Itse tein ennen menkkoja pari haaleaa testiä enkä kertonut vielä niistä miehelle. Sitten kun sain varmemman vastauksen, kerroin
Lokakuun juttuja
- Ketjun aloittaja Emir
- Aloituspäivämäärä
Täällä myös samaa havaittavissa! Ei kyllä koske pelkästää kaappien järjestämistä vaan koko kämpän! Miehellekin intoilin mun sisustussuunnitelmista ja se lähinnä vaan hymähteli, että nytkö se alkaa
Me asutaan tällä hetkellä sellaisessa asunnossa, jossa vauvan kanssa pystyy kyllä asumaan mutta oli puhetta, että aletaan pikkuhiljaa ja ihan rauhassa katselemaan asuntoja ja jos joku kiva ja sopivan hintainen tulee vastaan niin kävellään pankkiin
Oli myös puhetta noista neuvoloista. Mä niin toivon, että saisin sellaisen hoitajan, jonka kanssa synkkaisi ja joka olisi ymmärtäväinen tälläisen ensikertalaisen kanssa. Mua esimerkiksi pelottaa synnytys jo valmiiksi ihan hirveästi. Joskus vuosia sitten mietin etten haluaisi edes lapsia sen takia kun joutuisi synnyttämään. Nyt on kuitenkin siitä kasvanut sen verran ettei anna sen ihan noin kovaa hallita mutta silti ahdistava ajatus
Onko täällä ketään kellä olis mitään riskitekijöitä raskaudelle (jos ei huomioida aiempia keskenmenoja)? Mulla oli kilpirauhastulehdus nyt loppukesällä johon söin 7vko kortisonia ja tuli ihan uutena että raskaus lisää nyt sit riskiä noiden kilppariongelmien jatkumiselle/uusiutumiselle... Vajaatoimintaa nyt muutenki tuo tulehdus vähä ennustaa mutta nyt sit vielä tarkempaan syyniin laittavat ko neuvolantäti kysyi onko ollu kilpparivaivoja. Toki vähän nyt sit jännittää lisääkö tämä nyt sit riskiä esim. keskenmenoon ku tuo kilppari on niin outo elin muutenki ku vaikuttaa kaikkeen ja ku ensimmäistä odotan niin muutenki uutta kaikki :/
Oispa mullakin tuollanen järjestelyintoTäällä myös samaa havaittavissa! Ei kyllä koske pelkästää kaappien järjestämistä vaan koko kämpän! Miehellekin intoilin mun sisustussuunnitelmista ja se lähinnä vaan hymähteli, että nytkö se alkaa
Me asutaan tällä hetkellä sellaisessa asunnossa, jossa vauvan kanssa pystyy kyllä asumaan mutta oli puhetta, että aletaan pikkuhiljaa ja ihan rauhassa katselemaan asuntoja ja jos joku kiva ja sopivan hintainen tulee vastaan niin kävellään pankkiin
Kämppä muistuttaa kaatopaikkaa, kun on ollut iltaisinkin niin paljon menoja ja luppohetket tekee mieli maata viltin alla ja lukea vauvajuttuja (kuten nyt).Me asutaan tällä hetkellä kerrostalokaksiossa vuokralla, ja on jo joitain kuukausia sitten ruvettu varovaisesti etsiskelemään omaa rivitaloasuntoa tai omakotitaloa. Ei oo kyllä vielä oikein muuta tehty kuin selailtu asuntosivuja. Pitäis kai nyt viimeistään uskaltautua oikeasti käymään asuntonäytöillä. Kovasti toivon asunnon löytyvän viimeistään keväällä. Meillä ei nimittäin ole edes hissiä tässä talossa, ja ois aika rasittavaa vauvan kanssa rampata portaissa. Ja ahdastahan täällä on, vaikka isohko kaksio onkin.
Ei ole riskitekijöitä, mutta valtava ahdistus painon noususta. Ensimmäisessä raskaudessa tuli +16kg, toisessa +27kg :arghh:
Nyt pitäisi jotenkin osata olla tiukkana ruokavalion yms. suhteen. En millään jaksaisi taas tuota samaa laihdutusoperaatiota....
Mulla ei kai mitää riskitekijöitä oo. Mua myös pelottaa tuo painonnousu kauheesti.. on jo valmiiks ylimäärästä muutamia kiloja. Jos ei ainakaan iteensä ruualla enempää lihottais. Raskaus tuo kyllä motivaation syödä oikeesti terveellisesti, lämpimät ruuat vaa etoo tällä hetkellä iha hirveesti.
Mulla tuli ensimmäisessä raskaudessa 26kg vaikka söin suht terveellisesti ja kävin 7kg lenkillä monta kertaa viikossa. Turvotus oli ihan järjetön lopussa. Oon näin ei raskaana melko hoikka, mutta painonnousu ei mua häirinnyt ensimmäisessä raskaudessa, enkä usko tässäkään häiritsevän. Synnytyksen jälkeen tuli sitten se itseinho omaan pielikuvaan, mutta raskaana ollessa ajattelin että tulee minkä tulee kaikki on sen arvoista ja eroon pääsee sitten myöhemmin. :)
Joo pääseehä niistä eroon, mut eniten just tuo varmaan pelottaa et tunnistaako itteensä raskauden jälkeen edes peilistä ja miten suhtautuu kroppaansa sitte. Jos en oo ihan väärin ymmärtäny nii imetys kai ”laihduttaa” myös jonkun verran?
Mulla ainakin tuntui että imetysaikaan sai syödä mitä vaan, niin paino vaan tippui. Ei se imetys tietty kiinteytä tai muuten kuntoa kohenna.
Imetys kun jäi, niin paino alkoi taas nousta. Sitten oli aika tehdä remppa ruokavalioon ja alkaa liikkua.
Imetys kun jäi, niin paino alkoi taas nousta. Sitten oli aika tehdä remppa ruokavalioon ja alkaa liikkua.
Imetyksen aikana tuntui että kroppa piti joka grammasta tiukasti kiinni eikä lähtenyt mitään. Odotin että imetyksen jälkeen paino sitten laskee, mutta turha oli sekin toivo. Mitään ei lähtenyt ilmaiseksi ja aina jos yhtenä päivänä/kk söi vähänkin jotain herkkua niin koko kuukauden uurastukset tuli takaisin korkojen kanssa. Ja olen siis liikkunut aina paljon ja syönyt perusterveellisesti. En tiedä vaikuttiko ikäkin jo aineenvaihduntaan, esikoisesta sain kilot tiputettua huomattavasti paremmin.
Mulla tuli ekasta 30kg ja niistä oli 5kg viel jäljellä ku toista aloin odottaa :D [emoji28] tokasta tuli sit se 25kg eli sama loppupaino ja nyt ku kolmatta odotan ni oon aikalailla samassa alkupainossa ku tokan kohdalla [emoji5] imetys ei oo multa vieny kiloja juuri yhtään.. paino alkanu aina tippuu vasta ku vauva 8kk+ kun alkaa menee kiinteitä enemmän :)
Mulla tuli kans ekasta joku 26 kg, mut suurin osa oli turvotusta mikä myöhemmin sit paljastu raskausmyrkytykseks :/ kiva kun neuvolastakin tuli vaan sanomista että mitäs sä oikeen syöt kun painoo vaan tulee... Jouduin sokerirasitukseenkin :D ja vaan sen takia kun tuijotettiin sitä ettei ollu proteiinia virtsassa vaikka kaikki muut oireet oli
Ne "kilot" jäikin aika lailla sit synnärille ja kun lähtöpaino oli vähän turhan alhanen niin nää jääneet 10kg on ollu ihan tarpeeseen :) keho on kyllä muuttunu aikalailla mitä se oli ennen lapsia
Ne "kilot" jäikin aika lailla sit synnärille ja kun lähtöpaino oli vähän turhan alhanen niin nää jääneet 10kg on ollu ihan tarpeeseen :) keho on kyllä muuttunu aikalailla mitä se oli ennen lapsia
Mua kyllä pelottaa hieman tuo painonnousu ja muuttuva kroppa. Mulla on historiassa vähän ongelmia syömisen ja oman kehonkuvan kanssa niin jännittää miten oma pää reagoi raskauteen. Yritän olla stressaamatta ja syödä terveellisesti ja liikkua olojen mukaan. Mutta vaa'alla en ole edes käynyt nyt, enkä aio käydäkkään
Mulla tuli esikoisesta 14 kg ja 1,5 vuodessa lähti 19 kg. Hirveesti en jaksa stressata tulevista kiloista, kun ne kuitenkin lähtee ennemmin tai myöhemmin koiria lenkittäessä ja taaperon perässä juostessa..
Mie olen kans aina stressannut painostani, vaikka oon ollut normaalipainoinen ihan viime aikoihin asti. Mielestäni oon aina painanut liikaa ja aina ois voinut vähintään sen viis kiloa ottaa pois. Viime talvena mulla oli niin järkyttävä työstressi tai jopa -uupumus, etten jaksanut yhtään pitää huolta itsestäni. Siinä sivussa painokin nousi muutaman kilon ylipainon puolelle.
Ainakin nyt vielä tuntuu, että raskaus antaa just ihanasti luvan siihen pyöristymiseen ja että kerrankin voi olla stressaamatta painon noususta. Mutta tämä on varmaan vain ensikertalaisen fiilistelyä ja täyttä harhaa :D
Ainakin nyt vielä tuntuu, että raskaus antaa just ihanasti luvan siihen pyöristymiseen ja että kerrankin voi olla stressaamatta painon noususta. Mutta tämä on varmaan vain ensikertalaisen fiilistelyä ja täyttä harhaa :D
Mulla tuli 16kg esikoisesta. Olin ihan järkyttynyt kun laitokselta kotiutuessani oli paino pudonnut vaan 0,5kg :D Kilot ei lähtenyt helposti ja edelleen on 5kg jälellä. Toivon mukaan ei nyt tule noin paljoa, mutta en jaksa siitä murehtia. Toki on katottava vähän mitä suuhun laittaa, mutta aion jatkaa elämää aika entiseen malliin. Varmaankin synnytyksen jälkeen taas kriiseilen, mutta se on sen ajan murhe :) Mulle sillä ei ole niin väliä paljon niitä kiloja tulee, kunhan en omalla toiminnallani kasvata mitään valtavaa sokerivauvaa.
Mulle tuli esikoisesta 8kg ja 5kg jäi synnärille. Pari ylimääräistä kiloa putos sit itsekseen. Vaikka nyt lähtökohta onkin sama kuin esikoisen aikaan eli n.5kg ylimääräistä, niin en jaksa ressata painoo. Oon vaan niin iloinen että tärppi on käynyt ja ainakin toistaiseksi on toinen lapsi tulossa.
Keskenmenon pelosta. Tuo "ei piä hermoilla kun ei siihen voi vaikuttaa mitenkään ite" on täysin totta, mutta niin paljon helpommin sanottu kun tehty. Toki ois ihanaa elää semmosessa naiivissa "sitten _kun_ meillä on vauva" hattarapilvessä heti plussasta lähtien, mutta se ei vaan tällä taustalla oo mahdollista. Toki onnellisia olkoot ne, jotka ei osaa pelätä mitään. Keskeytyny keskenmeno ei oireillut millään tavalla, siis tarkotan että ei ollu kipuja eikä vuotoo. Raskausoireita puolestaan oli vielä senkin jälkeen, kun kehitys oli pysähtyny. Ainut merkki oli oma intuitio, jotenkin tiesin heti alusta asti että se raskaus ei pääty hyvin. Kkm -raskaus alko yk 1 e-renkaan lopetuksesta, esikoinen yk 4 lääkkeellisestä tyhjennyksestä ja tää yk 1 kuparikierukan poistosta. Siks mua pelottaa että tää ei tälläkään kertaa voi niin helpolla käydä, toki nyt on ainakin vielä melko luottavainen olo että ehkä sittenkin...
Esikoisesta kerrytin komeat 18kg, mutta kahden viimesen viikon aikana sitä tuli 2kg:n viikkotahtia turvotusten takia. Mulla todettiinkin sitten alkava raskausmyrkytys. Kolmisen kiloa puuttuu nyt esikoisen ekan äippäneuvolan lähtöpainosta, mutta en jaksa oikeen stressata siitä :D Viimeksi 12kg putosi kahden ekan viikon aikana silkalla imetyksellä, en liikkunut siis sektiohaavan takia yhtään ja söin minkä kerkesin!
Onko muuten täällä kellään muulla tullut muuten semmosta "fiilistä" jo ennen plussaa, että sitä vaan jotenkin aavistaa olevansa raskaana? :) Mulla on tullut se näinä kaikkina kolmena kertana. Tosi jännä juttu kyllä!
Esikoisesta kerrytin komeat 18kg, mutta kahden viimesen viikon aikana sitä tuli 2kg:n viikkotahtia turvotusten takia. Mulla todettiinkin sitten alkava raskausmyrkytys. Kolmisen kiloa puuttuu nyt esikoisen ekan äippäneuvolan lähtöpainosta, mutta en jaksa oikeen stressata siitä :D Viimeksi 12kg putosi kahden ekan viikon aikana silkalla imetyksellä, en liikkunut siis sektiohaavan takia yhtään ja söin minkä kerkesin!
Onko muuten täällä kellään muulla tullut muuten semmosta "fiilistä" jo ennen plussaa, että sitä vaan jotenkin aavistaa olevansa raskaana? :) Mulla on tullut se näinä kaikkina kolmena kertana. Tosi jännä juttu kyllä!
Muokattu viimeksi: