Lapsilla "pelkovaiheita"?

Vargynja

Admin
Staff member
Administrator
Helmikuiset 2021
Onko muiden lapsilla vaiheita että pelottaa asiat, mitkä vielä vähän aikaa sitten ei pelottanut? Tai vähintään ei pelottanut niin paljoa. Meidän poika alkoi uhman jälkeen yllättäen pelätä mm. sängyn alla elävää mörköä (ennen ei ole ajatellut sängyn alla olevan mitään), saunassa olevaa "pöllöä", Muumien mörköä tavallista enemmän ja kovat äänetkin pelottaa taas aiempaa enemmän. Tai siis kai tämä on taas vaihe ja menee jossain kohtaa ohi? :confused:
 
Meillä on melko arka poika, pelkää monia asioita. Esimerkiksi telkkarista katsotaan tyylillä vain teletappeja, koska niissä ei ole mitään pelottavaa. Satukirjoissa monta asiaa pelottaa, esimerkiksi lohikäärmeet ovat hurjan pelottavia vaikka ovat ystävällisiä sadussa jne. Poika ei uskaltanut mennä yhteen nurkkaan meidän kotona hakemaan palloa, koska kyseisessä nurkassa oli lamppu, joka syttyi itsestään kun varjo lankesi ylle.

Joku joskus sanoi, että kun on vilkas mielikuvitus, niin silloin pelkää enemmän. Ainakin vilkas mielikuvitus minun pojallani on. Jospa hänestä tulee vaikka kirjailija isona, niin rikas mielikuvitus on.
 
Joku joskus sanoi, että kun on vilkas mielikuvitus, niin silloin pelkää enemmän. Ainakin vilkas mielikuvitus minun pojallani on. Jospa hänestä tulee vaikka kirjailija isona, niin rikas mielikuvitus on.

Varmaan tuo mielikuvitus juurikin on nyt pelkojen syynä. Päiväkodissakin sanottiin että lapsen leikit on muuttuneet mielikuvituksellisemmiksi.
 
Eilen tuli hysteerinen huutokohtaus, kun lapsi näki sisällä muurahaisen. Viime kesänä mikään ötökkä ei ollut pelottava. Toivottavasti pelko oli vain tätä yhtä muurahaista kohtaan. Muuten meille tulee pitkä kesä!
 
Poika oli eilen pelännyt ilmapalloa, oli ollut aivan kauhuissaan kun oli sen nähnyt. On meillä kotonakin joskus ollut ilmapalloja, joten en nyt tiedä, mistä se kauhu nyt sitten ilmapalloja kohtaan on yhtäkkiä tullut. Ehkä se menee ohi kun ikää tulee lisää.

Muuten ei ole ollut mitään ihmeempiä pelkoja, en ainakaan ole tunnistanut mitään sellaista. Poika tosin on muutenkin vähän semmoinen mietiskelijä ja harkitsija, että suhtautuu uusiin asioihin aina hieman varovaisesti.
 
Eilen tuli hysteerinen huutokohtaus, kun lapsi näki sisällä muurahaisen. Viime kesänä mikään ötökkä ei ollut pelottava. Toivottavasti pelko oli vain tätä yhtä muurahaista kohtaan. Muuten meille tulee pitkä kesä!

Muistan vieläkin, kuinka pompin pitkin hiekkatietä ja kiljuin hysteerisesti, koska pelkäsin niin paljon muurahaisia. Asuttiin vielä maalla. Pelkäsin kyllä ihan kaikkea muutakin, paitsi kissoja.

Meidän poika pelkää imuria, sauvasekoitinta sekä Cocomelon-videoiden Tyrannosaurus Rexejä, niiden yli pitää aina kelata. Parrakkaita miehiä pelkää myös, ainakin sellaisia ruokottoman näköisiä.
 
Muistan vieläkin, kuinka pompin pitkin hiekkatietä ja kiljuin hysteerisesti, koska pelkäsin niin paljon muurahaisia. Asuttiin vielä maalla. Pelkäsin kyllä ihan kaikkea muutakin, paitsi kissoja.

Meidän poika pelkää imuria, sauvasekoitinta sekä Cocomelon-videoiden Tyrannosaurus Rexejä, niiden yli pitää aina kelata. Parrakkaita miehiä pelkää myös, ainakin sellaisia ruokottoman näköisiä.
Minä olen ollut ötökkäkammoinen lapsena ja vielä pitkään sen jälkeenkin. Kauhea riesa, toivottavasti poika ei ihan niin hysteeriseksi heittäydy.
 
Meillä on sellainen viledan robomoppi, jossa on siis vain siivousliina ja se menee lattialla ja kerää ehkä muutaman villakoiran.
Aiemmin se oli pojalle hauska lelu. Kun opetteli konttaamaan niin kulki sen perässä ja oppi jopa laittamaan sen päälle ja pois.
Sitten se moppi oli pari viikkoa pois ja kun taas laitoin sen lattialle niin kauhea paniikkihuutoitku. Eikä rauhoittunut millään.
Hassua.
 
No nyt taitaa olla menossa pelkovaihe potenssiin kaksi ja mielikuvitus laukkaa. :meh: Poika näki yhtenä yönä pahaa unta ja seuraavana iltana hänet oli vaikea saada rauhoittumaan nukkumaan, kun pelotti pahat unet ja unessa nähty "musta kummitus". Eikä meinaa uskaltaa mennä yksin vessaan, koska sinne voi tulla leijonakuningas. Vähän mysteeri mistä tää leijonakuningas juttu on tullut, kun pieni vielä luuli että Simba on se pahis. o_O
 
Odottelen "mielenkiinnolla" kun meidän poika kasvaa ja alkaa tulla näitä pelkovaiheita ja painajaisia :confused: Itsellä on vieläkin muistissa oma 40 vuoden takainen lapsuuden painajainen, jonka näin samanlaisena pitkällä aikavälillä monena yönä.

Kyllähän poika nytkin jo tuntuu joskus näkevän ehkä pahaa unta, kun herää keskellä yötä itkemään hysteerisenä, mutta niistä selvitään vielä tissillä ja joskus kyllä riittää pelkkä halailu tai sylittelykin.
 
Todellakin on kyllä huomannut, että mielikuvituksen lisääntyessä lisääntyy myös pelkojutut. Tällä hetkellä on joku hassu dinosaurus-vaihe menossa, että joka paikassa on mukamas pelottavia dinoja!
 
Takaisin
Top