Heippa. Olen joskus tänne kirjotellut, mutta en tiedä muistaako kukaan minua..
Itse käyn aivan samoja ajatuksia läpi. Huomasin kuitenkin miten meidän perheestä vielä puuttuu yksi ja kuinka haikee mieli itselläni olikin jos en olekkaan koskaan enää raskaana.
No nyt meille on tulossa helmikuussa se kolmas, plussasin muutama viikko sitten. Ja edelleen välillä mietin, olikohan tämä virhe. Toki haluan tämän syliin ja rakastan tätä nyt jo, mutta silti se mietityttää kuinka pärjään päivät kolmen alle 3v kanssa yksin kotona päivät kun mies on töissä. Olen aina haaveillut kolmesta lapsesta!
Odotan tämän kolmannen synnytyksessä tulevan se paljon puhuttu seesteinen olo jolloin tietää ettei halua enempää lapsia.
Näitä tunteita ei oikein voi purkaa kenellekkään läheiselle, koska kukaan ei vielä oikein tiedä tästä raskaudesta eikä aiota heti kertoakkaan. Toki miehelle voi puhua kaikesta, mutta te ootte naisia ja tiedätte varmasti mitä käyn läpi. :)