Koska uskallatte "julkistaa" raskauden?

M

MilliMaari

Silmät suurina ihmettelijä
Mietin tässä että kahden viikon päästä olisi loma ohi ja paluu töihin. Mietityttää että kerronko jo silloin kaikille vai odotanko vielä vai huomaako sen jo silloin minusta???

En tiedä miksi mutta toisaalta haluisin pitää asian vielä omana tietona, tällä hetkellä vaan läheisimmät asiasta tietää. 

Miten muilla? Oletteko jo kertoneet kaikille vai ollaanko vielä hiljakseen?
 
Kavereille aion kertoa nyt kun käytiin ultrassa. Töissä annan varmaan ihmisten huomata vähitellen.
 
Ite oon kertonu vähän kelle sattuu :D Mä oon sitä mieltä, että juu, onhan se eka kolmannes riski keskenmenoille jne. Mutta se voi myös tapahtua myöhemminkin. Ja ainahan kehoitetaan ennen ultraan menoa, että sisäistää itsellensä että sielä voi tapahtua mitä vain. Kyllä itse olen noiden takapakkien jälkeen ajatellut että sielä on joku, jos niin on tarkoitettu. En kuitenkaan ihan kaikille ala raskauttani toitottamaan. Näkevät sitten kun masu ilmoittaa itsestään.
 
Me ollaan kerrottu molempien vanhemmille ja sisaruksille sekä muutamille läheisille ystäville. Muille kerrotaan tässä pikkuhiljaa np-ultran jälkeen :)
 
Noh meillä kävi niin että parille piti ilmoittaa kun järjestivät mulle polttareita. Nämä kertoivat miehilleen, joista toinen äidilleen. Omalle äidilleni kerroin heti. Sulhasen äidille häissä ja muutama vieras tajus heti: kysyivät sulhaselta miks juon kokista eikä sen pokka pitänyt. Isälleni ja hänen vaimolleen kerroin viikko häiden jälkeen. Töissä lipsahti yhdelle ja se levis kuin kulovalkea. Taitaa jo koko paikkakunta tietää =D Mies kävi R-kioskilla ja henkilö kenen kanssa emme ole tekemisissä onnitteli raskaudesta. Vähän kyllä pelottaa jossei kaikki olekkaan hyvin kun ultrakin vasta kahden viikon päästä. OIREETTOMUUS VOI OLLA TUSKAA!
 
Meillä tietää ainakin lähimmät kaverit ja ehkä jo jotkut muutkin.. Mun töissä tietää lähimmät esimiehet ja muutamat lähimmät työkaverit. En tiiä onko tieto levinnyt, palaan syyskuussa takaisin töihin. Ja kyllä tuo masu alkaa näkyä ja tuntua, että eiköhän tuosta pian kaikki muutkin huomaa, että toinen pikkunen on tulossa. Maha vain kasvaa ja kasvaa.

Ihanaa vain, että tulee näkyviin. Saan olla niin onnellinen, että tästä olotilasta voi jopa nauttia. =) Oireita odotellessa.. Mitenhän loppu mahtaa mennäkään?
 
me myös kerrottu vanhemmille ja sisaruksille sekä minun kahdelle hyvälle ystävälle, nyt annettin isovanhemmille lupa että saa puhua parin viikon päästä. pomolle ajattelin itse kertoa parin viikon sisään, muut saa sitten kuulla muualta tai arvata.
 
Omalle äidille olen kertonut kaikista raksauksista heti. Jotkin lähipiiristä ovat tienneet myös ennen sitä 12 viikkoa. Mutta viime raksaudessa ja niinkuin tässäkin on vähän vaikeaa pitää salassa kun voi aina niin huonosti ja ei sitä kuitenkaan voi kotona kököttää paria kuukautta. Hulluksi tulisi. Nii vähä ollu pakko sanoa muutamille ylimääräsille kanssaihmisille tää oksupoksuilu ei tartu. Töihin en ole vielä ilmoittanut. mutta enpä minä vielä töissä olekkaan. Vasta menen 5.9. Kaippa se silloin on kerrottava. Mutta esimerkiksi facebookissa asiasta ei ole mainittu vielä eikä mainitakkaan ennenkuin sitten vähän myöhemmin.
 
Meillä tietää jo lähipiiristä periaatteessa kaikki, tuore isä ja isoäiti eivät malttaneet millään pitää suitaan supussa. (ok, mun oli puolestani ihan pakko kertoa omalla äidille jotta pysyisin järjissäni ;)).
Toisen työpaikan pomo tietää (ollaan niin hyvissä väleissä, plus pakkohan se on kertoa miksei enää rankimmille keikoille voi välttämäti lähteä), päivä-duunissa ei vielä kukaan tiedä, mutta eiköhän se info leviä, kun tuntisuunnitteluun on joka tapauksessa laitettava infoa kaiksita neuvola yms. ajoista, jotta osaavat mun vapaani tunkea juur oikean kohtaan.
 
Meillä omat vanhempani tiesivät jo yritysvaiheessa, missä mennään ja ihan avoimesti heidän kanssaan ollaan kaikesta voitu jutella. Niinpä oli ihan luonnollista kertoi hyvät uutiset heille heti, kun ne maagiset viivat raskaustestiin ilmestyivät. Muutama hyvä ystäväni on myöskin tiennyt raskaudesta alusta asti ja taitaa olla jokunen Miehenkin ystävä ollut tietoinen asiasta. Miehen äidille kerrottiin ennen juhannusta ja omat mummoni arvasivat asian ennen, kuin heille oli tarkoitusta kertoa.
Nyt, kun ensimmäinen ultra on takana, ei ole mitään syytä enään salailla asiaa. Tosin en minäkään sitä vielä koko maailmalle facebookissa aio kuuluttaa. Tulee puheeksi sitten, kun on tullakseen. Luultavasti äiti ei malta enään pidätellä kielenkantojaan ja sen puolen suku saa varmaan asiasta vihiä kohtuullisen pian.
Mies vei tänään yhden ultrakuvan työpaikalleen oman huoneensa seinälle, voip olla että jokunen ihminen sen siellä huomaa...  =)
 
Me ei olla vielä kerrottu kenellekään. Menen ultraan 5.8. ja sen jälkeen voisi alkaa kertomaan. Äidille on tavallaan pakkokin kertoa, kun lähden hänen kanssaan seuraavana viikonloppuna matkoille ja haluan äidin tietävän, missä mennään. Tasapuolisuuden vuoksi tuolloin pitää minun mielestä kertoa myös isälleni ja anopille. Ehken malta pitää enää suutani supussa vaan asia kerrotaan myös sisaruksillemme samaan aikaan.

Kavereille kerron pikkuhiljaa, kun sopiva tilaisuus tulee. Olisi kivointa kertoa kasvokkain. Töissä täytynee kertoa lähiesimiehelle melko pian, kun en voi ensi vuodelle enää oikein mitään luvata vaan töilleni pitää silloin löytyä sijainen. Kalenteri täyttyy huimaa vauhtia ja kohta minulta kysellään jo tammikuulle sopivia ajankohtia työtehtäviin. Muut töissä saa huomata sitten kun huomaavat.

Alussa teki mieli kuuluttaa koko maailmalle, että olen raskaana, mutta nyt tähän puhumattomuuteen on jo niin tottunut, ettei ole enää mitään kiirettä kertoa.
 
Ihan heti sen plussan jälkeen ollaa alettu kertoilemaan molempien kohdalla. Jos olis jotain käynyt niin sille ei olis mahtanut sit mitään, jotenkin tuolla omien korvien välissä et "suojais" pientä paremmin kun kaikki ympärillä olis tietoisia et kyydissä on matkustaja ja nyt mennään rauhallisesti :)
 
Heti positiivisen testin tehtyäni soitin äitille ja kysyin, voiko ne valehella näin päin :) oltiin oltu kaverin luona yötä, ja tein testin aamulla hänen vessassaan, kun en enää malttanut odottaa! Ja olihan se siinä kerrottava tälle kaverillekin, heti kohta miehen mummolle ja vanhemmille ja pikkuhiljaa lähipiiri ja vähän kaukaisemmatkin tiesivät. Olimme toki epävarmoja kaiken ihmeellisyydestä ja pelkäsimme keskenmenoa, mutta uskon ihmisten ymmärtäneen. Nyt vaan odotellaan laskettua aikaa 17.2 <3
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top