Lapsi ja kirjat

[Bella Swan]

Millaisia kirjoja luette? Mitkä ovat lapsen suosikkikirjat?

Parhaita on kaikki, joissa on paaaljon kuvia, mieluiten tv-sarjoista ja elokuvista tuttuja hahmoja. Myös perinteiset lastensadut, esikoisella on monta suosikkia. Kuopus 1,5v ei vieläkään millään jaksa keskittyä kuuntelemaan tarinaa. Pluto eläinlääkärissä on hänen suosikkikirjansa, yleensä vain se kelpaa ja sitä kyllä selaa itsekseen joka päivä hartaasti.

 

[Yölento]

4-vuotias on ollut vauvasta asti innostunut kirjoista. Kuvakirjoista tällä hetkellä suosittuja ovat Tatu ja Patu -kirjat, Mauri Kunnaksen kirjat, Viiru ja Pesonen, Elsa ja Lauri -kirjat, Elsa Beskown kirjat ja monet muut. Tietokirjat kiinnostavat myös, vaikka minä en lue niitä mielelläni.

Iltasaduissa suosimme kuvattomia kirjoja, esimerkiksi Risto Räppääjät, Heinähatut ja Vilttitossut, vanhat klassikot mm Fedja-setä ja Tove Janssonin muumit.

Uskon, että oma innostukseni lastenkirjallisuuteen on tarttunut lapseen.

 

[Vargynja]

Esikoinen (menee nyt ekaluokalle) on aina ollut oikea lukutoukka. Nykyisin luetaan paljon lasten romaaneja kuten Pet agents -sarjaa ja Isa&Bea kirjoja. Luetaan myös mm muumeja, Mauri Kunnaksen kirjoja, Pekka Töpöhäntää (alkuperäistä), lasten tietokirjoja ja sarjakuvia. Jonkin verran satuja myös mutta ne perinteiset ei oikein tunnu kiinnostavan.

 

[Kaarin]

Ensi kuussa 4 vuotta täyttävä poika tykkää Mauri Kunnaksen kirjoista kaikkein eniten. Kuvattomia kirjoja ei vielä ole valikoimassa, kun poika ei jaksa pelkästään kuunnella tarinaa, vaan haluaa katsella tarinaan liittyviä kuvia. Keskustellaankin kyllä paljon niistä kuvista, joten mukavaahan se vaan on, että on niitä kuvia. Poika jumittuu aika pitkiksi ajoiksi samoihin kirjoihin, joita sitten luetaan illasta toiseen. Toivon kyllä, että ajan kanssa saisin lukea hänelle monipuolisemmin satuja ja tarinoita, ja ihan pidempiäkin kirjoja. Poika on kyllä meilläkin ollut vauvasta asti kiinnostunut kirjoista ja toivon myös sitä, että kiinnostus kirjoihin säilyy aikuisuuteen asti. Olen itse ollut nuorena lukutoukka, mutta nyt se on jäänyt vähemmälle, kiitos mobiililaitteiden ja pelien :bag:

 

[lambi]

Me ollaan nyt kunnolla löydetty lukeminen iltaisin kun pikkupojat on oppineet käsittelemään kirjoja hienovaraisemmin ja mä jaksan nykyään rauhoittua kirjan ääreen, haetaan kerran viikossa kasa kirjastosta - mutta parasta tässä on meidän valintasysteemi, 1,5v käy poimimassa lähikirjaston lastenosastolta summanmutikassa kirjoja pinon, käy nopeeta ja valinnat ei ole ennakkoluuloisia ! Meillä pääosassa on ruotsinkielinen kirjallisuus, koska se vaan sattuu olemaan siinä lähempänä, helpommin saatavilla. Maurikunnakset ja Tatu ja patut olleet kivoja, mutta loppui jo tarjonta..
Itse tykkäsin kovasti lukea viimeksi lapsille ylipainoisen yksisarvisen tarinat. Sopivan pituisia, oivaltavia juttuja. Pelle svanslösit olleet myös kivoja.
Mutta tosi avoimia on kaikki lapset olleet erilaisille kirjoille, pääasia lienee se että ollaan siinä yhdessä kaikki kasassa rauhassa. sellaset tosi taiteelliset, kummallista kieltä sisältävät opukset on aika raskaita, mutta hei, ennakkoluuloitta..

 

[Yölento]

Me ollaan nyt kunnolla löydetty lukeminen iltaisin kun pikkupojat on oppineet käsittelemään kirjoja hienovaraisemmin ja mä jaksan nykyään rauhoittua kirjan ääreen, haetaan kerran viikossa kasa kirjastosta - mutta parasta tässä on meidän valintasysteemi, 1,5v käy poimimassa lähikirjaston lastenosastolta summanmutikassa kirjoja pinon, käy nopeeta ja valinnat ei ole ennakkoluuloisia ! Meillä pääosassa on ruotsinkielinen kirjallisuus, koska se vaan sattuu olemaan siinä lähempänä, helpommin saatavilla. Maurikunnakset ja Tatu ja patut olleet kivoja, mutta loppui jo tarjonta..
Itse tykkäsin kovasti lukea viimeksi lapsille ylipainoisen yksisarvisen tarinat. Sopivan pituisia, oivaltavia juttuja. Pelle svanslösit olleet myös kivoja.
Mutta tosi avoimia on kaikki lapset olleet erilaisille kirjoille, pääasia lienee se että ollaan siinä yhdessä kaikki kasassa rauhassa. sellaset tosi taiteelliset, kummallista kieltä sisältävät opukset on aika raskaita, mutta hei, ennakkoluuloitta..

Kokeilkaa Ruususuu ja pikkuhirvi Elsa Beskowlta, hiukan taiteellinen ja runomuodossa. Meillä yksi suosikeista

Samalta kirjailijalta vähän helpompi, mutta aivan ihana: Pikku-Puten seikkailu mustikkametsässä

 

[lambi]

Täytyy muuten lisätä että yksi suosituimmista lasten itse katsomista kirjoista ollut svenska barnvisor , siinä nelisenkymmentä lastenlaulua soitettuna, laulu jää katsojalle itse kirjasta halutessaan opeteltavaksi. Helpottaa tällaisen antimusikaalisen äidin hommaa.. Äänikirjat ei muuten olleet mun juttu mutta tää toimii, vauvalla ja koululaisella! Äänen säätömahdollisuus ihan välttämätön..

 

[Shooky90]

Meillä on 2 v. eskoiselle suosikkeja ollut Kikattava Kakkiainen kirjat (niitä on paljon katseltu telkkaristakin) ja mun vanhat Pupu Tupunat. Ollaan toki luettu paljon muitakin eläinkirjoja, Mikko Mallikasta, Mimmi Lehmää, Pesosta ja Viirua...
Vasta nyt alkaa keskittyminen riittämään pidempiin kirjoihin, aiemmin tykkäsi vain lyhyemmistä tarinoista. Ääninappikirjat on kyllä ihan pienestä asti kova sana, mutta niissä on harvoin paljon "luettavaa".

 

[tiuhtimus]

Meillä luetaan paljon, omasta hyllystä löytyy iso valikoima erilaisia kirjoja sekä käydään kuukausittain vielä kirjastossakin. Luetaan laidasta laitaan eri teemaisia kirjoja, tyttären suosikkeja olleet kaikki missä prinsessoja, poika tykkää mm.mauri kunnaksista, miinasta ja manusta.