Kohta kaksi vuotta

  • Ketjun aloittaja Bettina
  • Aloituspäivämäärä
B

Bettina

Vieras
Hei! Minä ja mieheni ollaan yritetty ensimmäistämme jo kohta kaksi vuotta. Ihan täysin toivottomalta olo ei vielä tunnu, haluan uskoa, että mahdollisuudet vaikka mihin ovat vielä olemassa. Mutta mutta... Sellainen inhottava olo on alkanut hiipiä sisikuntaan ja silloin tällöin huomaa miettivänsä, että mitä jos tästä todella ei oikeasti ei koskaan tule mitään? Miten te muut lapsettomat mutta lasta toivovat pidätte yllä myönteistä yrittämisen henkeä? Huh, kuulostaapa kamalalta, ihan kuin puhuisin urheilusuorituksesta... :). Jaksamista kaikille yrittäjille!
 
Bettina! Tiedän tasan miltä tuo tuntuu. Meillä on takana 5 keskenmenoa (kaikki ennen rv6). Onko teillä "tärpännyt" kertaakaan? Yritä jaksaa.
 
hei! kohta vuosi on kulunut, ettei ole tärpännyt. toki itsekkin rupean miettimään, että entäs jos en saa koskaan lasta, sitä pientä josta olen aina haaveillut kun sopiva hetki tulee, ja nyt kun hetki oisi parhain, saisi se lykästä.. toiveissa kovin. ja se että muut saa lapsia jne, se tuntuu pahalta, kun sitä niin itse hamuaisi omaa.
 
Meillä yritystä takana, intensiivistä 1½ vuotta ja ilman ehkäisyä ollaan oltu se 2 ½ vuotta.. Mulla alkaa olemaan olo aika, miten sanoisin, naatti.. Joo kyllä, tiedän että on ihmisiä ketkä ovat yrittäneet aina vain kauemmin ja kauemmin ja kauemmin mutta kuten ei varmasti kukaan muukaan, en minäkään kuvitellut että omalle kohalle osuis.. Olen kauhistunut siitä millaisia tunteita toisten raskautuminen mussa herättää! Se on ehkä saanut ajattelemaan asiaa vähän vielä enemmän.. Tottakai olen iloinen ja onnellinen toisten onnistumisille mutta silti jää jotenkin ontto olo..??

Tänään saatiin sperma-analyysin tulokset ja siinä ei ollut mitään vikaa.. Olen sen jo kauan tiennytkin (jollain tavalla) että jos jotain syytä löytyy niin kyllä se minussa sitten on.. Mutta tosiaan lääkärin neuvo asiaan oli se että "olkaa ajattelematta asiaa" ja sairaalasta otetaan yhteyttä sitten n. 3 kk päästä.. Joo mitenkäs tätä asiaa nyt pitäs olla ajattelematta kun se on se mikä on mielessä joka ihmeen hetki..??

Ja miten tuon käyttäjätunnuksen saa vaihdettua?

M
 
me olemme yrittäneet lasta 1 ½ vuotta. Lapsettomuushoitoihin mentiin viime syksynä. Meillä on ongelmana etten ovuloi eikä tähän mennessä ole lääketiede auttanut asiaan. Tuntuuhan tuo pahalta kun "kaikki muut" saa lapsia mutta itse ei edes tule raskaaksi. Ei voi muuta kuin yrittää olla onnellinen muiden puolesta heidän onnestaa, eihän se minulta pois ole.
Olen alkanut välttelemään muiden lapsia, en ota syliin jne... kaikki vain siksi että pelkään sitä pahaa mieltä että miksi en minä saa?? Milloin tulee minun vuoro?? Tuleeko sitä koskaan??
Itku tulee vähintään kerran kuukaudessa kun menkat taas alkaa.... ja asiaahan ei voi olla ajattelematta!
Kiva lukea että en ole ainoa joka tuntee kateellisuutta muiden raskautumisista. Ehkä tämä tunne sittenkin on normaalia =)
 
Me saatiin (tai minä sain) naistentautien polilta kirje jo viikon sisään lähetteen laitosta :eek: aika polille on toki vasta heinäkuun loppupuolella. Olen nyt runtannut elämäni täyteen kaikkia muita asioita, jospa ajatukset löytyisivät muualta. Nyt on hyvä olo ja innolla odotan tulevaa muuttoa remontoituun asuntoon ja syksyllä tulevaa uutta koiranpentua että sen puitteissa vauvakin saa luvalla odotuttaa itseään parisen kuukautta :) katsotaan taad fiilkset ensi kierron alussa....

Mä en kyllä välttele lapsia, toki päiväkodissa työskentelevänä se on jopa mahdotonta :D Mutta nautin suunnattomasti lasten seurasta, niin töissä kun kavereiden lastenkin. Syksyllä työskentelen taas alle 3-vuotiaiden ryhmässä niin saa ainakin sitä siedätystä taas :D
 
Hei teille kaikille. Sattui silmiini tämä ketju ja halusin kommentoida. Toivottavasti ette ajattele, että tungen tähän keskusteluun, koska meillä viimein tärppäsi. Yritettiin lasta 2½ vuotta joista viimeinen vuosi käytiin lapsettomuustutkimuksissa ja minulle kokeiltiin erilaisia hormonaalisia apuja raskautumiseen. Noista hoitokierroista ei tärpännyt. Tuon 2½ vuoden aikana en saanut kertaakaan positiivista raskaustestiä, vaikka kuukautiset välilä olivatkin myöhässä huomattavastikin.

Lapsettomuustutkimukset ja tuo pitkä yrittäminen aiheuttivat minulle suurta ahdistusta ja aloin jo vahvasti ajatella sitä, että meille ei lapsia suoda. Jätettiin miehen kanssa yhteisellä päätöksellä hoidot ja tutkimukset tauolle marraskuun lopussa 2012. Ajateltiin pitää ainakin puoli vuotta yrittämisvapaata aikaa. Tammikuun 2013 lopulla tein positiivisen raskaustestin, joka tuli aivan puskan takaa. Minulla oli vaikeuksia ymmärtää olevani raskaana lähes raskausviikoille 20, koska oireita ei juuri ollut ja mahakaan ei kasvanut. Ja tuntuu siltä, että uskaltaako raskaudesta iloita.

Halusin vain kirjoittaa siksi, että yllätyksiä voi sattua. Silloin, kun sitä vähiten odottaa. Ja kannattaa rohkeasti yrittää ottaa omaa aikaa välillä yrittämisestä, koska ainakin omalla kohdallani jokainen pieleen mennyt yrityskerta lisäsi tuskaa ja siten varmasti esti osaltaan raskautumista. Toivottavasti teilläkin vielä tärppää :Heartred
 
Paljon paljon onnea!!! :Heartred Et suinkaan tungettele vaan tuo on se mihin me kaikki haluaisimme oman tarinamme päättyvän. :) Ja noita on aina ihana kuulla :)

Tiedän monia tapauksia kun on käynyt juurikin noin :) Kun yrittämisen "lopettaa" niin onkin sitten tullut yllätyksenä. En sano ettemmekö mekin joskus tuohon lähtisi mutta nyt on matka alussa vasta tuolla naistentautienpolilla niin ei sitä hetikään viitsisi jättää kesken vaikka joskus tarvitsisikin hengähdystauon.

Meillä nyt yritystä se lähes 2 vuotta? en oikein ole laskenutkaan enää.. Positiivinen raskaustesti on vain jokin niin kaukainen asia minulle ainakin.. en edes osaa ajatella että sellasia on olemassa :P

Munatorvien aukiolotutkimuksessa olin perjantaina ja voi luoja kuinka se se teki kipeetä mutta auki ovat! Pelkäsin niin paljon niiden tukossa oloa että putosi isot kivet hartioilta tiedon myötä.
Nyt sitten kontroilloidaan seuraavasta kierrosta hormoniarvot, kun prolaktiini vähän heitti viimeksi ja sitten sitä seuraavasta kierrosta alkaa clomifen hoito.

M
 
Heippa! (:

En kyllä tiiä käykö täällä keskustelussa kukaan kurkkimassa.. Aikasemmista viesteistä on kumminkin aika reippaasti aikaa.. Mutta te ihanaiset ihmiset jotka tän näkee, voisiko joku informoida että paljon hedelmättömyystesti maksaa ja paljo hoidot maksaa jos niihin pääsisi? Itse on tullut yritettyä aikaisemman miehen kanssa 3vuotta ja meni sukset ristiin ja nyt on uusi mies ja ollaan jynssätty edes takas ja en vieläkään tule raskaaksi, vaikka vähän pistänyt tässä kuukauden sisällä mietityttää että jospa vihdoinkin, koska maha kasvanut yllättäen vaikka normaalisti olen aika kukkakeppi eikä ole tullut syötyä enemmän.. Pikemminkin paljon terveellisemmin.. Ja huomasin että tässä 5vk sisällä on kiloja tullut reilu 4kg ylimääräistä.. Ja rinnat on kasvanut reilun puolen kuppikoon samassa ajassa ja ei voi edes mahallaan nukkua kun aristaa.. Mutta on ennenkin ollut valeraskautta kun on niin pahasti toivonut pikku muukalaista masuun (:
 
Moikka, pisti simmuun tää..

Ootko tehtyt raskaustestiä?

Hedelmättömyystesti? mitä meinaat sillä, miehelle vai naiselle?
Miehille saa tilattua siippa testei, kandee hakeutuun ihan lapsettomuus hoitoihin joko julkiselle tai ykistyiselle mis aletaan tutkii kumpaaki.

Sieltä infoo miten edetään.
http://www.hus.fi/sairaanhoito/sair...ntaudit/lapsettomuushoidot/Sivut/default.aspx

Julkisella puolella jokainen käynti maksetaan erikseen ja se on se joku 27,90 kerta
(summa voi nyt vähä heittää mut abaut.)
Kaikki hoidot siis polimaksulla. + lääkkeet erikseen.

Yksityisellä voi katsella hinnastoja jopa netti sivuilta,
 
Hurhur!

Meillä ollaan oltu 3 vuotta ilman ehkäisyä, josta noin vuosi ollaan sitten enempi pantu eforttia :)

Minulla on takanani jo yksi raskaus aikaisemmasta suhteesta, joka alkoi "pillereiden läpi" opiskeluiden välissä. Alkuraskauden vaivoista tai muista minulla ei ole mitään hajua, sillä koko raskaus huomattiin vasta viikon 25 tienoilla. Onnekseni sain kuitenkin normaalilla synnytyksellä terveen tyttövauvan :Heartred Mieletöntä! :)

Tämän kuukauden alussa tuli sitten miehelle murskaava tieto Väestöliitolta siemennestenäytteestä: ei siittiöitä :sad001 Olo oli aika tyhjä ja ahdistunut. Minua kun on tutkittu pariinkin otteeseen, ja nyt sitten piti myöntyä, että miehessä saattaisi olla "vikaa."

Kaikesta huolimatta, tässä ollaan nyt viidettä päivää myöhässä kuukautiskierrossa. Normaalisti en myöhästele, vaan kierto on aina enintään 28 vrk. Eli nyt viime kuukautisten alkupäivästä 33 vuorokautta.

Tänään vasta havahduin kuukautisten puuttumiseen, ja nyt iltaa kohden nousi mahakipuja sekä nipistelyjä, myös vatsa on sekaisin. Aivastelu on jotenkin hassua, koska en siitä yleensä kärsi, ja nyt olen pärskäytellyt jo pari viikkoa ihan ihmeellisesti, vailla flunssan häivääkään. Ja miksi ihmeessä minulle on tullut finnejä pitkin kroppaa?

Toki tämä nyt on todennäköisesti vain haamuilua ja menkkojen alkamista, todennäköisesti kuukautisetkin ovat myöhässä vain siksi, että on ollut stressiä miehen testitulosten vuoksi. Mutta silti... you still never know :)
 
Ei kannata luopua toivosta, meni 1 1/2 vuotta yrittäessä ennen kuin raskaus ja vauvaonni osui kohdalle ilman lapsettomuushoitoja tai keskenmenoja :)
 
On vielä toivoa! Oletteko käyneet tutkimuksissa? Silloinhan vasta selviää oikea tilanne. Me menimme miehen kanssa tutkimuksiin heti kun vuosi yrittämistä oli takana (tosin eräs naislääkäri totesi miulle, että en koskaan tule raskaaksi ja vaikak tulisinkin, se menisi todennäköisesti kesken. En suostunut uskomaan tätä.. joten tutkimuksiin).

Me yritimme lasta myös sellaisen 1,5 vuotta ennen kuin "tärppäsi" mukaan mahtui keskenmeno ja useita pettymyksiä.

Meillä loppupeleissä clomifem kuuri oli se, joka auttoi.

Usein kuulimme, että lopettakaa yrittäminen ja olkaa vaan. Mutta, aina se ei niin mene, koska meidän tapauksessa minun kroppani tarvitsi hormonaalista apua, jotta ovulaatio sujuisi alusta loppuun (folliikkelit eivät kypsyneet tarpeeksi omin avuin)...
 
Meillä meni yritykseen se lähes 4 vuotta. Oli clomifenia, letrozolia, inseminaatioita ja taukoja. Nyt marraskuussa tehtiin ensimmäinen ivf ja nyt ollaan +12vk raskaana :)

Mitään yksittäistä hedelmällisyystestiä ei ole vaan naista tutkitaan verikokein, ultraäänellä, munatorvien aukioloa, tarvittaessa jopa tähystyksellä. Mies antaa spermanäytteen.
Julkiselle haettiin perheneuvolan kautta jossa tehtiin perustutkimukset: hormoniarvot, papa yms.

Mitä hintaan tulee niin riippuu lääkkeistä ja käyntimääristä. Meillä varmaan tuo 2v hoito maksoi hatusta heitettynä 2500-3000e josta ivf osuus n. 1200e. Yksityisellä sitten on omat hintansa..

Sent from my GT-I9100 using Vau Foorumi mobile app
 
Miellä yritystä puolitosta vuotta, taas tänä aamuna pettymys :sad001 Lienee aika mennä tutkimuksiin, mitä paikkoja suosittelisitte Helsingissä? Kannattaako edes yrittää julkiselle vai mennä suosiolla yksityiselle?
 
Me kävimme helsingissä Vöestöliiton klinikoilla. Lämpimät ja asiantuntevat lääkärit. Alusta loppuun meill maksoi noin 2500 € (alkututkimukset, seurannat, clomikuuri).. mutta melko vauhdilla kyllä menimmekin eteenpäin. Ensimmäinen plussa jo noin kolmen kuukauden päästä tutkimusten aloituksesta.. tämän jälkeen pyysimme lähetettä yksityisellä, mutta saimmekin toisen tärpin heti toisesta kierrosta syyskuussa. Aika kunnalliselle tuli samoihin aikoihin, joka oli tammikuulle...
 
Tosiaan kunnallisella puolella kannattaa varautua pitkiin jonotusaikoihin. Me käytiin aikoinaan pelkästään kunnallisella puolella ja esim. joulun ja kesälomien ajan tutkimuksiin ja hoitoihin ei päässyt. Joskus myös sattui niin, että ei saanut aikoja sopivaan kuukautiskierron kohtaan ja seuraavat toimenpiteet siirtyi seuraavaan kiertoon :/
 
Varasin ajan suoraan yksityiselle, olinkin jo aiemmin kuullut tuosta että kunnallisella on pitkät jonot. Eikä tässä vaiheessa enää jaksa odotella. Ensi viikolla aika, hiukan jännittää. Meillä tosiaan tilanne että syksyllä tuli varhainen keskenmeno joten periaatteessa kai toivoa on. Wish me luck :)
 
Sattui tämä ketju silmiini enkä malta olla kertomatta omaa kokemustani. Minulla on kolme lasta. Ensimmäinen tärppäs nopeasti, toista yritettiin kolme vuotta, kolmas puolestaan taas tärppäsi nopeasti yrittämisen alettua. Haluttiin vielä neljäs lapsi ja ehkäisy jätettiin pois 2006-2007 vuosien vaihteessa. Lasta ei kuulunut ja jokaiset menkat sattui. Vuosi sitten luovuimme toivosta ja ajattelimme että ei meille enempää lapsia suoda. Kuinkas ollakkaan tein positiivisen testin ja nyt odotamme kauan haluttua iltatähteä.

Niin kauan on toivoa, kunnes toisin todistetaan. Positiivisia tuulia kaikille yrittäville!
 
Moikka kaikille! Täällä piirun alle kolmikymppinen vauvakuumeilija. Yritystä toista vuotta, josta reilu vuosi tosissaan. Viime vuonna ei minkäänlaista positiivista merkkiä, kierrot heitteli miten sattuu, 27:stä yli 50:een päivään. Takana 10 vuotta e-pillereitä.

Alkuvuodesta sain Terolut-kuurin tasaamaan kiertoja. Nyt vikassa kierrossa menkat alkuun myöhässä, hailakka plussa raskaustestiin, mutta sitten seuraavana päivänä alkoikin vuoto ja se oli siinä.

Gynetutkimuksissa oon käynyt kahdesti, ja miehelle myös tehty sperma-analyysi. Jos teidän miehet on käyneet tutkimuksissa, kaipailisin kovasti vertaistukea tulosten tulkintaan? Me ei saatu minkäänlaista tulkinta-apua hedelmällisyysklinikalta.

Nyt kun Tero-kuurit on napsittu ja molemmille perustutkimukset on tehty, taidan pääsiäisen jälkeen soitella gynelle ja sanoa, että nyt on aika laittaa lähetettä jatkotutkimuksiin. Ei me nähtävästi omin avuin saada haluttua lopputulosta.

Masentaa ja ahdistaa, kun mitään ei tapahdu. Onks teillä kokemusta, millaiset jonot kunnallisessa terveydenhuollossa on päöstä jatkotutkimuksiin, kun perus papat, hormonit, ultraäänitutkimukset ja sperma-analyysit on jo tehty (yksityisellä)? Ja mitä ne siellä alkaa sitten seuraavaks tutkia?
 
Takaisin
Top