Liikunta

Mä oon käynyt lenkillä viimeksi pääsiäisenä. Liikunta loppui sitten totaalisesti supistelun vuoksi. Ja oli se parin kuukauden vuodelepokin. Nyt kun saa turvallisten viikkojen vuoksi jo käydä kaupassa ym, nivusten ja alakerran kivut pitävät melko paikallaan. Ensin iskee viiltävä kipu nivuseen, sitten kramppaa ja sit menee jalka alta. Vissiin jokin painaa johonkin hermoon.

Eilen kävin yksin autolla neuvolassa. Olin kotieteisessä jo tuskanhiessä alakerran kipujen kanssa ja istuskelin vielä tovin, kun oikea jalka ei totellut. Autossa reittivalinta henkilövahinkojen minimoimisen näkökulmasta ja itselle ääneen muistutus siitä, että vasemmalla jalallakin voi jarruttaa :D Niin kauan kun naurattaa, ei itketä tämä... :P Ehkä viikolle 41 siis :D
 
Voi Bubs, kuulostaa hurjalta, oletpa aika sissi kumminkin! Erityistsemit sulle, ja jaksamisia kaikille, liikkujille ja liikkumattomille. Kohta on synnytykset käynnissä tavalla tai toisella itse kullakin. Toivottavasti tästä raskauden lopusta voi jokainen jollakin tavalla nauttia. :)
 
Lähinnä jännitän että ne biksut valahtaa päältä ja tissit on koko hallille esillä :grin ehkä vaan otan ja menen halliin bikinien kanssa. Ja maauimaloissahan se onkin enemmän kuin normaalia laittaa kaksiosainen uikkari päälle :)
 
Todellakin uimahalliin biksuissa! Tässä raskaana olemisessa on niin miljoona liikkuvaa osaa, että maailma saa kestää kaksi lisää biksujen muodossa! :D
 
Mulla on sellainen mammauikkari kyllä. Maha kun pullahti esiin todella aikaisin, niin on tälle tullut käyttöäkin, kun olen käyttänyt lapsia 4-6 kertaa kuukaudessa uimahallilla läpi kevään ja kesän. Mä ujostelen omaa kroppaa (mahan seutua) sen verran, että biksuja oon käyttänyt edellisen kerran vuoden 2009 keväällä, eli ennen esikoisen näkyvää odotusta.
 
käyn edelleen lasten kanssa kärryttelemässä lähes päivittäin 6-8km lenkkejä. meillä reilu viikko sitten kakkonen oppi ajamaan pyörällä, joten nyt kaksi vanhinta ajaa pyörillään ja minä nuorimmaisen kanssa tulen kärryillä perässä.
välillä käydään pyöräilemässäkin, vanhin ajaa pyörällä, kakkonen on mulla pyöräkärryssä ja nuorin istuu istuimessa mun takana. pyöräilykin siis onnistuu edelleen. täällä vain tuulee aina, kun tuo meri on niin lähellä, niin kotimatkat ovat välillä tosi raskaita vastatuulen takia. kuitenkin tuo pyöräkärry vähän ahdistaa menoa.
JOS pääsen ilman lapsia, mitä hyvin hyvin harvoin tapahtuu, niin sitten kierrän vähän pitemmän lenkin. :)

mutta tuommoinen perus-liikunta, lenkkeily ja pyöräily onnistuu. :)
 
Mullakin on raskausuikkari, ostin parilla eurolla fb-kirppispalstalta. Toi on kyllä vähän hasardi, hieman liiankin venyvä etuosa hörppii varsinkin porealtaassa ilmaa väliin ja paisuttaa tätä E-kuppia vielä isommaksi. :laughing021 Mutta ajaa asiansa. Biksuissa menisin minäkin jos omistaisin sopivat.
 
Mä laitoin salikortin tauolle pari viikkoa sitten. Siihen asti kävin kuntosalilla ja joogassa pari kertaa viikossa, mutta kun nekin alkoivat tuntua ikäviltä, päätin laittaa kortin tauolle. Aerobicit yms. jätin kevään mittaan sitä mukaa pois, kun niissä käyminen alkoi tuntua hankalalta.

Nyt olen käynyt kävelylenkeillä ja pyöräillyt. Ajattelin myös, että youtubesta voisi katsella mammajoogavideoita, mutta en ole vielä saanut aikaseksi. Huomaa, että sohva vetää puoleensa nyt viimeisinä viikkoina koko ajan yhä enemmän.
 
Minulla on treenijakso maksettuna tän kuun loppuun, la 3.8. Nyt oon käynyt ehkä kolmisen kertaa viikossa tuolla jotain tekemässä. Onhan tuo treenitahti todella hidasta jne, mutta tulee hyvä olo, kun ei tarvitse jumittaa paikallaan kotona! Mummoni 90v sanoi tässä yksi päivä minulle, kun sanoin, että olin ajatellut pyöräillä hänen luokseen, mutta tulinkin autolla (matkaa siis joku 3km). "älä kuule enää pyöräile":grin

Olihan naiset ennenkin peltotöissä ym raskaissa töissä ihan loppuun saakka, että eihän tää tila oo mikään syy jäädä paikalleen vaan odottelemaan :) HUOM! Jos EI OLE jotain syytä levolle, tiedätte naiset mitä tarkoitan :) Fiiliksen mukaan, se on tärkeintä :Heartred
 
Mun piti käydä tässä pienellä ja leppoisalla kävelyllä tossa meidän lähi metsässä/kukkulalla. Alku menikin hyvin aina siihen asti kunnes totesin että oon eksyksissä, kuljen ympyrää ja olen löytänyt umpikujan...

Ei menny ihan niinko elokuvissa ja reissu tais kestää kaikenkaikkiaan n.3,5h.

No nyt maataan ketarat kohti kattoa sohvalla ja koitetaan olla liikkumatta, ettei satu häpyluuhun.

Niin ja positiivisena juttuna uudet kengät ei tehny rakkoja jalkoihin tän reissun aikana :wink
 
Alle 10 km pyöräily päivän aikana vielä menee, mut käytiin vkl perheen kanssa 15 km lenkki ja olin kyllä illan sit ihan poikki. Menin nukkumaankin puol seiskalta jo! Ja vauhti ei tosiaan ollut mitenkään päätä huumaava, kun kuopus 3v oli liikkeelle polkupyörällä ja pidettiin reissun aikana jätskitauko, suklaatauko, kahvitauko ja leikkipuistotauko :) 3h meni siis koko matkaan, mut kyllä se vaan uuvuttaa jo.

Tosin mä kyllä hengästyneenä huohotan tänä päivänä jo siitä kun kiipeän ullakolle ja takaisin kahdet rappuset...

Haaveissa on se peruskunnon metsästys vainulenkeillä tässä kuukauden kuluttua :wink
 
Joo, ei sitä kannata vikalla kuulla ihan hirveesti rehkii.. Kyl sitä taas ehtii synnytyksen jälkeen :grin
Mut ehkä hyvä, et tekee kuitenkin jotain päivittäin tavalla joka kullekkin sopii, jollekkin riittää lyhyt kävely, joku kaipaa vielä vauhdikkaampaa menoa.. Mut kyl sen tietää kun on liikaa tehny ja sit on ihan loppu :depressed:
Ehkä se ei ollu ihan järkevintä paahtaa ennen pelloilla viimeseen saakka, mut ei kait ollu vaihtoehtoa
 
En mä usko että niitä naisia jotka ei jaksaneet enää huhkia olisi pakotettu heinäpellolle, luultavasti niille on löytynyt muita töitä. Onhan se järkevääkin että hommat hoitaa ne jotka saa sen tehokkaasti tehtyä. Mutta jos olo on hyvä ja kunto kestää niin hyvähän se on jos loppuun saakka liikkuu ja tekee.
 
anoppi on monesti puhunut, että hänen anoppinsa (eli mun appiukon äiti, nyt 95v mummeli) on tehnyt 15 lasta ja että navetan väleissä ne lapset vain käytiin pyöräyttämässä, välillä lähdettiin navetasta kesken kaiken synnyttämään tupaan. kerran aamunavetan jälkeen tuli vieraita käymään, synnytys käynnistyi ja vauva käytiin kamarissa punnaamassa maailmaan sillä aikaa kun vieraat joivat keittiössä kahvia. ja sitten pian lähdettiinkin iltanavettaan ja isommat lapset jäivät katsomaan uuden vauvan perään.
kuulostaapa vain niin helpolta hommalta. :grin
 
Huih, aika järkkyy aikaa..
No kyllä niitä äitejä ja vauvoja kuolikin paljon ennen synnytykseen tai synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin
 
Nyt rv 37+4 ja oon lähes joka päivä käynyt uimassa ja pyöräilemässä. Kävely aiheuttaa pistelyä kylkeen, mut uiminen, joogaaminen ja pyöräily sujuu. Tekis mieli hankkia elokuuks vielä jumppakortti, mut mietityttää koska tuo vauva tulee. Mites te muut ootte ratkaisseet liikkumisenne?
 
Muokattu viimeksi:
Ja suomen kulttuurissa on varmaan oltu aina superäitejä.. Lapsivuodeaika on oikeasti tärkeä..
 
kyfi4jne, mulla liikkumisen ratkaisi se että nyt riittää mummotahtinen lyllerrys, ja alkaa olla vaikea olo :P kävin tähän viikkoon saakka mammajoogassa, sekin alkoi olla hankalaa ja nyt kun se jäi muutenkin kesälomatauolle niin liikunta jatkuu sit vauvan synnyttyä.
 
No joo, kukin jaksamisen mukaan.. Mun mielestä ei tartte yrittää ylittää itseään. Uiminen kyllä tuntui tällä viikolla vielä OK, mutta matka tais jäädä n. 400 metriin :-) . Pyöräily kyl max 2-3 km. Kävelyksi riittää 1 km..
 
Kävelyt vielä onnistuu.. joogaaminen ja venyttely jotenkin.. Välillä täytyy kyllä miettiä missä asennoissa yms. sillä jos liikaa rönöttää mahan päällä niin palaute tulee sisältäpäin :wink Uimassa en oo käyny enään pitkään aikaan.. Mulla on tullu niin runskaaksi tuo valkovuoto, että en jotenki tohi mennä uimaan kun tulee tunne että saastuttaa koko altaan :rolleyes::sad001 Pyöräilly en oo voinu piiiiitkään aikaan, kun on tuntunut niin epämukavalta polkeminen alavatsalla..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top