vanhaan voi palata.
Meillä on nyt sairastettu flunssaa. Minä viimeisenä vaan en vaivaisimpana. Mies oli kuumeessa 5 vrk, itselleni ei kuume helposti nousekaan, enempi vaan tipahtaa ja Valo oli eilen ihan tukossa. Tänään helpotti sillä ja minä aloin urakalla aivastelemaan. Mites muut, onko jo syyslenssut sairastettu?
Vau Venla ja kolmen sanan lause! Muutenkin nuo Venlan pottahuokailut sai hymyn huulille :) Valo teki jo kahdet kakat pönttöön, mutta enempää en ole ehtinyt kalastella. Pitää olla niin skarppina, että huomaa, tuo kun ilmoittaa vasta kun on housussa tai vaikka pieraisee, sekin on nykyään kakka. Sanavarastoa poikamme tuntuu kartuttavan ja toistaa (tosi kiva) kaiken mitä kuulee. Nytpähän tiedän mitä omasta suusta usein pääsee, kun Valolta tulee painokkaasti: Nni, nonni tai EI sormi pystyssä.
Ai että saksetkin voisi jo varovasti antaa, siis turvasakset, tämän ikäiselle? Hmm. Valo on kyllä kiinnostunut kaikesta mitä teen ja hokee muuten myös saksia, kun näkee niitä käytettävän.
Sanna vaikka tukalaa onkin ollut miettiä mitä vanhoista kamoistasi säästät, niin osaat varmasti olla onnellinen siitä, että on niitä muistoja. Meidän mutsi ei säästänyt yhtään mitään :( Kyllä harmittaa. Ei olisi paljoa tarvinnut, ihan vain joku piirustus (olin kova piirtämään) tai jotain, satukirja vaikka. Vaan ei. Valo tulee vielä tuskastumaan kaikesta mitä säästän hänelle, kun itsellä ei kerran ollut! :D
Minä olen kilistellyt kutimia ahkeraan ja käyttänyt vähän ompelukonettakin. Valolle on tulossa Nalle-langasta villahaalari talveksi ja muutamia pikkusukkia serkuilleen olen laitellut. Nyt on Valon huoneen verhokankaat ostettu ja tuunausta vaille vaan. Eihän yt ihan yksiväristä suoraan pakasta voi. Ja kohta hei meidän ipanat alkaa täyttää 2v. Hui!
Nyt pikku pyyntö teille, joille olen kännynumeroni antanut: Jos minusta ei kuulu täällä tarpeeksi usein (oikeasti välillä ajantaju katoaa ja on muka muuta tai ajattelen että poikkean palstalla huomenna, vaikka mitään ihmeellistä ei olekaan ja sitten en poikkeekaan ja taas siirtyy) niin olkaa, please, ystävällisiä ja potkikaa niin sanotusti persuuksille ja muistuttakaa. Olisin siitä kovin kiitollinen, koska te olette tärkeitä ja minä kaipaan tätä ja viihdyn täällä ja halusin sen nyt tehdä selväksi. Ihan siksi, että emme kaikki katoa taivaan tuuliin ja uhohdu arkeemme. Niin en toivo käyvän.
Näkemiin huomiseen :)
paitsi että piti vielä lisäillä, kun tarkemmin tihrustin juttuja. Venlan kummmisetähän tiputti iloisen pommin teidän tupaanne! Onpa ihanaa, että saatte tuttuja kylälle. On se vaan lahja elää mukavien ihmisten lähellä ja Venla ei taida periä äitinsä koirakammoa ;) Hyvä niin. Ei muuta, öitä<3
Sorry, tuli taas (näköjään jo tavaksi tullut) tauko kirjoittelussa, mutta mielessä olette päivittäin, enkä ole palstaa jättämässä. Ettäs tiedätte. Voi Amppu minkä teit, mutt niinhän se on, että elämä vie ja eri asiat tulevat tähdellisiksi. Kiitos silti Ampulle kiitoksista ja eletystä yhteisestä ajasta. Minä ne usko että lähden täältä kulumallakaan, vaikka taukoja onkin ollut. Toivottavasti meitä on muitakin,vaikka sitten vähemmän. Minä koen tämän porukan edelleen tarpeelliseksi ja läheiseksikin.
Kotoista juttelua te olette täällä pitäneet, rupattelua sanoisin. Halkolaatikot, lelut ja ulkovermeet sun muut tärkeät arkiset asiat puhuttaa.
Nukkekoti jutut kuulostavat aivan ihanilta. Minulla ei sellaista ole ollut, sellainen olisi aivan unelmajuttu!
Olikos se Venlan kummisedän uusi rakas mukava?
Päiväuniongelmiin pitää minunkin kommentoida. Valolla oli aikaisemmin jokin vaihe, tuossa kesällä, jolloin uni ei meinannut tulla ja nukkui vain lyhyesti, mutta nyt on toisin. Alkuun auttoi se isojen poikien sänky ja imetyksen loppuminen teki loput. toki unen määrä vaihtelee 1-3 tunnin välillä, mutta unta on saatava ja lähes tasan klo 12. Olisko Joonalle vain kokeiltava kalteritonta petiä? Kokeilla voi aina ja jos ei toimi, niin vanhaan voi palata.
Meillä on nyt sairastettu flunssaa. Minä viimeisenä vaan en vaivaisimpana. Mies oli kuumeessa 5 vrk, itselleni ei kuume helposti nousekaan, enempi vaan tipahtaa ja Valo oli eilen ihan tukossa. Tänään helpotti sillä ja minä aloin urakalla aivastelemaan. Mites muut, onko jo syyslenssut sairastettu?
Vau Venla ja kolmen sanan lause! Muutenkin nuo Venlan pottahuokailut sai hymyn huulille :) Valo teki jo kahdet kakat pönttöön, mutta enempää en ole ehtinyt kalastella. Pitää olla niin skarppina, että huomaa, tuo kun ilmoittaa vasta kun on housussa tai vaikka pieraisee, sekin on nykyään kakka. Sanavarastoa poikamme tuntuu kartuttavan ja toistaa (tosi kiva) kaiken mitä kuulee. Nytpähän tiedän mitä omasta suusta usein pääsee, kun Valolta tulee painokkaasti: Nni, nonni tai EI sormi pystyssä.
Ai että saksetkin voisi jo varovasti antaa, siis turvasakset, tämän ikäiselle? Hmm. Valo on kyllä kiinnostunut kaikesta mitä teen ja hokee muuten myös saksia, kun näkee niitä käytettävän.
Sanna vaikka tukalaa onkin ollut miettiä mitä vanhoista kamoistasi säästät, niin osaat varmasti olla onnellinen siitä, että on niitä muistoja. Meidän mutsi ei säästänyt yhtään mitään :( Kyllä harmittaa. Ei olisi paljoa tarvinnut, ihan vain joku piirustus (olin kova piirtämään) tai jotain, satukirja vaikka. Vaan ei. Valo tulee vielä tuskastumaan kaikesta mitä säästän hänelle, kun itsellä ei kerran ollut! :D
Minä olen kilistellyt kutimia ahkeraan ja käyttänyt vähän ompelukonettakin. Valolle on tulossa Nalle-langasta villahaalari talveksi ja muutamia pikkusukkia serkuilleen olen laitellut. Nyt on Valon huoneen verhokankaat ostettu ja tuunausta vaille vaan. Eihän yt ihan yksiväristä suoraan pakasta voi. Ja kohta hei meidän ipanat alkaa täyttää 2v. Hui!
Nyt pikku pyyntö teille, joille olen kännynumeroni antanut: Jos minusta ei kuulu täällä tarpeeksi usein (oikeasti välillä ajantaju katoaa ja on muka muuta tai ajattelen että poikkean palstalla huomenna, vaikka mitään ihmeellistä ei olekaan ja sitten en poikkeekaan ja taas siirtyy) niin olkaa, please, ystävällisiä ja potkikaa niin sanotusti persuuksille ja muistuttakaa. Olisin siitä kovin kiitollinen, koska te olette tärkeitä ja minä kaipaan tätä ja viihdyn täällä ja halusin sen nyt tehdä selväksi. Ihan siksi, että emme kaikki katoa taivaan tuuliin ja uhohdu arkeemme. Niin en toivo käyvän.
Näkemiin huomiseen :)
paitsi että piti vielä lisäillä, kun tarkemmin tihrustin juttuja. Venlan kummmisetähän tiputti iloisen pommin teidän tupaanne! Onpa ihanaa, että saatte tuttuja kylälle. On se vaan lahja elää mukavien ihmisten lähellä ja Venla ei taida periä äitinsä koirakammoa ;) Hyvä niin. Ei muuta, öitä<3