Siis joo... Tää mun tarina meneekin hieman tavallisuudesta poikkeavalla tavalla.. Lopullisesti erottiin exän kanssa heinäkuussa,siihen asti vitkutin asiaa vetoamalla lapsen parhaaksi- kommenttiin,mut mitäs lapsen parasta se oikeen olikaan jos me koko ajan vaan tapellaan......??? Mulla oli siihen aikaan just koirapentue syntymässä ja ajatus jostain rivitaloasunnosta kahden aikuisen koiran,ison pentueen ja pienen lapsen kanssa ei oikeen tunnu toimivalta,siinä olis loppunu kädet itse supernannyltakin... Ja kun mun nykyinen mieheni sattuu olemaan exän (ex-)paras kaveri,eli ollaan tunnettu jo vuosia ja tää meidän juttu on kyteny jo pitkän aikaa siellä mun ja exän tappeluiden takana,niin muutin siitä sitten elokuussa suoraan tänne nykyisen mieheni luo. Iso talo maalla ja kaikilla tarpeeks tilaa temmeltää,plus mulla vielä ne apukädet :)
Että näillä mennään,yllättävän hyvinä on lopulta säilyneet exän ja nykyisen välit, eivät enää tokikaan niin tiiviisti tekemisissä keskenään kun ennen muta kumminkin aivan hyvissä väleissä.
Että näillä mennään,yllättävän hyvinä on lopulta säilyneet exän ja nykyisen välit, eivät enää tokikaan niin tiiviisti tekemisissä keskenään kun ennen muta kumminkin aivan hyvissä väleissä.