Koska kertoa?

Kupla

Jostain jotain jo tietävä
Hei,

Joko teillä on suunitelmia koska ajattelitte kertoa esim. töissä, kavereille, sukulaisille y.m.?
Me jouduttiin jo pääsiäisen kertomaan mun perheelle kun oltiin viikko yhdessä. Vaikka teksis mieli kertoa kaikille emme vielä halua kun ollaan niin alussa. Mutta koska voi kertoa ja miten teillä kertomiset on mennyt? Töissä haluaisin kertoa vasta kun muut palaavat kesälomilta...
 
Olen miettinyt ihan samaa, koska on hyvä aika kertoa.

Ollaan kerottu vain minun yhdelle ystävälleni. Töissä en halua kertoa, koska siitä alkaa voivottelut sun muut jutut. Toisekseen haluaisin tulla vielä syksyllä töihin niin ehkäpä he näkevät sitten elokuussa minut masuni kanssa. Nyt pitäs tämä loppuaika ennen kesälomaa pidettyä salassa ja sen on vaikeaa, jso masu alkaa kovasti kasvamaan. Käytän yleensä tiukkoja vaatteita ja nyt kin on sellaset vapaa-ajan housut jalassa. En kait mä vaan paljastu! :)
Vanhemmilleni, siskoilleni  ja muille ajattelin kertoa kun menemme sinne seuraavan kerran (asuvat toisella paikkakunnalla). Olen silloin 13. viikolla.
 
Me varmaan kerrotaan vanhemmille/sisaruksille ekan ultran jälkeen, jotta on varmuus et siellä mahassa joku asustaa. Oon lukenu niin paljon tuulimunaraskauksista ja keskesnmenoista, että parempi vaan varautua pahimpaan, ettei tarvitse pettyä. Kunnon pessimisti :D
Töissä kerron varmaan pomolleni kesälomien jälkeen, työkaverit tehköön omat johtopäätöksensä kasvavasta mahakummusta :D Mulla alkaa kesäloma kesäkuun puolesta välistä, joten jos piän löysiä vaatteita raskauteni ei ehkä vielä sinä vaiheessa näy :)
 
Lähimmille olemme melkein kertoneet jo. Pääsiäisenä kerroin omille vanhemmilleni. Minulle on ollut selvää alusta asti, että ihan tärkeimpien kanssa jaetaan asia aikaisin niin on sitten ihmisiä tukena. Olen sellainen ihminen, joka haluaa kaikesta puhua, joten helpoin näin. Mies kertoo sitten oman aikataulunsa mukaan omille kavereilleen. Vanhemmilleen ja siskolleen on kertonut jo.

Töissä en haluaisi vielä paljastua. Uskon, että kerron viimeistään ensi kuussa. Meillä on yhdet osaston pippalotkin toukokuun lopulla niin ehkä sitten on jo ihan kiva, jos on jo "tullut kaapista" :D
 
Ihan ensimmäisenä kerroin läheisimmälle kaverilleni, jonka kanssa odotetaan viikon erolla. Molempien vanhemmille ollaan kerrottu jo heti alkuun, viikkoja taisi olla silloin 5 tai 6. Sisaruksille ollaan myös kerrottu ja nyt tässä viimeisen viikon aikana on ruvettu kertomaan myös kavereille ja luvattu vanhemmille, että saavat kertoa myös muille sukulaisille. Nyt viikkoja on siis 10+1 kasassa.
 
Me ei olla kerrottu vielä kellekään. Tai itseasiassa minä kerroin eräälle ulkomaiselle ystävälleni, jonka kanssa oli puhuttu yrittämisestäkin, ja on ollut ihana kun on hänen kanssaan sitten voinut jutella facebookissa. Mutta täällä läheisille ei olla vielä kerrottu. Meillä on sellainen tilanne, että miehen äiti innostuu taatusti niin paljon, ettei pysty pitämään asiaa itsellään kun on sen saanut tietää. Koska haluamme kertoa molempien vanhemmille samoihin aikoihin, niin meidän pitää venyttää kertomista siihen, kunnes olemme valmiita, että anoppini saa alkaa kertomaan uutista eteenpäin. Vähän tylsää, mutta koimme silti parhaaksi ratkaisuksi tämän. Todennäköisesti ensimmäisen ultran jälkeen (johon on reilu viikko aikaa) alamme sitten julkistamaan asiaa.

Töissäkin varmaan sitten joskus sen ultran ja läheisille kertomisen jälkeen kerron. Olen opettaja ja kesäloma niin pitkä, etten taida viitsiä odottaa uuden lukuvuoden alkamiseen, kun en ole kuin hetken verran siitä töissä sitten.
 
Mun oli sen tuulimunan jälkeen tarkotus kertoa kaikille vasta ekan ultran jälkeen, mutta lopputulos on, että tässä vaiheessa asiasta tietävät jo lähimmät ystävät, siskot ja omat vanhemmat. Myös kahdelle työkaverille jouduin mainitsemaan, kun on ollut sitä pahoinvointia ja viime aikoina etenkin huimausta.

Vielä vajaa pari viikkoa siihen ultraan. Sen jälkeen luultavasti kerrotaan miehen vanhemmille ainakin.
 
Raskaudesta tietävät tässä vaiheessa vain muutamat ystäväni.

Eilen kävi todella hämmentävä tilanne, kun törmäsin yllättäen työpaikkani esimiehiin kaupungilla pyöriessä. Kyselivät koska palaan hoitovapaalta töihin, ja kertoivat firman uusista kuvioista. Tilanne tuli niin varoittamatta, etten osannut uudesta raskaudesta kertoa. Viimeksi kerroin työpaikalla vasta rv 22, juuri ennen kuin vatsa alkoi näkyä.

Vanhemmille ja appivanhemmille valmistauduin jäämään kiinni pääsiäisenä, mutta näin ei käynyt. Odottelen siis nyt ainakin nt-ultraan asti, joka on ensi tiistaina. Omat vanhempani asuvat eri kaupungissa, ja en haluaisi vain puhelimessa ilmoittaa. Äitini täyttää tässä kuussa pyöreitä vuosia, ja olenkin miettinyt olisiko ihan törkeää ilmoittaa uutista itse väsätyn synttärikortin ohessa. Tavallaan sen voisi käsittää kivana synttäriyllärinä (mikä olisi tottakai tarkoitus), mutta toisaalta myös huomion siirtämisenä äitini merkkipäivänä itseeni.
 
Mulla oli töihin hieman pakkorako kertoa kun syksyllä on koulutus johon pomo halus mut ilmoittaa ja kun kerroin että en halua ja siitähän se kysely alkoi että miksi ei...Vanhemmilleni oli myös pakko kertoa kun olivat kauppaamassa esikoisen tavaroita ja vaatteita naapuriin ja siinä piti rueta toppuuttelemaan että niitä tarvitaan vielä. Miehen vanhemmat ei tiedä. Josko kertos kun on se 12 vko täynnä.
Paras ystäväni kuuli ensimmäisenä kuin myös veljeni.
 
Ihailtavaa, että te osaatte pitää nokkanne kiinni! :D Minä, eikä kyllä mieskään, samaan pystytä. Meidän koko lähipiiri tietää odotuksestamme: vanhemmat, sisaret ja lähimmät ystävät, joiden kanssa ollaan siis tekemisissä usein. Salailu olisi kyllä ollutkin aika haastavaa, sillä kahvinjuontini loppui tästäkin raskaudesta kuin seinään ja muuten tunnustan olevani suuuuri kahvinystävä. :) Eli jo siitä olisi lähipiiri varmasti arvannut. En tiedä miksi se meiltä tulee niin luonnostaan, että pitää kertoa. Missään Facebookissa ei olla raskaudesta huudeltu ja esikoisestakin aloin paljastaa esim. masukuvia vasta puolen välin jälkeen. 
 
Meillä on myös pidetty pääasiassa suut kiinni tulevasta :) mies ei ole kertonut vielä kenellekkään ja itsekin vain kahdelle ystävälle. Toiselle oli pakko laittaa viestiä heti, kun itse sain tietää ja toiselle kerroin, kun hän uteli tulenko mukaan yhteen kesäreissuun ja kun sanoin etten ole tulossa, niin kerroin samalla sitten oikean syyn. Ja kolmas ystävä vain arvasi itse ollessaan meillä kylässä. Muuten ei vielä kukaan tiedä. LA on marraskuun alussa ja esimiehelle ajattelin kertoa toukokuussa, jollei vatsa yhtäkkiä kasva ja paljasta tätä aiemmin. Vanhemmille ajattelin kertoa aika pian ultran jälkeen. Jos vain siis kaikki on hyvin ja meistä todella tulee vanhempia! Ultran jälkeen ei ole niin väliä milloin ihmiset saavat tietää. Julkisesti asiasta ei huudella missään, vaan kaikille kerrotaan kasvokkain tai muuten jos viestitellään tms. Todennäköisesti pikkuhiljaa vaan kerrotaan ja osallehan kuitenkin jää kertomatta, huomaavat sitten itse.
 
Meillä kyllä varmaan jo kaikki tietää, sukulaiset, ystävät, töissä.. en mä osaa pitää suutani kiinni :D Toisaalta vaikee pitääkään salassa kun oon niin väsynyt ja huonovointinen koko ajan ja mulla on jo selkeesti näkyvä maha, vaikee sitäkään enää piilotella joten kyllä varmasti kaikki jotka ei oo vielä juoruja kuullut näkevät sen jo itsekin.
 
Me ei olla kerrottu vielä kenelläkään, tosin yhdelle ystävälleni olen hieman vihjaillut asiasta kun en päässyt hänen järjestämään tyttöjeniltaan kun olo ei ollut maailman parhain silloin..Olen ajatellut että äitienpäivänä kerrotaan sitten vanhemmille ja lähisuvulle sekä sitten sen jälkeen myös ajattelin töissä kertoa esimiehelleni koska tilalleni joudutaan palkkaamaan ulkopuolelta uusi henkilö ja se vie jonkun verran aikaa.

Tää salailu on ollut välillä aika vaikeeta. Työreissulla olin tuossa viime viikolla ja siellä illallisella tuli ihmetteleviä naamoja ja kysymyksiä kun en ottanut ruokajuomaksi viiniä kun yleensä viini maistuu ruuan kanssa. Ja nyt viikonloppuna oli synttäripäivällinen ja siellä yritin salamyhkäisesti ottaa alkumaljan alkoholittomien puolelta mutta musta tuntuu että osa vieraista ainakin tämän huomasi kun tuo alkoholiton juoma oli mun harmikseni niin eri väristä :D Nooh, onneksi ennen äitienpäivää ei pitäisi enää olla mitään yhteisiä tilaisuuksia joten voi ottaa hieman rennommin, tosin duunissa tietysti pitää vielä hieman peitellä kun tuntuu että tää maha vaan turpoo turpoomistaan vaikka painoa ei ole tullut kuin kilo lisää (ja sekin varmaan tästä ylimääräisestä syöpöttelystä) :o)
 
No nyt on lauantaina paria ystävää valaistu tästä tilanteesta. Molemmat olivat iloisia ja innoissaan (vaikka toinen onkin miespuolinen :) ) Pitäisi ehkä äipälle kertoa kanssa. En vaan saa aikaiseksi :D hän asuu eri kaupungissa ja olin ajatellut seuraavan kerran käydessä kertoa tai sitten sanoa jo etukäteen puhelimessa. Mutta en tiedä milloin ehtii käymään. Ihan liikaa on ohjelmaa tässä lähiviikkoina.  Pakko se varmaan on joku kerta vaan sanoa puhelimessa ja sitten käydä kylässä kun ehtii.

Nyt alkoi muuten ahdistamaan, kun saatiin kutsu juhliin n.kuukauden päähän ja mies ei sinne ole tulossa, kun on toiset kekkerit sovittuna miesten kesken. Joudun siis ihan yksin siellä kertomaan ihmisille, jos ei tule ketään nähtyä aiemmin. Ihan varmasti nimittäin kuukauden päästä jo näkyy vatsastakin, että vauva tulossa, kun nyt on aavistuksen vatsaa havaittavissa ja silloin on viikkoja jo 16+3. Ääääk! En halua :)
 
Me ei olla vieläkään kerrottu kelleen, vaik tän päivän neuvolan jälkeen tuli kyllä olo et vois kai sitä jo vähä valaista, ku kuulu ne sydänäänetki! :) Mut eiköhän ootella kiltisti sinne ultraan saakka ja sen jälkeen kerrotaan ainaski vanhemmillemme.

Meil asuu kans molemmilla vanhemmat toisella paikkakunnalla. Ite kans oon miettiny miten kerron äidille, kai ilmoitan tekstarilla, ku en ole siellä menossa käymään ennen kesälomaa. Se varmaan tippuu persauksilleen, ku en oo puhunu sille koskaan mistää lapsista :D Ku se jo tuossa joku aika kyseli että tuleeko mullakaan tehtyy lapsii ku oon niin mukavuudenhaluinen :D Miehen vanhemmat asuvat hiukan lähempänä, ja ollaankin menossa sinne äitienpäiväksi. Jos ultra on ennen sitä niin mies saa kyllä valaista omia vanhempiaan : D Saa nähä miten suhtautuvat asiaan.. :S
 
Mä menin sit eilen kertomaan mun entiselle duunikaverille kun se taas uteli että joko on pikkuinen tuloillaan :) Omille vanhemmille sekä poikaystävän vanhemmille on jotenkn vaikea kertoa koska oon aika herkkis nykyään niin tiedän että rupeen pillittämään niin jotenkin stressaa toi kertominen kun en yleensä kovin helpolla omia tunteitani näytä muille. Ilmotin jo poikaystävälle että hän kertoo sitten omille vanhemmilleen äitienpäivänä, voin  toki olla mukana mutta mä en sitä uutista heitä ilmoille siellä kun tekee tarpeeksi tiukkaa kertoa se sitten omille vanhemmille/siskoille kun mun äiti/siskot on myös semmosta pillittäjäkansaa niin itkuksihan se menee :) Tosin iloinen asiahan tämä on joten kai sen vuoksi voi muutaman ilon kyyneleen vuodattaa :)
Mietin että mikä olis kiva tapa kertoa tuo uutinen tuleville isovanhemmille niin äitienpäivänä voisi kirjoittaa äitienpäiväkorttiin jotain että "Iloista äitienpäivää tulevalle mummille" tms, miten te muut olette kertoneet?
 
Hei toi äitienpäiväkortti oli hyvä! Omalle äidille voisi lähettää, saisi sitten sitä miettiä itsekseen :D Ongelma vaan on, että me ollaan edeltävä vko reissussa. Pitäisi saada kortti lähetettyä kuoressa perille ja hänen miehen nimellä ja käskeä hänen antaa kortti äitienpäivänä. Kunnon juonittelua :D Miehen vanhemmat asuu lähellä meitä, eli heille on helppo mennä kertomaan joskus kun aika on kypsä. Voisin kanssa ilmoittaa miehelle, että saa kertoa itse omille vanhemmilleen, mutta ollaan molemmat paikalla. En halua olla meistä se, joka kertoo molempien vanhemmille.
 
Me kerrottiin aikalailla heti lähimmille  että odotetaan kun  saatiin tietää mutta yleisesti ei oo vielä kerrottu
 
Mun on täytyny harkita töissä kertomista uudelleen :( mun varaan lasketaan nyt kaikki syksyn jutut joten tuntuu vaan reilulta kertoa. Jos maanantain ultrassa kaikki hyvin kerron pomolle ja hänen assarille mutta en sitten vielä muille. He saavat sitte luvan kunniottaa päätöstäni olla kertomatta muille.
 
Heipä hei, jokos täällä on kaikki kertoneet? 
Meillä on kuopuksen 1v. synttärijuhlat nyt sunnuntaina ja aateltiin ihan niin tehdä, että vetäsen tosta päälleni mustan t-paidan jossa lukee masun kohdalla BABY, toisaalta, eipä tätä kumpua voi olla huomaamattakaan mutta eipä jää epäselväks :D 
Lisäks meillä on kaikkien lasten np-ultrakuvat kehyksissä olkkarin seinällä, et niistäkin voi huomata kun siinä onkin tällä kertaa 5 kuvaa eikä neljä :) 

Töissä tietävät jo, oli pakko kertoa pomollekkin kun alko työhousut jäämään pieneks, muutamalle työkaverille kerroin jo hetkee aiemmin ja johan siellä oli juoru kulkenu.. Niin ja oman äitini lisäks vain pari kaveria tietää, muttei miehen vanhemmat tms,, sunnuntaina voi sit varmaan julkistaa jo ihan naamakirjanki puolella :D
 
Takaisin
Top