Keskenmenon pelko?

No se sanoi neuvolastakin ettei hän olis huolissaan kun on pelkkää hartijapistoa, joskus rajusti nouseva hormonikin aiheuttaa kaikenlaisia lihassärkyjä. Sanoi vielä, että tietysti jos se nyt voimistuu ihan sietämättömäksi ja/tai tulee voimakasta alavatsakipua niin pitää käydä näytillä. Et melkein siinä aina on se alavatsakipu ensin ja sit muut setit. Soittelen huomenna uusiks kun ei ollut se oma täti paikalla niin saan vielä sen neuvola-ajan varattua :)
 
Piipaapöölle voimia ja tsemppauksia :Heartred

Mulla on nyt viikot 4+5. Keskenmeno alkuvuodesta ja nyt tietty yritän himmailla innostumista ja toisaalta olla pelkäämättä uutta keskenmenoa. Vaikeaa on molemmat...
 
Jotenkin oon nyt miettinyt pari päivää, että mitä jos kaikki ei olekaan ok, ja jos onkin tuulimuna tai tulee muuten vaan km.. En tiiä, mistä nämä ajatukset johtuu. Mulla on aika ar-ultraan vasta 1,5 vkon päästä. Ehkä vielä vertailen oireitakin edellisiin raskauksiin. Ei ole vielä etovaa oloa tai herkkää hajuaistia, enemmänkin lieviä menkkaoireita (selkäkipua ja epämiellyttävä olo vatsassa). Mutta oireet voivat toki vaihdella ja onhan tm-raskauksissakin normi raskausoireita.
 
Mulla kans ei ihan kauheena ole ollut oireita. Ainoostaan tissit herkät/kipeet ja nyt hieman huonoa ja huonompaa oloa aaltoillen. Rv 4-5+ oli just tota selkä ja vatsasärkyä niin kuin ois menkat ollu alkamassa ja nyt 6+ alkanut ne väistyä ja tulla tilalle sitä huonoa oloa. En mäkään erityisesti huomaa hajuaisti/makuaisti muutoksia tai en ole oksennellut. Silti oli ihan kohdunsisäinen raskaus kyseessä. Kunpa vaan kaikki menis hyvin. Kyllä se toki pelottaa ja varsinkin kun mulla oli se pari pv sitä vuoteluakin, mutta moni asia on alkuraskaudessa normaalia. Täytyy vaan yrittää tsempata itseään ajatteleen positiivisesti. Itse odotan nyt innolla keskiviikon ultraa niin näkee onko pikkunen kasvanut perjantain ultrasta :)
 
Muaki on yhtäkkiä alkanut kauheasti pelottamaan että mitä jos.. turhahan se on jossitella, pitäis vaan olla ajattelematta kun stressi vaan vaikeuttaa asioita. Minkäs sielle mieli mahtaa kun toivoo niin kovasti että möykky sielä vatsassa kasvais❤️ varsinkin nyt kun ystävä saa lapsen niin alkaa "kadehtimaan" että toiset saavat jo iloita ja itse joutuu odottamaan varmistusta:grin:grin
 
Sama juttu täällä että mitä jos..mitä jos ei ole kasvanut,mitä jos ei ole sykettä,mitä jos.... :sad001
 
Komppaan, ennen raskautta ajattelin et en turhaan murehdi mut jostain ne ajatukset vaan pikkuhiljaa ryömii. Ja musta tuntuu et hermoilen joka raskaudessa vaan enemmän.
 
Mäki ihan viimepäivinä oon alkanu miettimään näitä. Vaikka päätin että en stressaa! loppuukohan jossittelu ennen kuin pienokainen on sylissä.. toivon ainakin että ultrassa käynti helpottaisi edes hieman :sorry:
 
Ehkä se on ihan normaaliakin huolehtia vähän. Tavallaan sillä sitten suojaa itseään, jos käykin niin ikävästi että menee kesken.
Kyllä mäkin odotan, että olisi jo yli 12 viikkoa kasassa. Tuntuu että olen aika varuillani, kun viimeksi meni rv11 kesken.

Mutta pyrin silti nauttimaan tästä ajasta ellotuksineen ja särkyineen kaikkineen, ja luottamaan siihen että kaikki menee hyvin. :Heartred

Tsemppiä kaikille!
 
Mullekin aiempi tuulimunakokemus jätti tietynlaisen varovaisuuden sen suhteen, miten kovaa uskaltaa innostua. Siksi tällä kertaa kattelen ensin rauhassa että viikot digitestissä nousee ja oireet jatkuu, ennen kun esim. varaan ultraa.
 
Odottavan aika on pitkä! Voi, kun menisi aika nopeaa ja pääsisi ultraan. Toivotaan, että kaikilla meillä on turhaa nämä pelot ja kaikki on masussa hyvin :)
 
Itellä ei onneks ole vielä ainakaan ollut sen suurempia pelkotiloja keskenmenon suhteen. Toivottavasti tää rauhallinen mieli vaanpysyisi loppuun asti, eikä alkaisi nostamaan pikkuhiljaa pelkoaan pinnalle..
 
Minulla on nyt pelot nousseet kun olen alkanut tajuta, että tosiaan olen raskaana. Viime yönä näin taas unta, että aloin vuotamaan. Näitä unia on nyt ollut useampana yönä.:-( Päivisin koetan olla asiaa ajattelematta, mutta unia en näköjään pysty hallitsemaan :-D Nyt erityisesti pelottaa oireiden vähyys; edellisessä keskenmenossa taas oli oireita vaikka muille jakaa ja siksi se järkytys olikin niin kova. [emoji26] reilu viikko pitäisi vielä jaksaa ar-ultraan, koska haluaisin olla varma että sydänäänien pitäisi kuulua. Saan siitäkin lisästressin itselleni jos menen liian aikaisin ja ääniä ei kuulukaan..
 
Kyllä täällä kans takaraivolla jyskyttää koko ajan pelko keskenmenosta.. En mie ees aikasemmin oo semmosia pelänny, mut sit ku sen kerran kokee ja ku aikaakin on vasta se muutama kuukausi menny..
Päätin kyllä et varhaisultraan en yksityiselle mee. Esikoisen kanssa en käyny ja kaikki meni hyvin; edellisessä raskaudessa kävin kun oli vuotoa, sydän löi, mut muutama päivä myöhemmin meni kesken. Tiedän kyllä et ultrauksen pitäis olla täysin turvallista ja en keskenmenoa siitä syytä, mut en usko et se ultra miulle mitään rauhaa tois kun voi sitä sattua senkin jälkeen vaikka mitä..
Ja sori sori, ei todellakaan oo kenenkään fiiliksiä tarkotus latistaa, oon oikeesti kauhee ilopilleri, mut nyt vaan pelko niin persiissä:arghh:
 
Joo, se on totta että eipä ne sydänäänet mitään takaa. :-( mut saisipa ainakin todisteen et siellä on joku :-D nyt kun ei oikeastaan ole oireita yhtään niin sitä miettii jo et oonko kuvitellut koko raskauden...:-D Mulla kans muutama kuukausi keskenmenosta aikaa. Silloin kävin ar-ultrassa "ihan vain oman mielenrauhan vuoksi" viikoilla 9+6. Mitään vuotoa tai muutakaan syytä ei ollut. Sikiön todettiin vastaavan viikkoja 9+2 ja lopettaneen kehityksen. Eli jos oisin käynyt viikkoa aiemmin, kaikki olisi saattanut olla vielä hyvin ja olisin saattanut saada tietää keskenmenosta vasta np-ultrassa.

Mut nyt on uusi elämä alullaan ja toivotaan et kaikilla meillä menee tällä kertaa hyvin! :-)
 
Eilen ja tänään ollu olo et onkin tuulimuna,kuten lokakuussa.Vielä raastavan monta päivää ultraan... :grumpy:
 
Täälläkin on km pelko aika voimakkaasti. Taustalla yks tuulimuna ja yks keskenmeno joka todettiin nt-ultrassa...sen hoitoon meni yli 3kk kun ei ottanut tyhjentyäkseen.
Nyt Ar-ultra käyty 16.5 viikoilla 7+1 jossa kaikki oli hyvin.
Pelottaa hirmuisesti kun viimeeksi keskenmenon ajankohta arvioitiin 8+jotain ja ainut vihje siihen oli pahoinvoinnin loppuminen.
Nyt panikoin joka hetki kun ei kuvota tai mahassa kipuja/tuntemuksia.
 
Mua pelottaa kun kävin viime ultrassa ja mun käskettiin heti jättää lutinus pois käytöstä. Oysilla sanoivat ettei sitä niillä käytetä plussan jälkeen ja tämän tiesinkin kun väestöliiton lääkäri ne mulle alun perin määräs. Oysin ylilääkäri antoi kuitenkin luvan käyttää jos huolettaa. Nyt oysilla lääkäri sanoi kuitenkin että ei kannata käyttää kun ei oo tarpeeksi tutkittu ja voi aiheuttaa vaikka epämuodostumista yms kun ei tiedetä ja 5-12 viikot niin herkkää. Tänään en ekaa kertaa käyttänyt ja pelottaa kovasti jos oma keltarauhasen tuotanto ei olekaan riittävä ja kun en tiedä onko istukka vielä ottanut tätä tehtävää itselleen. Onko kellään kokemusta? Lääkärin mukaan turha pelko koska raskaus on alkanut niin ois toimiva kr:nen ja se lääke ei kuulemma ees yksin auta jos km on tullakseen.
 
Takaisin
Top