Kohdunulkoinen

Keskustelun 'Enkeleiden vanhemmat' aloitti basura, 1 kesä 2010.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | VAUfoorumin sovellus puhelimeen! | Top 100
  1. Laurella_316 Uusi käyttäjä

    Kiitos Hena82 ja Pipsu!

    Hienoa Hena että olet saanut yhdellä munanjohtimella jo yhden lapsen ja ihan pian näköjään syntyy neljäs :D Paljon onnea, toivottavasti menee loppuraskaus ja synnytyskin hyvin! Täytyy näköjään vaan itse henkisesti varautua, että toinen lapsi ei tule niin nopeasti. (Eka lapsi sai alkunsa parissa kuukaudessa, tokassa raskaudessa kesti 5kk ennen kuin alkoi, joten kolmas raskaus kestää varmaan vielä pidempään.)

    Pipsu, mitä se Letrozol tekee? Ite ajattelin mennä parin kuukauden kuluttua yksityiselle gynekologille ihan vaan kyselemään kaikkea mitä on mielen päällä, mutta odotan eka, että tulee ensimmäiset normaalit kuukautiset tän kohdunulkoisen jälkeen. Toivon että uusi raskaus saisi alkunsa ns. luomuna, luulen että hermoilisin vaan kaikesta yrittämisestä.

    Ärsyttää kun olen lisäksi nyt flunssassa, sain heti sairaalasta kotiuduttuani tytöltä taudin, kumpikin täällä nenä valuen mennään. En oikein tiedä johtuuko oma heikko olo nyt flunssasta, leikkauksesta, alhaisesta hemoglobiinista vai mistä. Onneksi oli ensin anoppi apuna ekan viikon, nyt lähtee anoppi mutta saan kaupungilta kodinhoitoapua 40h yhteensä. En jaksa olla vastuussa koko päivää tytöstä, nostelut ja pukemiset yms. rankkaa kun tyttö venkoilee aika paljon.
  2. pipsu Ihastunut foorumiin

    Mulle aloitettiin tosiaan tuo letrozol yksityiseltä lapsettomuusklinikalta ja letrozol saa elimistön stimuloimaan munasarjaa tehokkaasti, yleensä aikaan hyvän munarakkula. Ovuloin kyllä muutenkin, mutta sen kohdunulkoisen jälkeen mun kierrot muuttu epäsäännöllisiksi 28-40 pv, joka toinen kierto oli pitempi (tätä 6 kierron ajan) sekä tiputtelu vuotoa noin viikon ajan ennen kuukautisia. Nyt neljä letrozol kiertoa on ollut kellon tarkka 29pv ja ovulaatio kp15. Tuota letrozolia voin käyttää vielä kaksi kiertoa ja sitten pitää pitää taukoa.
    • Tykkää Tykkää x 1
  3. Pähkinäinen Rakastunut foorumiin Helmikuunmammat 2015

    Mulla on kans ollu tuo letrozol apuna, ekassa tuli plussa ensimmäisessä letro kierrossa :) tässä raskaudessa oli terolutit apuna..
    • Tykkää Tykkää x 1
  4. Laurella_316 Uusi käyttäjä

    Okei, pistän korvan taakse nämä (lääke)vinkit! Kiitos Pipsu ja Pähkinäinen. Jotenkin oletin että mun kierto pysyy samana tän kohdunulkoisenkin jälkeen, mutta pitää siis varautua, ettei välttämättä. Ja toisaalta imetän edelleen ja kierto on koko ajan lyhentynyt (siis oli aluksi tooooosi pitkä kun lopulta menkat alkoi, nyt viimeiset kierrot oli n. 32 pv - 30 pv - 29 pv - 28 pv). Jään jännityksellä odottamaan,millaiseksi kierto lopulta muodostuu.

    Millaiset teidän ekat menkat oli? Tarviiko pelätä/odottaa kipuja tai runsasta vuotoa? Kuukauden kuluttua ollaan just viikko ulkomailla, vähän jännittää mikä on tilanne siellä. ONNEKSI tämä kohdunulkoinen tapahtui sentään Suomessa!
  5. Pähkinäinen Rakastunut foorumiin Helmikuunmammat 2015

    Mulla oli ihan entiseen malliin menkat, ei ollu kivuliaat tms :) mulla toki tuli kohtutulehdus leikkauksen jälkeen et seki saatto vaikuttaa ku oli lääkitys päällä ekojen menkkojen aikaan..
    Rentouttavaa ja mukavaa lomaa, toivottavasti ei menkat just pahasesti tuu sillon.
    • Tykkää Tykkää x 1
  6. pipsu Ihastunut foorumiin

    Mullaki oli ihan normaalit, ainut mikä vaivasi leikkauksen jälkeen jonku aikaa oli semmoinen inhottava vihlonta alavatsalla esim. virtsatessa, mutta sekin meni kyllä ohi parissa kuukaudessa :) Rentouttavaa lomaa ja voimia toipumiseen :)
    • Tykkää Tykkää x 1
  7. Laurella_316 Uusi käyttäjä

    Pähkinäinen, ai vielä kohtutulehduskin! Mutta normaalit menkat siis, kuten Pipsullakin. Ehkä mä en sitten tässä turhaan jännitä, tulee sellaiset menkat kuin tulee. Hcg-arvo oli eilisessä kontrollissa 6, vielä yksi verikoe, mutta uskon että sitten pääsen jo nollaan ja on sikäli virallisesti ohi tämä juttu, huh helpotus. Leikkauksesta nyt kohta 2 viikkoa.

    Kiitos teille, ehkä mä rupean jatkossa googlailemaan enemmän lomaan kuin kohdunulkoiseen raskauteen liittyviä juttuja, saattaisi tehdä hyvää pääkopalle. :)
  8. Embyy Uusi käyttäjä

    Heips :)

    Minä myös kokenut kohdunulkoisen raskauden ja keskenmenon maaliskuussa 2011.

    Sikiö oli kohdun vieressä ns. surkastuneessa ihosarvessa tms.
    Pääsin viikoille 15+3, kunnes kunto romahti totaalisesti ja hätäleikkauksessa huomattiin niinkutsutun surkastuneen sarven "räjähtäneen" mun sisälle. Vastassa 5litraa verta ja sikiö vapaassa vatsaontelossa.. Oiken munanjohtimen menetin tässä rytäkässä.
    Selvisi, että mulla on kaksiosainen kohtu..

    Tästä tulee nyt seitsemän vuotta maaliskuussa ❤ Ja mulla kaksi poikaa ❤
    Esikoinen syntyi kesäkuussa 2012 ja kuopus elokuussa 2014. ☺
    Eli tulin keskenmenon jälkeen raskaaksi puolen vuoden odottelun jälkeen ☺
    • Sympatiaa Sympatiaa x 1
  9. Laurella_316 Uusi käyttäjä

    Huhhuh miten rankka kokemus! Kiitos kun jaoit tarinasi Embyy. Minkä takia ekassa ultrassa (eikös se ole viikolla 12) ei huomattu, että lapsi oli väärässä paikassa? Miten selvisit jälkikäteen henkisesti? Itse olen huomannut, että mua on nyt jälkikäteen alkanut pelottaa, että mitä kaikkea olisi voinut mennä vielä pahemmin. Mä kun sain kaksi kertaa kotona sellaisen kipukohtauksen, etten edes kävellä pystynyt, ja lapsi oli silloin mun kanssa kaksin. Mutta en silloin vielä tajunnut, mistä oli kyse, eivätkä tajunneet lääkäritkään.

    On varmaan ollut hirveä olotila sulla. Mulla oli vuotanut 1 litra verta vatsaonteloon, munanjohdin oli alkanut repeillä tms. ja olo oli siitä jo ihan karmea. Ja olin vasta viikolla 6+jotain.

    Mutta ihana loppu tarinalla, kun kuitenkin kaksi lasta vielä sait. :) :) :) :)
  10. Mellx Uusi käyttäjä

    Mulle selvisi tänään yksityisellä ultrassa että raskaus (vko 7) munanjohtimessa. Tulin lukemaan kokemuksia kun tästä tilanteesta en ole aikaisemmin lukenut ja aika hurjia juttuja! Yritys alkanut melkein kaksi vuotta sitten, viime joulukuussa keskenmeno vko 12 ja nyt heti perään tämä kohdunulkoinen.

    Yritän muistaa tulla myöhemmin kertomaan miten mulla kävi, huomenna soitan neuvolaan että saisin lääkäriajan asap. Toivottavasti pääsen helpolla ja että molemmat munasarjat säilyisivät ja että päästäisiin tämän jälkeen vihdoin edes tutkimuksiin että miksi tähän taloon ei saada vauvoja. Mutta ihana kuulla että muut olette saaneet lapsia vaikka toinen munis olisikin poistettu!
    • Sympatiaa Sympatiaa x 1
  11. pipsu Ihastunut foorumiin

    Pahoittelut, että raskaus olikin kohdunulkopuolinen :sad001 Voimia toipumiseen!
  12. Mellx Uusi käyttäjä

    Päivitän edelliseen viestiini että päivystysleikkaukseen jouduttiin. Kaksi päivää ultran jälkeen alkio repäisi munanjohtimen, kolme litraa verta lähti mutta onneksi kaikki meni hyvin. Eli nyt enää toinen munasarja käytössä, mutta lääkärit vakuuttivat että muut paikat ovat täysin kunnossa ja estettä raskautumiselle ei edelleenkään ole, meillä on kuulemma ollut vaan tosi huonoa tuuria. Hoitoihin ei vieläkään päästy koska tähän raskautumiseen meni vain neljä kuukautta ja "vasta" kaksi epäonnistunutta raskautta.

    Nyt on eka kierto leikkauksen jälkeen kärvistelty, oli raskauskielto ettei alkio kiinnity arpikudokseen mutta nyt on taas lupa yrittää ja odotetaan ovista. Jaksan edelleen olla positiivinen että raskaudun pian (eli siis tämän vuoden puolella :D)! Luojan kiitos että kävin ultrassa, olin tietoinen kohdunulkoisesta ja osasin välittömäsi lähteä päivystykseen sillä muuten olisin varmaan jäänyt sänkyyn odottamaan että kivut helpottavat ja luullut että kohtu siellä vaan venyy, voisi olla mies leski nyt. Tsemmppiä kaikille jotka kärsivät/ovat kärsineet tästä "vaivasta"!
    • Sympatiaa Sympatiaa x 2
    • Tykkää Tykkää x 1
  13. HelloKitty Aloittelija

    Minä olen juuri hCG-seurannassa, toivottavasti tänään saan kolmansien verikokeiden tulokset. On toivoa, että arvot olisi lähdössä laskuun, koska vajaa viikko sitten oli noin 200. Toivon tosi tosi kovasti, ettei tarvita leikkausta tai metotrekstaattia ollenkaan. Saapa nähdä, voisiko niin hyvä tuuri olla!

    Me ollaan julkisella puolella lapsettomuushoidoissa ja oltiin juuri siirtymässä IVF:ään plussatestin ilmestyttyä. Pettymys oli tietenkin suuri, mutta toisaalta se oli vaan yksi takaisku tässä kokonaisuudessa. Mulla oli Letrozol käytössä, mutta itse taas pelkään sen buustanneen omaa munasolutuotantoa ihan liikaakin ja mietin, voiko jopa olla tämän kohdunulkoisen syynä (???). Luulen, että lääke aiheutti myös kaksi kystaa (joista toinen aika iso, 5,7x4 cm!).

    Ei ole helppoa kyllä, kovasti tsemppiä muille saman asian kanssa taisteleville ja ihana kuulla myös noista onnistumisista! :Heartred
    • Sympatiaa Sympatiaa x 1
  14. Keltainenkuu Peruskäyttäjä

    Tavallaan lohdullista että meitä tämän kokeneita on muitakin, vaikka tätä en tosiaan kenenkään toivoisi kokevan.

    Multa poistettiin alkuvuodesta kierukka ja heti raskauduin. Sain kuitenkin pian keskenmeno diagnoosin, joka muuttuikin viikon päästä kontrollilabrojen myötä epäilyksi kohdunulkoisesta. Tilannetta seurattiin kahden viikon ajan ja hcg aina vaan nousi eikä raskautta näkynyt missään. Olin kuitenkin oireeton ja hyvävointinen. Hoidoksi metotreksaatti ja sen jälkeen alkoikin ongelmat. Hirveitä kipuja, lukuisia särkylääkkeitä, ambulanssilla sairaalaan kipujen ja puhkeamisepäilyn vuoksi useita kertoja. Leikkausvalmiudessa olin kolmesti. Eivät halunneet leikata ellei ole pakko, kun eivät aluksi edes tienneet missä raskaus sijaitsee ja kun se viimein löytyi, oli se niin vaikeassa paikassa koko raskaus. Liki kymmenen eri lääkäriä minua tutki kunnes tuli se, joka raskauden ultralla löyti. Loppujenlopuksi hcg-seurantalabroissa käyminen kesti 8 viikkoa metotreksaatin saamisesta, ja sairaalareissuja tuli yhteensä lähemmäs 20.. Näin jälkikäteen mietin, miten ihmeessä tuosta kaikesta selvisi. Uusi mahdollinen raskaus on toiveena mutta olen varma, että olen todella vainoharhainen koko alkuraskauden ajan mikäli sattuisi onnistaman.
    Huoh, olen puhunut :grin
    • Sympatiaa Sympatiaa x 2
  15. kipa85 Naimisissa foorumin kanssa Kesäkuunmammat 2015

    Täällä on yksi kohdunulkoisen kokenut. Siitä on aikaa n.1,5vuotta. En silloin tiennyt olevani raskaana vaan tuli yksi ilta hirmuiset vatsakivut enkä pystynyt olemaan mitenkään päin kotona. Soitin päivystykseen, jossa sanottiin että pitää tehdä raskaustesti ja käskettiin olla yö kotona. Aamulla soitin omaan terveyskeskukseen, jossa todettiin että kyseessä on vain menkat. Sanoin, että ei ole todella ole ja vaadin saada lääkäriajan. Lääkäri käski heti labroihin jossa todettiin hb:n olevan 100 ja gynekologisessa tutkimuksessa totesi että kyseessä on jokin tällainen vaiva. Sain lähetteen tays:n päivystykseen, jossa todettiin kohdun olevan tyhjä. Kun hcg tulokset tulivat, todettiin että jossain on raskausmateriaalia,kun lukema oli n.9000 eli raskaus olisi ollut hyvinkin pitkällä jo. Raskausmateria löytyi toisesta munasarjasta. Hb tippui edelleen,kun se vuosi vatsaonteloon. 4 gynekologia mietti leikataanko munsarja pois,mutta sisäinen vuoto onneksi lakkasi seuraavana päivänä ja päädyttiin metotreksaattihoitoon. Kuukauden kävin labrassa ennen kuin kaikki oli ok.

    Hirveä henkinen trauma tuosta jäi. Raskauduin 1,5vuotta myöhemmin uudelleen ja mikä pelko oli mennä ultraan ja kun ultra päättyi siihen ettei lapsi ole elossa niin meidän raskaudet on kyllä siinä. Raskaus oli kyllä kohdussa. Mutta tajusin vasta ultran jälkeen kuinka stressissä olin ollut, valvoin monta yötä, jännitin ja pelkäsin enkä edes tajunnut että kaikki liittyi vain siihen ennenkuin ultrassa. Toinen munasarja on riekaleina eikä siis toimi eli yhdelläkin munasarjalla voi vielä raskautua!
  16. Memili Aloittelija

    Meillä oli vuosi yrittämistä takana ja olimme juuri varanneet ajan lapsettomuuslääkärille, kun plussasin lokakuussa 2018. Kaksi ystävääni kertoivat samoista uutisista ja suunnittelimme jo juhannusta synnärillä. Olin kuitenkin alusta alkaen varovaisin mielin, koska tiputtelua oli ollut jo jonkun aikaa. Neuvolasta sain ensimmäisen ultra-ajan vasta pitkälle, eikä päivystyksessä minua autettu typeristä syistä johtuen, sain vain lähetteen ultraan. Mieli oli allapäin kaikesta pompottelusta ja epätietoisuudesta.

    Yksi aamu matkalla töihin alavatsan kivut kävivät sietämättömiksi ja soitin naistentautien polille, että saanko tulla ultraan, kun lähete jo oli vaikka aika varattu vasta parin päivän päähän. Tutkivat siellä ja totesivat kohdun olevan tyhjä, mutta vatsaontelon täynnä verta. Jouduin kiireellisenä leikkaussaliin, munajohdin oli repeytynyt ja jouduttiin poistamaan (rv 7+3). Enpä ollut enää raskaana vaikka viikko sitten varovaisesti jo tein suunnitelmia.

    Fyysinen parantuminen vei sekin aikaa, mutta henkinen eniten. Työt ja kaikki tuntui kaatuvan päälle. Juhannussuunnitelmat vaihtuivat enkä saanutkaan enää nauttia raskaudesta ja äitiydestä ystävieni kanssa. Kävin psykologilla keskustelemassa ja lähdettiin miehen kanssa pienelle lomallekin.
    Raskautuminen tuntui jopa pakkomielteeltä ja lähipiirin raskausuutiset saivat itkemään.

    Psykologi sanoi hienosti, että on elettävä sen tiedon mukaan mitä on. Ilmoittauduin moneen mukaan, mihin en ehkä raskaana olisi lähtenyt ja niin se uusi plussa tuli tikkuun 3kk kohdunulkoisen jälkeen.

    Pääsimme heti rv5 ultraan katsomaan, että sikiö on oikeassa paikassa ja seuraavalla viikolla tarkistimme sydämen sykkeen. Nt-ultran jälkeen mieli koheni, työt alkoivat sujumaan ja elämä tuntui taas hyvältä. En usko, että tilanne olisi sama, jos en olisi nyt raskaana. Olisi varmasti vaatinut vielä pitkään psykologilla käyntiä. Psykologi ehdotti myös, että mieltä voisi helpottaa perusteellisissa tutkimuksissa käyminen. Niihin en ehtinyt, mutta niistä uskoisin olevan apua.

    Tätä kirjoittaessa kyyneleet tulivat silmiin, joten tuskin täysin käsitelty aihe on.
    • Sympatiaa Sympatiaa x 1
    Last edited: 9 huhti 2019

Jaa tämä sivu