Kuunneltiinko ja kunnioitettiinko sinua

Vargynja

Vargynja

Admin
Staff member
Administrator
Helmikuiset 2021
Aina välillä kuulee ja lukee ikäviä tarinoita siitä kuinka synnyttämässä äidin toiveita ei kuunnella tai äitiä ei muuten kunnioiteta. Onko teillä tällaisia kokemuksia? Vai toimiko kätilöt asianmukaisesti?

Itsellä ainoa valittamisen aihe kuuntelemisen suhteen on se, että meinattiin pistää nukkumaan illalla, kun ei uskottu että supistaa niin kovaa että jotain tapahtuu. Onneksi tarkistettiin onko yhtään auennut ja päädyinkin sitten synnytyssaliin.
 
Kyllä kuunneltiin ja kunnioitettiin. :) phks:stä oon kuullut paljon negatiivista palautetta synnärinä, mutta en kyllä allekirjoita omien kokemusteni perusteella.
Olin kyllä kirjannut synnytystoivelistaankin joka kerta sen, että haluan, että minua kuunnellaan ei jyrätä ja pidetään asioissa ajan tasalla.
Etenkin viimeisin, kolmas synnytys oli kuin unelma! Sattui kohdalle upea, kokenut kätilö, joka noudatti kaikkia toiveitani ilman erillistä keskustelua. Lämpimästi tuki ja kannusti, ei tehnyt mitään liikaa eikä liian vähän. Olisipa ihanaa saada hänet elokuussa taas kätilöksi..!!
 
Vaikea edes sanoa ku synnytys oli niin nopea tapaus et vauva vaan ponnistettiin ulos heti sairaalaan päästyä ja that's it :grin Osastolla oli kyllä mahtavaa henkilökuntaa ja koin kyllä saaneeni parasta mahdollista palvelua..
 
Itse synnytyksessä kaikki meni hyvin, mutta osastolla ei. Niissä tosin olikin eri ihmiset paikalla. Ei kuunneltu, ei ymmärretty eikä uskottu. Ja hoputettiin ja komenneltiin koko ajan. Jos olisi mahdollista, jäisi todellakin elämän ainoaksi kerraksi sairaalassa. Jos mies ei olisi ollut mukana, en olisi kestänyt.
 
Minua kuunneltiin kaikissa kolmessa synnytyksessä kohtalaisen hyvin, mutta toisessa synnytyksessä vähän ärsytti kun minut vastaanottanut kätilö ei meinannut uskoa että synnytys on käynnissä. Hän väitti mm. että jos supistukset tuntuvat osittain selän puolella, kyseessä eivät voi olla oikeat synnytyssupistukset. Sanoin että minulla supistukset tuntuivat alaselässä esikoisenikin kohdalla, mutta silti hän ei uskonut. Lopulta sitten valehtelin ja sanoin supistusten siirtyneen kokonaan vatsan puolelle - sitten hän vihdoin uskoi. :rolleyes:
 
Niin ja ensimmöisessä synnytyksessä oli sellainen ikävä juttu, kun kätilö halusi kokeilla kohdunsuuta eikä voinut odottaa supistuksen laantumista. Sattui todella paljon se romplaaminen juuri supistuksen aikaan.
 
Uusperhesatu sanoi:
Minua kuunneltiin kaikissa kolmessa synnytyksessä kohtalaisen hyvin, mutta toisessa synnytyksessä vähän ärsytti kun minut vastaanottanut kätilö ei meinannut uskoa että synnytys on käynnissä. Hän väitti mm. että jos supistukset tuntuvat osittain selän puolella, kyseessä eivät voi olla oikeat synnytyssupistukset. Sanoin että minulla supistukset tuntuivat alaselässä esikoisenikin kohdalla, mutta silti hän ei uskonut. Lopulta sitten valehtelin ja sanoin supistusten siirtyneen kokonaan vatsan puolelle - sitten hän vihdoin uskoi. :rolleyes:
Click to expand...

No jopas oli kun ei olisi saanut supistukset tuntua selässä. O.o Minulla ainakin tuntui supistukset selässäkin niin kauan kunnes sain epiduraalin ja olin siinä vaiheessa jo useamman sentin auki.
 
Uusperhesatu sanoi:
Minua kuunneltiin kaikissa kolmessa synnytyksessä kohtalaisen hyvin, mutta toisessa synnytyksessä vähän ärsytti kun minut vastaanottanut kätilö ei meinannut uskoa että synnytys on käynnissä. Hän väitti mm. että jos supistukset tuntuvat osittain selän puolella, kyseessä eivät voi olla oikeat synnytyssupistukset. Sanoin että minulla supistukset tuntuivat alaselässä esikoisenikin kohdalla, mutta silti hän ei uskonut. Lopulta sitten valehtelin ja sanoin supistusten siirtyneen kokonaan vatsan puolelle - sitten hän vihdoin uskoi. :rolleyes:
Click to expand...

Siis ei muuten hauska juttu, mutta tuo, että piti sitten ihan alkaa valehtelemaan, että tulee uskotuksi :D Ihan käsittämätöntä touhua kyllä väliin niillä!
 
Itsellä on niin huono synnytyskokemus joka luojan kiitos päätyi sektioon ja sen jälkeen en ole alakautta edes kokeillut synnyttää eli vastaus kysymykseen on, että ei todellakaan kuunneltu! Ja edelleen kaduttaa, että ei lähdetty tekemään valitusta siitä niiden toiminnasta, mutta jotenkin se, että sai lapsen terveenä syliin riitti siinä hetkessä ja kaikki muu jotenkin jäi sen varjoon sitten..
 
Marmoritar sanoi:
Siis ei muuten hauska juttu, mutta tuo, että piti sitten ihan alkaa valehtelemaan, että tulee uskotuksi :D Ihan käsittämätöntä touhua kyllä väliin niillä!
Click to expand...

No älä. Kolmannessa synnytyksessä sanoin kysyttäessä vähän varoen että supistukset tuntuvat myös selässä, mutta sillä kertaa ei sentään kyseenalaistettu sitä että ovatko ne synnytyssupistuksia. :grin
 
Meillä ollut jorvissa aivan ihanat kätilöt! Hellät käsistään, korvat auki ja läsnä! Aivan parhaat<3 eli kyllä kuunneltiin :) esikoisen aikaan unohtivat kyllä mulle infota mitä vauvalle tapahtuu kun piti mennä niin vauhdilla hapetukseen et ite jäi siinä suu auki ihmettelemään että mitä tapahtuu... mutta ymmärrän kyllä mulla ollu mitään hätää, vauvalla oli! Parempi sillon noin päin että kiireellä lähti...
osastolla oli myös esikoisen aikaa 1 mulkku kätilö jolta passannut mitään kysyä kun alko näpsimään... muuten täydet pojot Jorviin :)
 
Mulla oli kyllä hyvät kokemukset Taysin kätilöistä. Oltiin salissa aamuseikasta aamukolmeen eli useampi vuoronvaihto koettiin ja kaikki oikein huomaavaisia. Toivelista otettiin huomioon oikein hyvin, olin listannut lääkkeettömiä menetelmiä kuten akupunktion mutta sen hallitseva kätilö ei ollut vuorossa (ja kun viimein saapui, olin jo nukahtanut epiduraalin voimasta). Synnytysvastaanotolla oli vähän nihkeämpi henkilö jonka mukaan synnytys ei voinut olla käynnissä vaikka en ollut 1,5 vuorokauteen nukkunut (erehdyin sanomaan että ehkä supistusten välillä pari minuuttia nukkunut). Muuten tosiaan hyvä porukka ja sinne menen ihan innolla tälläkin kertaa, 10 viikon päästä :)
 
Mulla ei kyllä mennyt monikaan asia kovin hienosti esikoista synnyttäessäni. Toisaalta, asiaan vaikutti taatusti myös oma väsymys ja ensikertalaisuus. En oikein osannut pitää puoliani.
Vastaanottaneet kätilö ja harjottelija olivat aivan ihanat! Uskon, että mun synnytyskokemus ois ollu lähellä täydellistä, jos ei ois vuoro vaihtunut reilu tunti sairaalaan pääsyn jälkeen.
Vuoroon tullut kätilö painosti epiduraaliin, vaikka nimenomaan sitä en halunnut. Synnytys hidastui sen takia ja jouduttiin puhkoo kalvot, mitä en myöskään halunnut. Kätilö oli kireä ja kiireinen (vauvoja syntyi sen elokuisen yön aikana enemmän ku yhtenäkään aiempana vuorokautena sinä vuonna). Kätilö ei kertonut että vauvalla tuli sykkeiden laskuja ja joudutaan avittaa imukupilla. Kertoi sentään, että olisi vauva syntynyt ilman imukuppiakin parilla ponnistuksella, hyvin oli tulossa. Kätilö tikkasi mut niin kireään, että itkin kotona vielä kuukausi synnytyksen jälkeen kivusta kun istuin. Onneksi tuo kamala synnytyskokemus kesti vain nelisen tuntia yhteensä.

Uudelleen olen menossa synnyttämään kuitenkin ihan hyvillä mielin. Uskon ettei tää kerta voi mennä huonommin, ellei sitten päädy sektioon, joka on mun suurin pelko :D
 
Kaikissa muissa paitsi neljännessä synnytyksessä kuunneltiin ja toiveet toteutettiin. Nelosessa kätilökin oli hyvä ja kiva, mutta lääkäri käyttäytyi epäasiallisesti.
No joo, oli yksi kätilö viidennen raskausaikana, kun kävin supistusten takia näytillä. Olin tehnyt valmiiksi jo hyvissä ajoin synnytystoivelistan ja kätilö tietysti sitä katsoi varuiksi. Osalle toiveista hän likipitäen nauroi päin naamaa :( Toiveet oli jo aiemmin käyty läpi pelkopolin kätilön kanssa, ja hän piti niitä aivan realistisina ja järkevinä.
 
Mulla ei ole omasta synnytyksestä mitään hyvää sanottavaa. Ja juuri päällimmäiseksi muistoksi on jäänyt saamani kohtelu. En päässyt edes normi synnytyshuoneeseen vaan jouduin olemaan jossain varahuoneessa kiinni johdollisissa piuhoissa joissa ei saanut edes asentoa vaihtaa vaan piti maata selällään liikkumatta. Kätilöä ei synnytyksen aikana paljoa näkynyt. Kun välillä soitin kelloa asioiden edistyessä niin joku vaan kurkkasi ovelta ja totesi että sori en voi tehdä mitään kun en ole sulle määrätty kätilö. Lopulta lapsivedet lensi ulos niin pääsin piuhoista irti käymään vessassa. Kun en rajun supistuksen takia pystynyt liikkumaan vaan roikuin vessan karmissa, kätilö heitti siteellä päin näköä ja jäkätti ettei sillä ole koko päivää aikaa odottaa turhaan. Käski sen jälkeen takaisin sänkyyn piuhoihin että voivat valvomossa seurata synnytystä ja häipyi. Tosin kohta oli huone täys porukkaa kun aukesin puolessa tunnissa 4->10cm ja huusin niin paljon kun kitarisoista lähti. Lääkkeitä ei kuitenkaan meinattu antaa kun ovat turhia. Synnytys siis käynnistettiin ja sain lääkkeistä jonkun reaktion. Kohdunkaula vuoti reippaasti verta ja ensisynnyttäjäksi paikat räjähti auki. Mulle tosin koko ajan väitettiin ettei synnytys voi niin äkkiä edistyä vaan menee varmaan 2 vuorokautta. No meni lapsen sydänäänten hävittyä sektioon alle 8 h täysin kiinni olleesta tilanteesta. Anteeksi en anna ikinä tapahtunutta...
 
Muokattu viimeksi:
Kurja kuinka kamalaa kohtelua toisten kohdalle on osunut. :( Sinulla varsinkin Eclipse todella törkeää ja asiatonta. Ihan suututtaa teidän puolesta. :angry2
 
Kolme synnyttäneenä aika hyvin kuunneltu. Tylynkohtelun hoitsuja on tullut tavattua kiireisinä hetkinä.
Harmittaa kun kolmatta synnyttäessä kätilö kävi vain pari kertaa huoneessa jolloin heti pyysinkin puudutetta. Ponnistaa oli pakko jo ennen kuin kätilö ehti huoneeseen auttamaan. Ex-mies kävi huutelemassa käytävällä "kopin ottajaa" kun hoitajanapista ketään tullut. Loppu hyvin.. mutta toi kyllä turvattomuudentunnetta synnytykseen.
Esikon synnytyksen jälkeen taas osastolla ruuhka ja osa tylyjä hoitajia. Verta ja hyytymiä tuli kuin hanasta.. sanottiin vain etten ole ensisynnyttäjänä tottunut määrään. Uskottiin kuinka rajua vuoto on kun heräsin muutaman tunnin unien jälkeen verilammikosta ja osa valunut lattialle sängyn viereen. Silloin painelivat mahaa tyhjäksi ja antoivat panadolin (ei ole riittävä kipulääke mielestäni vaan karkki >:( ). Kotiutumisen jälkeen tulikin kohtutulehdus istukanpaloista ja kiireellä lekuriin.

Näin kokemuksesta tiedän ainakin nelosen kohdalla mitä vaatia ja mitä kohtelua en katso läpi sormien. Uskon kuitenkin että menee hyvin ja hyvässä ilmapiirissä. :) Mieskin onneksi tukena ja turvaamassa. <3
Jännittää tietenkin näin kymmenen vuoden jälkeen uudelleen synnytys mutta toisaalta luottamus omaan kehoon on kasvanut.
 
On kuunneltu hyvin. :) Kaksosten kanssa ei voitu kaikkia toiveita toteuttaa, mutta tiesin realiteetit riskisynnytyksen vuoksi. Mahdollisimman paljon toiveitani kuitenkin pyrittiin kuuntelemaan. :) Synnyttämättömien osastolla oli yksi kätilö, joka ilmoitti ivalliseen sävyyn, ettei anna minulle mitään kipulääkkeitä, kun olen niitä luomusynnyttäjiä. Olin toivonut, että saisin mennä mahdollisimman pitkälle ja mahdollisuuksien mukaan ilman lääkeaineita, mutta en ilmoittanut missään vaiheessa, etten halua mitään.

Osastolla oli myös yksi kätilö, jonka kanssa eivät kemiat vain kohdanneet mitenkään päin. Onneksi oli vain yhden vuoron. Toisella kerralla oli myös yksi ikävä ja nipottava kätilö, kun oltiin vauvan kanssa osastolla, mutta annoin mennä toisesta korvasta ulos. Minulla ei ollut mitään ongelmaa, kätilöllä oli.

Muuten on jäänyt kaikista todella hyvä mieli jälkeen päin. Kaikista paras kätilö oli kaksosten synnytyksessä mukana ollut opiskelija, joka oli osastolla 2v myöhemmin, kun olin kolmannen lapsen kanssa sairaalassa. Hän muisti minut heti tavatessamme ja muisti kaksosten synnyksen! Oli todella mahtavaa saada käydä kätilön kanssa läpi aiempi synnytyskokemus, sillä omat muistikuvani siitä ovat väsymyksen ja lääkkeiden takia melko hatarat. :)
 
Esikoista synnyttäessä mulla ei ollu oikeastaan mitään toiveita, kaikki oli ihan uutta ja tuntematonta. Ainut mitä halusin oli kivunlievitys, ja sitä kyllä sain.

Kuopusta synnyttäessä ennen kuin synnytyssaliin siirryttiin, kätilö kyseli, kuunteli ja kirjasi mun toiveet ylös. Ainoat toiveet vaan oli että saisin jotain kivunlievitystä joka todella auttais (esikoisen synnytyksessä kun ei mikään kokeilemani kunnolla tehonnu), ja että mut ja mies pidettäisiin koko ajan ajantasalla mitä tapahtuu ja missä mennään synnytyksen aikana. Huippu ihania kätilöitä ja lääkäreitä ollu molemmissa synnytyksissä, positiivinen fiilis jääny molemmilta kerroilta. :)
 
Takaisin
Top