Lasten isovanhemmat

Vargynja

Admin
Staff member
Administrator
Helmikuiset 2021
Kuinka paljon olette tekemisissä lasten isovanhempien kanssa? Ovatko he mukana lapsenne elämässä?

Meillä miehen äitiä ei taida paljoa kiinnostaa (nähnyt lapsen kerran), isää sentään vähän joskaan häntäkään lapsi ei ole kovin montaa kertaa nähnyt. Kumpikin asuu monen tunnin matkan päässä. Omaa isääni nähdään muutamia kertoja vuodessa (asuu 2-3 tunnin matkan päässä), mutta on lapselle tärkeä vaikka ei ihan jatkuvasti näe. Äitini asuu lähellä ja ottaa lasta välillä yökylään jne. Nähdään jos ei nyt viikoittain niin vähintään kuukausittain.
 
Omat vanhempani asuvat naapurissamme ja näkevät lapsia vähintään viikoittain. Välillä käydään vain poikkeamassa tai leikkimässä heidän pihallaan, ja välillä ottavat lapsia hoitoon. Tulevana lauantaina kaikki lapset ovat menossa sinne hoitoon.

Miehen äitiä nähdään kerran viikossa tai kahdessa. Hän tulee kylään tai mennään yhdessä vaikka kauppakeskukseen. Hän vie joskus kahta isointa lasta myös elokuviin tai teatteriin tms.

Miehen isää vaimoineen nähdään vähiten, vaikka ihan hyvissä väleissä ollaankin. Yleensä he ajelevat meille (asuvat n. 150 km päässä).
 
Omat vanhempani asuvat kilometrin päässä ja ovat todella paljon lasten elämässä mukana. Etenkin mummi on ihan hurjan tärkeä! Nähdään keskimäärin varmaan noin 5 kertaa viikossa, äitini auttaa todella paljon lasten hoidossa.

Miehen äiti asuu 20min ajomatkan päässä ja näkee lapsia kerran kuussa. Ei juuri osallistu hoitoon tai auta meitä muutenkaan mitenkään. Katsotaan, muuttuuko tilanne, kun anoppi on muutamassa samalle kylälle asumaan meidän kanssamme. Minä epäilen, mutta annetaan nyt mahdollisuus. Miehen isä ei ole meidän elämässä mitenkään mukana, lapset eivät ole häntä koskaan edes nähneet.
 
Minun vanhempia lapsi tapaa noin kerran viikossa tai kahdessa. Käydään mummolassa leikkimässä tai tapaamassa serkkua. Pari kertaa on ollut siellä noin 1-2 h hoidossa, jos minulla on ollut vaikka hieroja tai hammaslääkäri. He asuvat viereisessä kaupungissa, noin 20 min matkan päässä.

Miehen isä käy joskus meillä kahvilla, mutta heillä ei ole lapsen kanssa suhdetta. Miehen äiti ei ole elämässämme mukana.
 
Meillä kaikki isovanhemmat asuvat valitettavasti noin 4 tunnin ajomatkan päässä. Pidetään kuitenkin viikoittain yhteyttä, lapset myös soittaa videopuheluita etenkin mun vanhemmille vähintään kerran viikossa. Nähdään 1-2 kk välein, ja tehdään yleensä pidempiä reissuja muutaman kerran vuodessa meidän porukoille (jotka siis asuvat lähekkäin toisiaan). Lapset tykkää kovasti isovanhemmistaan ja silloin harvoin kun pystytään heidät mummulaan jättämään yökylään, viihtyvät hyvin.
 
Lapsella on vain kaksi mummoa, toisen nähnyt kerran ja toisen luona hoidossa vähintään kerran viikossa :Heartred
 
Äitini asuu vajaan kilometrin päässä ja isäni on rajanaapurimme, ja olemme melkein päivittäin jossain tekemisissä. Uskon että lapsen syntymän jälkeen osallistumme toistemme elämään ihan yhtä lailla kuin aiemminkin.
Ukkoni vanhemmat taas ovat jo poisnukkuneita.
 
Kaikki isovanhemmat asuvat n. seitsemän tunnin ajomatkan päässä, joten harvakseltaan nähdään. Joka toinen kuukausi jaksetaan tehdä tuo matka toiseen mummolaan. Toinen isoisä on kuollut, toinen isoäiti ei ole nähnyt poikaa kertaakaan - syyt ovat olleet monet. Onneksi nämä toiset isovanhemmat ovat läheisiä, vaikka kaukana ovatkin. Syksyllä muutetaan samaan kaupunkiin, niin voidaan nähdä viikoittain.
 
Meillä on molemmat isovanhemmat aika paljon meidän elämässä. Minun vanhemmat asuu n. 20 minuutin ajomatkan päässä ja miehen n. puolen tunnin matkan päässä. Miehen äitiä ja isäpuolta nähdään ainakin viikoittain, ja minun vanhempia 3-5 kertaa kuukaudessa. Miehen isää nähdään n. kerran kuussa, nyt vauvan syntymän jälkeen hän toivottavasti vierailee meidän luona useammin.
 
Mun vanhemmat asuvat 200km päässä. Nähdään ehkä kerran kuussa, jolloin esikoinen usein pääsee yökylään. Miehen vanhemmat on toisella puolella maailmaa, on nähty kerran (tosin silloin asuttiin luonaan pidemmän aikaa). Molempien kanssa soitellaan videopuheluita silloin tällöin. Tarvittaessa mun vanhemmat rientää hoitoavuksi mutta muuten ei hirveän tiiviisti pidetä yhteyttä. Hyvä kun edes viikottain muistaisi laittaa viestiä tai soitella... :)
 
Takaisin
Top