Lokakuun lätinät

mmaljo

mmaljo

Vauhtiin päässyt keskustelija
Helmikuunmammat 2014
Ja nyt on jo lokakuu!

Mihin tää aika menee?

Meillä ryömitään ja lujaa. Konttausasentoa treenaillaan ja hampaita löytyy nyt 8 :) Kylpemisestä on tullut niin mahtavaa, hirvee loiskiminen ja hihkuminen siellä. Pois kun otetaan tulee hirvee harmistus, kun olis halunnu siellä vielä olla :/ Nyt näytetään välillä jo aikaslailla omaa tahtoa muutenkin. Esim. digiboksi, blu-ray, tietokone johtoineen ja nappuloineen ovat niin jännittäviä, että niitä kovasti pitäis tutkailla ja kun äiti kieltää, niin katsotaan vaan ja jatketaan. Mutta sitten kun äiti tulee nostaa pois, niin vedetään levyksi lattialle ja ruvetaan huutamaan :D Miten niin tempperamenttinen lapsi? :D

Toiset lapset on vähän pelottavia jos tulevat iholle ja rupeavat liian kovasti hihkumaan ja kiljumaan Akselille. Sitten tulee itkupaniikki mikä helppaa vaan sylissä halaillen, nopeiten äidin sylissä :Heartred Ei enää muuten niin pahasti vierastella, kuin jossain vaiheessa. Ja hoitoon jättäminen esim. mummulaan onnistuu :)

Mitäs vielä.. Äidillä näkyi edelleen papassa jotain ja joudutaan tarkempiin tutkimuksiin. Kuulemma ei vaikuta kuitenkaan seuraaviin raskauksiin, eli ei oo mitään vakavaa :) Tää haluis jo niin toista, mutta jos sitten ensi kesänä alettais pikkusiskoo tai -veljeä Akselille "yrittämään" :Heartred
 
Meilläkin treenaillaan konttausta. Ikävä kyllä se ei onnistu ja siitä seuraavan harmituksen kuulee varmasti naapuritkin. :P Lisäksi tämä treeni häiritsee vakavasti tissilläoloa ja päiväunia. Temperamenttia löytyy täältäkin siis, ikävä kyllä (?) selkeästi äidiltä perittynä eikä isältä. Uhmaa ja teini-ikää odotellessa... :wink

Hampaita ei ole vielä ikenistä esillä, mutta sillä tavalla hyvin selkeästi pullottavat kyllä ikenissä, että paistavat läpi selvästi. Tiedätte varmaan mitä tarkoitan? Pitkään tulivat kaikki neljä etuhammasta tasatahtiin, mutta nyt on viikonpäivät selvästi oikea alaetuhammas vaivannut enemmän. Se varmaan siis puhkeaa ehkä piankin. :)

Pinsettiote on jo melko hyvä. Ruoka on usein niin liukasta, ettei sitä meinaa pinsettiin vielä saada, mutta tissit ovatkin sitten pienen pienillä mustelmilla, kun on niin ihanaa niitä nipistellä tiukalla pinsettiotteella. :confused: Tavuja tulee paljon paljon. :) Mama,mämä, ämmä, baba, päpä, papa jne.

Meillä vierastetaan kovasti, jos maltetaan huomata, että äiti poistuu. Kotona pitää pysyä vähintään kuuloetäisyydellä, joskus ei neiti kestä sitäkään, jos olen hetken selin! :oops: Tai silloin toki, kun isi on kotona. :) Mutta isin syli ei kyllä meillä enää juuri ollenkaan lohduta samaan tapaan, kuin äidin. Muiden lasten itku aiheuttaa sympatiaitkua ja kovaääniset lapset pelottavat, mikä on vähän hassua, koska neiti ei kyllä itsekään ole mikään hiljainen.

Kakkosta täälläkin kaivataan. Niistä kuumeiluista nyt olen enemmän kirjoitellut tuola kuumeilijoiden osiossa (joskaan en sinnekään ole saanut aikaiseksi päivittää).
 
Panda, sulle taitaa olla jäänyt hyvät muistot :) Edelleenkin olen sitä mieltä, että maailman paras hetki on se, kun saa ensimmäisen kerran oman lapsensa rinnalle.

Onnea ReginaVeritaksen neidille ensimmäisestä hampaasta ja tsemppiä Mmaljolle jatkoselvityksiin!

Meillä alkaa tautipöpöt olla aivasteltu pois ja viikon päästä alkavaa syyslomaa odotetaan jo kovasti. Mies on joutunut olemaan pitkiä päivä töissä ja minä pyörittämään huushollia oikeastaan ihan yksin, joten on mukavaa, kun ollaan kaikki tässä kotosalla edes viikon verran. Mitään suurempia suunnitelmia ei ole. Lapset päättää -päivää ollaan perinteisesti vietetty ja uimassa käyty. Pihaa laitettu talvikuntoon. Toivotaan, että nämä ihanat ulkoilusäät jatkuvat myös syysloman ajan.

Temperamenttiset lapset ovat meidänkin talossa tuttuja. Pienten kanssa on mielestäni tällä hetkellä kaikista itku-potkuraivareista ja yövalvomisista huolimatta niin paljon helmpompaa noihin isompiin verrattuna. Esimurkkuikä alkaa lähestyä kovaa vauhtia isommilla, mikä aiheuttaa kyllä omat haasteensa tähän työntäyteiseen arkeen.

Meillä on pidetty nyt pari yötä unikoulua. Viime yö meni loistavasti ensimmäiseen yöhön verrattuna. Toivotaan, että meno jatkuu samalla, hyvällä meiningillä.
 
Ei me olla muuttamassa jouluksi kotiin tai ainakaan 2014 jouluksi aloitettiin siis rakentaminen tänä keväänä ja aikataulu olisi 2-4vuotta. Nyt vaan on ollut muurarilla kiirettä, niin sen vuoksi minullakin. Neljä viikkoa asuin lapsien kanssa mun vanhemmilla ,mies myös mut kävi kuitenkin töissä. Onneksi on lämpimät välit vanhempiin, mut kyl oma koti on oma koti. Nyt ollaan ens viikko kotona ja sit ehkä takaisin vanhemmille. Katsotaan nyt.

Mut neiti meni eilen ensimmäistä kertaa ite istumaan, ja vauhti sen kun kasvaa. Ryömimis vauhti on päätä huimaavaa ja sit välillä mennään konttaus asentoon ja hytkytään siinä hetki ja sit jatketaAn matkaa ryömien.

Mitä mieltä olette siitä et mitä mun kannattais alkaa antaa neidille ruokajuomana, kun ite en oo paikalla? Etenkin nyt kun rohkeen kuukauden päästä mulla alkaa työt ja pikkuiset menee hoitoon . Ite olen ajatellut et kannattaako sitä enää antaa ollenkaan korviketta vaan siirtyy suoraan tavalliseen maitoon ja nokkamukiin. Silti me siis tissitellään päivisin 3-4kertaa ja yöllä 1-2kertaa. Tietty päivätissittelyt vähenee kun palaan töihin, mut silti.

Millaisia määriä muuten pikkuiset syö soseita? Meillä on nyt mennyt 9rkl päivässä vihannessoseita lihoineen( paitsi et sit kun teen seuraavaksi soseita niin laitan 2rkl lisää, kun tuntuu et neiti jää hieman nälkäiseksi, eli sit ollaan 11rkl) , lisäksi 2purkkii hedelmä/Marja sosetta. Eilen kyl kokeilin tehdä paksua marjakiisseliä ja sehän upposi neidille. Ei tarvitse aina antaa purkista sit.
 
Meillä mennään sellasta pyllykiitoa, ei oikeestaan ryömitty missään vaiheessa ollenkaan, poika vetää itteensä käsillä eteenpäin ja toinen jalka on koukussa vattan alla ja toinen koukussa takana. Hauskan näköistä. :D Istuu tosi hienosti jo, mutta ite ei oo vielä istumaan noussut. Seisoo ilman tukea hetken aikaa jo ja kova halu olis päästä korkeemmalle, mutta ei vielä uskalla oikeen nousta kumminkaan. Hirveesti testataan täälläkin äitiä ja vedellään mieluusti kaikista johdoista ja laatikon kahvoista. Oikeen kattoo mua ennen kuin tekee jotain kiellettyä, jotta mitä tuumaan. Joskus kun kiellän vähän pontevammin, niin sitten pahoittaa mielensä...oikeen varsinainen mielensäpahoittaja meillä kyllä asuu :wink. Ja äiti on kaikki kaikessa, huuto tulee jos näkee mun poistuvan huoneesta ja yöllä ei kelpaa tutin laittajaksi ja hyssyttelijäksi isä ollenkaan mikä on kyllä raivostuttavaa. Nyt kun yöimetyksistä on päässy eroon, niin ois kiva jakaa noita öisiä sängystä nousemisia :/
Mä annan ruokajuomaksi vettä nokkamukista. Meillä tissitellään vielä aamulla kuuden seittemän aikaan, sit puoli ysin aikaan (näin äiti pystyy jatkamaan omia uniaan vielä tunnin verran (9.30-10.00 yleensä herätään aamulla), mikä on kyllä luksusta, kun ei nukkumaan näköjään tuu mentyä ennen yhtä yöllä vaikka poika nukahtaa jo viimeistään puoli kymmeneltä). Näiden lisäksi yleensä pari kertaa päivällä ja sit yöunille mentäessä ysin maissa.
Meillä ei oikein tahdo maistua nuo kasvis/liha-soseet niin hyvin kuin pitäis. Kaikki kaupan maut on kokeiltu (muutama vähän paremmin kelpaava maku onneksi löytyny) ja itekin oon tehny, mut ei merkitystä, yhtä huonolla halulla syö. Hyvä jos puoli piltti-purkillista saan päivässä alas, aivan parhaina päivinä saan sen pienemmän purkillisen kokonaan kahdella eri syöntikerralla menemään. Marja/hedelmä-sosetta menee päivässä yksi purkki. Aamuisin ja iltaisin syöö onneksi tosi isot annokset puuroa, sellasen reilu 2dl annoksen, oikeen siis kunnon lautasellisen. Silti mua hirvittää mennä huomenna 8kk lääkärineuvolaan, kun tuntuu, että paino ei varmaan oo tarpeeksi noussu, varsinkin kun on ruvettu liikkumaankin enemmän...
Eikös vasta n. 10kk vanhana saa ruveta vähän maistattaan normimaitotuotteita?...ja ensin jollain piimällä/viilillä/raejuustolla jne. Näin oon muistaakseni lukenu jostaki..
 
Siis hapanmaito tuotteet saa aloittaa neuvolan määräyksillä 9kk iässä. Esikoisella aloitin korvikkeeseen sekoitta tavallista maitoa 8kk iässä. Hän oli kyl vain 7kk tissillä. Ja sit jo 11kk iässä joi tavallista maitoa.
 
Ok, hyvä tietää...saa siis piankin ruveta tarjoamaan normi maitotuotteita. Muistin siis väärin... :)
 
Meillä menee sitten pieniä annoksia soseita, mutta 4 kertaa päivässä. Yks kolmasosa pientä pilttipurkkia yhessä annoksessa, itsetehtyjä soseita suunnilleen saman verran. Hedelmäsosetta joskus tykkää enemmänkin syödä. Muuten ei silti nirsoile mistään, vaan kaikki maut menee alas. :)

Noitten maitotuotteiden kanssa en tiedä koska aloittaa niitä. Meillä kun on todettu tuo perinnöllinen alttius diabetekseen (joka tosin siis on vain sen 4% mahdollisuus), ja sellasta vielä varmistumatonta tietoa on, että maitotuotteiden varhainen aloittaminen vois lisätä riskiä. Mikä se varhainen sitten on, niin en tiedä.

Jostain luin, että vuoden ikään asti pitäisi antaa joko äidinmaitoa tai korviketta, mutta en oo varma tän tiedon oikeellisuudesta.
 
Äidinmaito/korvike pitäisi olla vuoden ikään asti vauvan pääasiallinen ravinto. Näin THL:än ohjeistuksessa.
 
meillä menee soseita noin 10 jääpalakuutiollista/päivä
näistä 1 on kalaa ja 1 lihaa. ovat aika reiluja

toisinaan tuntuu että söisi vielä enemmänkin ja välillä ei syö aivan kaikkea. vaikea arvioida noita määriä tarkemmin kun joissain kuutioissa on enemmän nestettä mukana ja toisissa taas hyvin tiiviisti tavaraa.

päivän aikana syödään tuohon päälle vielä puurot marjat ja hedelmät

nyt on ollut sellainen kausi että ruoka pitää jäähdyttää miltei kylmäksi että kelpaa, oon arvaillut että ehkä lämmin ruoka tuntuu inhottavalta kun lisää hampaita puskemassa ikenistä. aiemmin tykkäsi selkeästi enemmän lämpimästä ruuasta

tissimaitoa menee tätä nykyä enemmän kun poika osaa pyytää sitä erikseen. mua on kovasti harmittanut että oonko tarjonnut liian harvoin rintaa aiemmin, mutta minkä sille enää voi.

ihanalta kuulostaa tuo pikkunöösän pojan peppukiito :) ja näppärä tyttö siellä Reginalla kun pinsettiote hyvin jo hallussa. meillä se tulee silloin tällöin, kuin vahingossa.

eihän tuo ehdi mitään muuta harjoittelemaan kun täytyy etsiä kaikki paikat joista pääsee ylös ja tukea vasten tallustamaan.

menee jo aika hyvin sivuaskelia sohvan ja pikkupöydän reunaa vasten. ja irroittaa otteensa kun vaihtaa tukea toiseen. kai tuota voi sanoa jo kävelyksi tuettuna, käsistä kävelyttäessä tapailee aika hyvin ne askeleet. paremmin etenee kuitenkin ominpäin
 
Niin näillä on kovin erilaisia taitoja. :) Ei meillä vaan mitään noustaisi seisomaan, konttaaminenkin on vallan vaivalloista ja satunnaista. :P Saatikka että mitään 'äitiä' kuulisi... :wink
 
se on kyllä kiehtovaa miten lapset kehittyy eri suuntiin omaa tahtiaan, mutta niin että kaikki reitit kaartaa kuitenkin lopulta samaan pisteeseen, jossa jokaisella on samat taidot on hallussa.

oon miettinyt että olenko huomaamattani kannustanut poikaa tuohon liikkumiseen hienomotoriikan ja kommunikoinnin sijaan, vai onko se tosiaan yksinomaan temperamentista kiinni. oon jo aiemmin tänne kirjoittanut miten itse olen kävellyt 10 kk tuetta ja mies 9 kk. ehkä se on niin ettei mun tekemisillä ole paljoakaan väliä noilla geeneillä :)

oon leikilläni sanonut että pojalla oli siksi niin kiire nousta pystyyn kun isänsä on niin hirrrrveen pitkän näköinen lattiatasosta katsoen :D

mies on alkanut anopin mukaan huomattavan myöhään puhumaan joten luulen että meilläkin sitä äitiä saa odottaa melko pitkään
 
Luulen, että meillä tuohon pinsettiotteeseen on vaikuttanut se, että tosiaan sormiruokaillaan ( ihan muutaman hassun kerran on isin kanssa syönyt puuroa lusikalla, tosin lusikan saanut itse ohjata suuhun). Tavallaan ollut pakko oppia se pinsettiote, jotta olisi helpompi ruokailla. :) Itse olen tosiaan sujuvasti kävellyt kymmenkuisena, mies samoin. Enpä usko että tämä meidän mussukka ihan niin pian. :D
 
Meillä ei tuo sormiruokailu onnistu millään vielä. Olen kokeillut antaa päärynää, sellaista tiiviiksi kököksi mennyttä puuroa ja maissinaksuja, mutta ei vain millään kiinnosta laittaa niitä suuhun. Jos äiti vähän ohjaa, että laitas suuhun, niin irvistys tulee. :p No, kaikki aikanaan. Ehkä sitten, kun hampaita ilmestyy, niin tuokin alkaa kiinnostamaan. Poika muutenkin aika vähän laittaa mitään suuhun, purulelustakaan ei ole innostunut.

Määhän oon teiän juttuja lueskelleena miettinyt, että kehittyypä meillä hitaasti tämä liikkuminen (vaikka normaalin vaihtelun sisälle tietenkin menee), kun ei vielä kontata eikä ryömitäkään, istuminen on sellasta heilumista vielä että pitää äidin olla käsien kanssa koko ajan vieressä, ja pystyyn ei yritetä muuta kuin sylissä. Pinsettiote näkyy välillä, mutta ei kauhean usein. Puheen kehitys taas vaikuttaa sujuvan nopeasti, vaikka en itse mielestäni ainakaan ole mikään paras tyyppi sen vahvistamisessa, oon niin usein ihan vaan hiljaakin pojan kanssa. Mutta se on sitten pojan oma kiinnostuksen kohde se puhe. :) Ehkä tässä äitikin joutuu pakostakin muuttumaan puheliaammaksi, kun poika kasvaa.. :rolleyes::p
 
panda, teille on osunut se älykkö-vesimies. ei kai sitä liikkeelle ehdi kun pitää pohtia fysiikan lait uusiksi :D

persooniahan nämä on niin selkeästi. pojan kummitäti luuli että huijaan kun sanoin että nousee seisomaan. hänen kaikki neljä lastaan ovat nousseet siinä vuoden ikäisenä. pikemminkin ne jotka liikkuu jo hirveesti, ovat ottaneet varaslähdön.

me ollaan sormiruokailtu kyllä ahkerasti, mutta ei pojalla riitä kärsivällisyys pienten kappaleiden noukkimiseen. neuvolasta käskivät riisiä keittää ja laittaa pöydälle, tein työtä käskettyä mutta poika joka kerta pyyhkii niistä jokaikisen lattialle.

kiinteät kovahkot kappaleet kuten kurkku, paksut höyrytetyt porkkanat, banaanilohkot ja maissinaksut pysyy hyvin kourassa ja päätyvät suurimmilta osin mahaan asti.

yksi kerta tein pojalle kvinoa-parsakaali-pyörykkäpihvejä niin hän murusteli nekin pikkupaloiksi ja heivasi lattialle. suhteellisen kova työ kun tätä aikaa on nykyään niin rajoitetusti ja kaikki koiranruuaksi :D
 
Täälläkin kyl maissinaksuja osataan hyvin syödä ja viel syö sillai et laittaa suuhun ja pätkäsee sen pois suusta jolloin pieni pala jää suuhun. Isoveli opettanut. Ne on kyl kova herkku. Sit kuivaa ruisleipää syödään ja välillä riisikeksei. Sit jos joku lehti/paperi on jäänyt lattialle niin se ensin revitään pieniksi palasiksi ja sit ne noukitaan suuhun. Eikä siinä kauan mene.

Onko jotain erityistä kiinnostuksen kohteita tullut? Meillä on kengät. Niitä on sitten niin kiva maistaa. Eikä äiti tykkää. Ja kun liikkeelle ollaan päästy niin koiran vesiastia. Sai se vesiastia olla rauhassa rohkeen puoli vuotta, kun isoveli ei enää lutrannut käsiä siinä, mut nyt pikkusisko tekee ihan samaa.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top