Lapsen kasvatus

[NiBaBa]

Millaisia asioita pidätte tärkeinä kasvatuksessa, mitä haluatte opettaa ja mitä kieltää?

Samaan aiheen alle sukupuolineutraalikasvatus (vihaan koko sanaa..) , miten teillä, puetaanko tytöt pinkkiin ja pojat siniseen vai onko se ja sama? Entä näkyykö leluissa?

 

[NiBaBa]

Mä pidän tärkeänä mm. että:
-ei saa kiusata ketään
-on rutiineja
- syödään terveellisesta (mutta myös sopivassa määrin herkutellaan)
-ulkoillaan paljon
-halitaan, pusitaan ja kerrotaan kuinka paljon toisiamme rakastetaan
-tunteita ja mielipiteitä saa ilmaista ja ne otetaan huomioon
-ruokatavat on hallussa
- osaa olla varovainen ja lasta ei voi mielestäni liikaa varoittaa mistään
-touhutaan perheenä yhdessä
-piirretään ja askarrellaan
-tehdään omia perinteitä
-ei kiroilla (isi ja äiti vielä vähän tsemppaa tässä...)
- ollaan kohteliaita muille
-opetetaan tekemään pieniä kotiaskareita
-lapset saa kuitenkin olla lapsia

Esim. riidat mielestäni kuuluvat perhe-elämään ja lapsi niitä joutuu väistämättäkin näkemään, tärkeänä pidän kuitenkin sitä, että lapsi näkee tilanteen kun pyydetään anteeksi ja sovitaan.

Haluan myös kertoa joulupukista, hammaskeijuista ja tontuista. Oma pikkuveli uskoo edelleen joulupukin olevan totta ja on jo 12 :D mielestäni aika hienoa!


Meidän poika puetaan pitkälti sekalaisiin saatuihin vaatteisiin. Joskus on "pikkumies" vaatteet päällä, koska vauva on supersöpö puettuna "aikuistenvaatteisiin", mutta suurimman osan ajasta on vain värikkäissä vaatteissa :) Lemppariksi on 80cm vaatteista tullut vähän pidempi luonnonvalkoinen täplikäs collegepaita ja vihreät "legginssit" :) Itsr en tykkää yhtään jostain suoraan pojille suunnatuista vaatteista, mutta isovanhemmat niitä toisinaan ostelee ja kyllä me monstertruck paitaakin kyllä käytetään.

Lelut on tietty vielä vauvojen leluja, mutta pari autoa sinne on jo eksynyt (toinen on pinkki väriltään ) ja mies osti pojalle jo potkuauton :D Ollaan juuri ostamassa pojalle sisäleikkimökkiä :) En halua leluissakaan korostaa, että pojat leikkii näillä ja tytöt näillä. Haluan ostaa pojalle nuken ja puolestani poika saa pukeutua mekkoon tai vastaavasti vaikka batmaniksi niin halutessaan :)

 

[KoBe]

Meillä on pojalla tummansinistä, vihreää, vaaleansinistä, turkoosia mutta pienemmissä määrin myös violettia, vaaleanpunaista, punaista, keltaista, ruskeaa, khakia.

Pojalla on yksi nukke mutta haluaisin ostaa joululahjaksi Babybornin poikanuken. Auto on myös, pehmoleluja, Dubloja, pinkki lelu. Tulee saamaan junaradan, varmaan autoradankin, leijan, kauko-ohjattavan auton (mun mielestä ne oli tosi hienoja silloinkin kun olin lapsi), Ti-Ti-Nallen hahmoja ka action-figuureja. Vesipyssyjä, intiaani/cowboy -juttuja ym.

Haluan meille kotiin voimistelurenkaat ja haluaisin antaa mahdollisuuden harrastaa voimistelua ja sen lisäksi mahdollisimman monipuolisesti muuta liikuntaa; joukkuelajeja, yleisurheilua, uintia, hiihtoa. Ei kaikkia samaan aikaan kylläkään. Ja varmaan joutuu opettelemaan pianonsoittoakin.... Jos se sitten on ihan kamalaa, niin ei tarvi jatkaa.

Tärkeimpänä koen, että lapsi pääsee osallistumaan vanhempien kanssa arkeen; käydään pyöräilemässä, metsäretkillä, tehdään yhdessä puutarhahommia, leivotaan, tehdään ruokaa, siivotaan, askarrellaan, luetaan kirjoja.

Mitään sukupuolineutraalia kasvatusta en erityisesti pyri saavuttamaan, mutta haluaisin välttää sellaiset kliseet kuin että "pojat eivät itke" (tosin saattaa sitten oppia tämän muilta lapsilta kantapään kautta), ja toivon että poika oppii sanoittaman tunteitaan.

 

[Solfiza]

Mä haluaisin että poika kasvaa niin että
- arjessa on tutut rutiinit
- urheilee. Haluamme kannustaa eri urheilulajeihin, yksilö ja ryhmälajeihin.
- näkee äidin ja isän kummankin osallistuvan kotitöihin
- arvostaa rehellisyyttä, ahkeruutta ja yrittämistä sekä muiden huomioimista
- osaa käytöstavat ja sosiaaliset tavat (suomalaiset on monesti niin tuppisuita, ulkomaisen miehen myötä olevan alkanut arvostaa keskustelutaitoja ja yleistä sosiaalisuutta eli et esim vieraita tervehditään rohkeasti ja heidän kanssa keskustellaan)
- opiskelee ja omaa tiedonjanon

En haluaisi pukea lasta perinteisiin pojan vaatteisiin, mutta välillä kaupoista on tosi vaikee löytää muuta kuin raidallista ja sinistä. Tykkään vihreästä, punaisesta, harmaasta, keltaisesta, turkoosista. Ei pelkkää sinistä siis. :-)
Haluaisin kannustaa poikaa leikkimään myös ns tyttöjen leluilla mutta en usko että lähdetään erityisesti ostamaan mitään glitter-barbia. En kuitenkaan suoraan ostaisi vain sinisiä rekka-autoja. Valitettavasti kaikki lelut ovat tosi selkeästi suunnattu joko pojille tai tytöille.

 

[KoBe]

Niin, ja meillä on posliiniastiastosarja (teekupit ja kannu), joka on ostettu jo monta vuotta sitten. Poika ei ehkä sitä omaksi saa, vaan saa olla yhteinen sisarusten kanssa. Olkoon sen huoneessa, joka eniten käyttää.

Ruokailuhetket haluan yhteisiksi ja säännöllisiksi. Kaikki saman pöydän ääreen, eikä siihen huolita lehtiä, padeja tai kännyköitä. Tässä vanhemmat joutuvat vähän harjoittelemaan, mutta jos panostetaan ruokaan niin kyllä me sitten katetaan pöytäkone kivasti ja seurustellaan keskenämme, Mielellään mahdollisimman paljon itse tehtyä ruokaa. Tietty terveellisyys siihen, mutta itsellä tämä tarkoittaa mahdollisimman monipuolista ruokavaliota. Toivon, ettei pojasta tule nirsoa. Haluan myös, että voidaan mennä ravintolaan kun poika on vähän vanhempi, eikä tarvitsisi hävetä huonoa käytöstä. Jotkut toki on niin ylivilkkaita, ettei sitä saa suitsittua millään harjoittelulla tai opettelulla.

Ja juu, ei saa kiusata. Empatiaa pitää olla. Ja oikeustajua.

Olen ostanut Lammily-nuken, mutten anna sitä pojalle ellei tämä sitten ihan hirveästi tykkää sellaisilla nukeilla leikkiä.

Niin, ja pukeudun muuten itse tummansiniseen melkein joka päivä. Mitä inhoan, niin vaatteita joissa on iso muovinen kuvio, yleensä joko auto tai Barbie tai prinsessa. Jo pelkästään se muovi on ihan kamala, saati sitten ne kuvat. Niitä aion välttää viimeiseen asti.

Haluaisin myös, ettei joulusta tule mitään lahjaröykkiöjuhlaa, vaan jouluun liittyisi kivoja perinteitä adventtikynttilöineen, joululauluineen, tonttuineen ym.

Ja haluaisin isovanhempien olevan kiinteästi osa pojan (lasten) elämää.

 

[MarinaMelina]

Meillä pidetään tärkeänä

- yhteisiä hetkiä arjessa, suukottelua, hellitelyä ja läheisyyttä♡

- niin negatiivisten kun positiivisten tunteiden näyttämistä, yhdessä jakamista ja turvaa sille että äiti ja isä kestää kaiken sen tunteiden vuoristoradan..ollaan tuki ja turva kun lapset itse ei enää hallitse oloaan. ( meidän likat tosi kiivaita ja tulisia niin hyvässä kun pahassa♡)

- lapselle itselleen hyvän itsetunnon ja itsensä arvostamisen rakentamista! Tyttö lapsilla tämä minusta nykypäivänä erityisen tärkeää ja siinä minusta isän rooli toimii isossa osassa!

- perus arjen rutiinit tuovat turvaa ja pysyvyyttä.

- Empatiaa ja sympatiaa ollaan alusta asti ihan arjen erilaisissa hetkissä opeteltu ja niiden omaamisesta esikko on paljon kiitosta saanut.

- varovaisuutta, harkinta kykyä ja asioiden ennakointia minäkin painotan. Syy seuraus suhdetta myös.

- Koetan alusta asti selittää miksi mikäkin menee miten menee enkä vaan käske ja komenna. Toki niitäkin hetkiä on kun selitys on pelkkä EIesikko on kyllä useimmiten tottunut saamaan selityksen ja onkin jo kovaa vauhtia miksi miksi miksi iässä

- jokaisessa elämän vaiheessa lapsen kanssa yhdessä elämistä, läsnä oloa ja halua tutustua todella lapseen ja lapsen sisimpään.

- toisten ihmisten kunnioittamista, arvostamista.

- perusasioissa terveellinen ruokavalio, hyvät yöunet, leikki ja tasapainoinen arki.

- Rajat on rakkautta ja turvallisuudessa ne minusta tärkeimpiä ja toisten sekä itsensä kunnioittamisessa myös. Valitsen ehdottomasti taisteluni enkä ala ihan joka asiasta taistelemaan mutta em. asoissa olen tarkka. Myös siinä että perus ruutinit ja ns. järjestys säilyy eikä ihan pellossa olla kuitenkaan

..kaikki kuitenkin niin että lapset saa olla lapsia ja me isin kanssa ollaan heidän elämänsä turvalliset rajat.

-Aikuisten asiat aikuisten asioina, mutta myös meillä lapset näkee myös niitä riitoja ja sovintoa. Sekin minusta kuuluu elämään.

 

[IceQueen]

Meiän pojalla on vaatteissa paljon valkosta, keltasta, punasta ja sinistä. Paljon oon ostanu neutraaleja värejä kun lisää lapsia ois toiveissa. Tykkään kuitenkii myös pukee aikuismaisiin vaatteisiin, on farkkuja, henkselihousut, printtipaitoja joissa on kuvana esim. liivi, rusetti tai kravatti. Mie oon muuten niin samaa mieltä KoBen kanssa paidoista joissa on joku iso muovikuva... en voi sietää niitä Sit kun poika osaa sanoo oman mielipiteen ni saa miun puolesta pukeutuu pinkkiin ja röyhelöihin niin halutessaan.

 

[IceQueen]

Ainii ja kotityöt, se on miulle tosi tärkeetä että poika oppii pienestä pitäen tekemään kotitöitä. Miehen perheessä äiti on tehny kaikki kotityöt aina, isä ei mitään, poikalapsia ei opetettu tekemään kotitöitä. Miehellä on liian tiukassa kotonta opittu malli, en oo saanu opetettuu siitä pois, siks mie teen nyt melkein kaikki meillä kotona.

 

[NiBaBa]

Mä tiedän jo valmiiksi, että tulen varmasti sortumaan myös passaamiseen, koska teen sitä jo miehenkin kohdalla..

 

[NuuNu]

Samoja asioita meilläkin kuin muiden teksteissä. Toisten kunnioittaminen, käytöstavat (tervehtiminen, kiitos, anteeksi ym.), rutiinit esim päivän aikatauluissa, tunteiden ja kiintymyksen näyttäminen (halaillaan ja pussaillaan miehen kanssa paljon, ja kuljetaan edelleen lähes aina käsi kädessä 12v jälkeenkin). Yhdessä tekemistä ja harrastamista, osallistumista kotitöihin ikätaso huomioiden, esim omien lelujen kerääminen pois. Rajat on rakkautta, ehdottomasti, sen koen ja muistan omastakin lapsuudesta.

Tytöllä on paljon tyttömäisiä vaatteita, mutta myös reippaita värejä. Kaikki ei ole vaaleanpunaista, mutta enemmän, kuin olin vakaasti raskausaikana päättänyt olla käyttämättä ne on vaan niin söpöjä! Neutraaleja luonnonvärejä, mutta myös keltaista, turkoosia, tummansinistä, farkkua jne. Kun on yhtään tilaisuutta, kyläillään isomummulla tms niin rusettipantaa on päähän laitettava jne. Lelut on vauvaleluja, värikkäitä, soivia, rapisevia. Kuvakirjoja ja pehmoleluja. Ei yhtään nukkea ole vielä, mutta eipä ole autoakaan. Emme pyri ehdottomasti sukupuolineutraaliin kasvatukseen, mutta ei pyritä myöskään korostamaan, että lapsi on TYTTÖ ja siksi jotakin pitäisi tehdä tietyllä tavalla.

Pakko laittaa tähän viime viikolla tytöstä otettu 8kk kuva, siinä näkyy tyypilliset vähän siistimmät "kyläilyvaatteet": valkoset leggarit, roosavalkoraitainen body ja farkkumekko. Ja se rusetti

 

[DT]

NuuNu, voi ku suloinen tyttö! :)

 

[elämän ihmeitä]

Perusjuttujen lisäksi minusta on tärkeää opettaa lapselle suvaitsevaisuutta ja erilaisuudensietokykyä. Kaikkea ei tarvitse sietää ja hyväksyä, mutta esim. vammaiset tai sairaat ovat ihan yhtä ok kuin me muutkin eikä heitä tarvitse jäädä tuijottamaan, haukkumaan, matkimaan ja heille voipi jutella. Toki pitää yrittää opettaa ymmärtämään myös itselle mahdollisesti vaaralliset tilanteet muiden ihmisten kanssa.

 

[Kylosaurus]

Samoilla linjoilla muiden kanssa. Suvaitsevaisuus yhtenä tärkeimpänä.

Meillä ei pahemmin urheilua harrasteta, mutta jos poikaa alkaa urheilu kiinnostaa, niin tottakai rohkaistaan asiassa ja viedään harrastuksiin yms. Serkun luona varmasti pääsee kokeilemaan jos jonkinlaisia lajeja. :)

Meillä tullaan varmaan pelailemaan aika paljon, lautapelejä ja varmaan myös konsolilla. Tietysti konsolipelien kohdalla valitaan pelit tarkkaan ja niitä ei pelata kaiken päivää. Sitä odotan, että päästään pojan kanssa pelailemaan lautapelejä, pojan ehdoilla tietty, eikä ensimmäisenä mitään kuuden tunnin War of the Ringiä. :)
Peleistä oppii myös hyvin englantia. Itse pelkäsin ala-asteen enkun opettajaa, niin kielitaito oli vähän niin ja näin, mutta telkusta ja peleistä olen oppinut senkin edestä. Pelatessa harjoittuu myös muisti, päättelykyky jne.

Puen pojan kovin mielelläni "pappavaatteisiin" ja muutenki aika aikuismaisia nuo vaatteet on. Mut sellaisia ne tunuu kaupoissa olevan. Värit on vihreää, ruskeaa, keltaista, oranssia, punaista... Tytöllä olisi sama värimaailma. :)

 

[Mariel]

Aikalailla itselle tärkeät asiat on lueteltu moneen kertaan jo ketjussa.. :) Haluan kasvattaa tytöstä hyvin käyttäytyvän ja muut huomioon ottavan pienen ihmisen.. Itseäni ärsytti esimerkiksi Korkeasaaressa tms ihmispaljouden omaavassa paikassa kun toisten lapset juoksentelivat takaperin rattaita päin. Sai väistellä, pysähtyä ja varoa.. Muutamalle teki mieli sanoa, että onko se niin vaikeaa opettaa lapselle, että täällä liikkuu muitakin eikä sovi juoksennella aivan miten sattuu yhtään katsomatta minne menee.. Toki lapset ovat lapsia ja riehaantuvat ja saavat pitää hauskaa varsinkin tuollaisessa paikassa, mutta sitten oli niitä vanhempia joita ei kiinnostanut yhtään lapsensa opastaminen / vahtiminen..

Luonto ja eläimet yms on itselle tärkeitä. Miehelle myös. Ja niitä halutaan opettaa myös tyttö arvostamaan. Kissoja ei lyödä, koiria ei potkita, luonto ei ole roskalava.. Ollaan odoteltu miehen kanssa, että päästään taas metsiin kävelemään, tällä kertaa tyttö kantorepussa kun vain oppisi viihtymään niin kauan siinä.. :) Ja varmasti metsäretkeillään tytön kanssa enemmän kunhan kasvaa..

Joulu on sellainen, ettei haluta siitä mitään tapahtumaa joka tarkoittaa paljon ja vielä enemmän lahjoja ja uusia tavaroita.. Enemmän haluan, että tyttö oppii Joulun perinteitä ja oppii arvostamaan siinä varsinkin perheen yhdessäoloa.. Omille vanhemmilleni joudun sanomaan asian ennen joulua varmasti moneen kertaan, he kun ovat ottaneet tavaksi veljeni pojan kohdalla sen, että lahjapaketteja haalitaan väkisin jotta on paljon avattavaa.. Karkkipusseja, tähtisädetikkuja, sukkia yms vielä suurempien lahjojen lisäksi.. Meille EI pidä nitä haalia.. Muutama kunnollinen lahja joihin sitten on aikaa ja jaksamista tutustuakin kun ei ole liikaa tavaraa ja uutta kerralla.. Eikä sitä toitoteta, että Joulu tulee ja saa paljon lahjoja!
Ja Joulupukkiin tottakai olisi ihanaa jos uskoisi mahdollisimman kauan :)

Tytön pukemisessa ei ole minkäänlaista linjaa.. Välillä tyttö on pinkki "prinsessa" ja välillä hyvinkin poikamaisesti puettu ja sitten taas toisinaan hyvinkin neutraalisti.. Värien kanssa on sama juttu, ei mitään linjaa.. Välillä todella kirkkaat vaatteet ja välillä todella värittömät.. Harmittaa kun kaapista löytyy nykyään lähinnä vain sitä pinkkiä ja punaista kun muut ovat tulleet pieniksi ja mummut ja mammat ovat ostelleet uutta.. Muutenkin harmittaa kauppojen valikoima kun kaikki on niin tytölle tai pojalle.. Käyttäisin mielelläni keltaista, ruskeaa, lilaa yms.. Mutta sitten pitää olla juuri jokin iso monsterin tai auton kuva jos olisi jokin väriltään tytöllekin sopiva pojalle suunnattu vaate..

Leluissa tulee olemaan niin nukkea kuin autoakin jos tyttö vain niillä leikkiä haluaa.. Miehellä oli ensin mielipide, ettei autoa voi ostaa "sehän on tyttö!!".. Mieli muuttui kyllä äkkiä kun sanoin, että itsekin tykkäsin leikkiä pienenä nukeilla ja autoilla yms.. Nykypäivän legoissa harmittaa myös tuo sukupuolisuus.. Joko ne on niin pinkkejä että tai sitten pelkkää sinistä ja vihreää Mummu oli ostanut jostain alennuksesta jo pari lego purkkia.. Näin punaista.. Pinkin punaista Onneksi eivät meille tule vaan saa leikkiä mummulassa.. Kotiin haluan jotain neutraalimpaa.. Sitten kun tyttö itse osaa sanoa mielipiteensä ja jos haluaa pinkin huoneen niin sen myös saa.. Siihen saakka mennään äidin neutraalilinjalla

 

[pikkis80]

Minä myös toivon, että osaisin kasvattaa pojasta terveellä itsetunnolla varustetun ihmisen, jolla olisi terveet elämäntavat ja hyvät käytöstavat. Siinäpä haastetta Liikunta, luonto ja eläimet on meillekin tärkeitä, joten retkeilyä ja muuta ulkoilua tullaan harrastamaan enkä tule hyväksymään minkään elävän olennon kiusaamista. Toivon, että vanhempana sitten löytäisi itselleen jonkin mukavan harrastuksen, josta olisi oikeasti kiinnostunut. Aina tietenkin plussaa, jos kiinnostuksen kohteet olisivat samat kuin meilläkin, mutta en aio pakottaa metsälle, jos haluaakin mieluummin balettitunnille. Me olemme miehen kanssa molemmat vähän turhankin harkitsevaisia/ varovaisia joka asiassa. Aina melkein mietitään ensin, mikä voi mennä pieleen, joten yritän olla liikaa varottelemasta ja siirtämästä omia "ahdistuksen" aiheitani pojalle. Saa nähdä onnistunko.

 

[Torakka]

Samoja asioita mitä täällä onkin jo lueteltu itselläkin. Ehkä tärkeimpänä juuri erilaisuuden hyväksyminen ja että uskaltaa ja saa olla oma itsensä. Itse poikatyttönä olen koko ikäni saanut kuulla että tytöt ei käytä maastohousuja tai leikkaa irokeesiä, ammatin valinnasta puhumattakaan. Jos poika haluaa mennä tanssitunnille tai opetella virkkamaan, äiti hommaa tarvittavat välineet ja osallistuu parhaansa mukaan. Myös se on itselle tärkeää että lapset tietävät sen että oli sitten minkä ikäinen tahansa äitin syliin saa aina tulla ja kertoa jos on pahamieli. Meillä aikanaan kotona ei näytetty tunteita vaan jokainen hoiti omat asiansa, se oli aika rankkaa kun välillä olisi kaivannut lohtua ja hyväksyntää.

 

[PiPaNat]

MarinaMelina, voisitko muuttaa Vantaalle niin saisit minulta kaksi lasta hoitoon kun sen aika tulee teksti oli kuin suoraan omasta suusta ja tuli ihan jopa kyyneleet silmiin... Minulle erityisen tärkeää on kasvattaa lapsi positiivisuuden kautta ohjaamalla eikä komentamalla ja huutamalla! Esikoisen kanssa se ainakin on onnistunut tähän mennessä ja jokapuolelta kuulee kuin tottelevainen ja kiltti hän on (ei silti mikään hissukka).

 

[NiBaBa]

Mä olen itse saanut aika vapaan kasvatuksen, ja äiti passasi meitä tosi paljon. Ei ollut oikeastaan rutiinia eikä säännöllisiä ruoka-aikoja, kun olin vanhempien mukana töissä. Toisaalta taas meillä osoitettiin aina rakkautta ja puhuttiin paljon ja ihan kaikesta. Edelleen on todella läheiset välit vanhempiini ja olen kiitollinen, että meidät on kasvatettu ilmaisemaan tunteita :) Meillä ei myöskään ollut mitään normeja, eli ei ollut väliä miten muissa perheissä toimittiin, meillä toimittiin meidän tavalla. Esim. Nukuin ala-asteikäiseksi isän ja äidin kanssa perhepedissä, kunnes itse sanoin haluavani oman huoneen.

Mies on taas saanut täysin toisenlaisen kasvatuksen ja meni kyllä tovi, että sain miehenkin il.aisemaan tunteitaan ja puhumaan kaikesta :P

 

[NiBaBa]

Mitä tarkoittaa positiivisuuden kautta ohjaamalla? Ei käytetä sanaa EI ollenksan? Miten se toimii?

Nimim. Väsyneenä ja nälkäisenä erittäin lyhytpinnainen äiti. Haluaisin kovasti kuulla erilaisia toimintamalleja, nyt vielö kyn poika on näin pieni, niin kerkeää treenaamaan :D

 

[Mariel]

Onko hyviä vinkkejä ja neuvoja miten voi lasta opastaa ettei ota mallia toisesta? Mitä lapselle voi sanoa jos itse koittaa opettaa noita arvoja, mm luonnon ja eläinten kunnioittamista kun samalla tontilla on lomailemassa lapsi joka lyö kissaa, potkii koiraa, tappaa perhoset, repii puista kaarnat ja katkoo kukkaset sekä heittää roskat järveen..? Yms.. Ja jouluna kun haluaa opettaa siihen että osaa olla kiitollinen muutamasta lahjasta kun esimerkkiä näyttää samainen lapsi joka huutaa ja kiroilee sekä hakkaa vanhempiaan kun ei saanut toivomaansa lahjaa?

Enhän voi lapselle sanoa, että älä ota siitä serkustasi mallia kun siitä on kasvatettu tollanen.....