Kesäkuussa kuuluu!

Mahtavuutta Sultti!

Me nyt odotellaan hampaita. Vaikea uskoa, ettei niitä tule kun tyyppi kaivaa suuta tauotta ja itkeskelee. Tosin yhtään mitään ei näy. Jos on isompi kulmahammas tulossa niin siinä voi kyllä varmaan kestääkin.

Eilen pääsin veneilemään mukavasti kun sain pojan nukahtamaan veneeseen ja tyyppi nukuin moottorin pörinän ja aaltojen liplatuksen keskellä 1,5h (meille paljon) kun äiti sai juoda kahvia ja katsella luontoa :)
 
Juuh, ollaan kokeiltu erilaisia kenkiä, ihan sellaisia ensiaskelkenkiä meillä ei oo, mut muuten kyllä laidasta laitaan. Kai tuo vaan ajan kans sit tottuu. Ei Karpo muutenkaan vaatteista välitä, mielellään vetelis nakupellenä 24/7 :D
 
Aa, Karpo on riisuja tyyppi! :D Sitten ei varmaan kengätkään oo niin kivoja.. Jospa hän ajan kanssa tottuu niihin, kun vaan käyttää sinnikäästi.

Meillä ei kyllä itse kiskota kenkiä pois ollenkaan. Ei oo varmaan tajunnut, että sais ne itse pois.. :D Tarrat meinaan avaa kengistä kyllä ja muuten hiplailee niitä.
 
Vastavirrrassa, uudelle kierrokselle vaan :D meidän piti nyt elo-syyskuussa aloitella kakkosen tehtailu :D mut meni vähän reisille se homma.

Vähän kans pelottaa jos Karposta tulee semmonen vilauttelija x) selkeesti haluis olla aina vaan alasti. Ymmärrettävää sinänsä, koska onhan toi ihan kauhea kuumakalle... :)
 
Ccix niinhän mä joskus sanoin miehelle, ettei ainakaan ennen syksyä ja pianhan se syksy jo on täällä! :D Kyllä tää kuume alkaa niissä mitoissa oleen, että syksy saa pian tullakin.. :wink
 
Jaahas, mikähän rokko meille on tällä kertaa iskeny... Katoin perjantaina että pojalla ois rintakehässä hikinäppyjä. Eipä tainneetkaan ihan niitä olla kun ovat siinä vieläkin ja nyt samaisia näppyjä ilmaantu kaula täyteen ja naamassakin suht paljon. Suun molemmilla puolilla poskissa punasta ihottumaa. Täytyypä soitella neuvolaan huomenna että tarviiko mahdollista parvorokko potilasta käydä jossain näyttämässä.
 
Sultti, selviskö mikä on?

Välillä tuntuu että tää arki on vaan kitinän syystä toiseen kitinän syyhyn siirtymistä. En tiiä tekeekö raskayshormonit vai surullisilla asioilla täytetty viime viikko tämän, mutta jotenkin oon kyllä ihan poikki. Poika huusi yhden viikon hampaita, sitten oli kolme hyvää päivää ja nyt taas itketään selkä kaarella vähän väliä. Mies on kyllä kovassa flunssassa että voi olla flunssan esivalmistelua pojallakin, mutta ihan jatkuvaa kitinää, joka muuttuu huudoksi jos en ota syliin.

Ei kyllä sais valittaa kun toi poika nukkuu niin hyvin öisin ja päivisin, mutta nyt tekee mieli olla ihan valivaliVALI. Ja tää fiilis tuli tänään ihan yhtäkkiä, joten toivottavasti häipyiskin ihan yhtä yllättäen huomenna viimeistään!
 
Heippa ja yksi todella myöhäinen mukaan tännekin foorumille. Seuraillut foorumia alusta asti ja nyt omalla ipanalla ikää 9,5kk. Meille on uusi tulossa myös ja täällä on ainakin pari uudelleen raskautunutta. Miten ihmeessä selvisitte pahoinvoinnista ja vauvasta alkuraskaudessa?!o_O

Tästä hommasta kun ei saikkua saa. Toisaalta tässä olossa rypemiseen ei ehdi keskittymäänkään. Meillä mennään jo sitä vauhtia, että koko ajan saa olla kiinni pikkuisessa kun kävelee tasojen reunoja eestaas tuettuna jne. Tänään aamulla meni pikkunen matkasänkyyn, mikä toimii leikkikehänä, kun tää mama meni oksentamaan. Edellisessä raskaudessa ei ollu minkäänlaisia alkuraskauden oireita, lopussa sitten tosin senkin edestä. Nyt taas viikkoja vasta 5 ja tuntuu etten tuu tästä selviimään.:sad001
 
Mä en oksentanut ollenkaan, mutta huono olo oli kyllä hyvin hallitseva! Välillä vaan makasin lattialla vauvan vieressä ja yritin selvitä. Tosin tulin raskaaksi kun vauva oli vielä ihan pieni, joten perässä ei tarvinnut juosta. Ccix ilmeisesti oksenteli, joten hän lienee voi vinkata jotain asiasta...

Meilläkin otettiin ekat askeleet tukea vasten eilen. Ja pitkästä aikaa oli itkuton ilta. Täytyy kyllä sanoa, että tykkään tästä liikkumisvaiheesta. Toki nyt tarttee vähän olla kärppänä vahtaamassa, mutta poika jaksaa viihdyttää itseään kauemmin ja pääsee itse tulemaan mun luo jos haluaa syliin. Oikeastaan ainoa asia mikä tässä ärsyttää on se, että poika menee hetkessä räpläämään digiboxia ja dvd-soitinta jos pääsee esteiden ohi. Ja sitten ne laitteet menee ihan sekaisin. Kieltoja ei tajua yhtään, nauraa vaan :D

Mutta siis, poika kun on tyytyväinen eikä tee hampaita tms niin en kyllä koe tätä vaihetta yhtään raskaaksi. Vaikka olenkin kohta ihan järkyttävä valas! :D
 
Juu, oksentelin sinne viikolle 14 :sad001 mut nyt oon jo unohtanut, kuinka rankkaa se oli :D toisaalta Karpo silloin vasta harjoitteli istumista/liikkumista, mut pitihän siinä koko ajan olla valvomassa. Pojan kuitenkin sai esim pinnikseen, jos oli pakko ottaa lepoa...

...nyt on vaan toi nostelua ja muu touhuaminen välillä aika raastavaa, kun pieniä kolotuksia on ilmaantunut. Selkä siis ehkä eniten vaivaa... ja sit kun just nostaa aina selällä :P mut yllättävän hyvin on kyllä jaksanut ja toi pahoinvointi oli kyllä rankempaa, kun nyt tää heiluminen. Mut eiköhän tää täst vielä raskaammaksi muutu :D

Eilen poksu rv 24 ja sen kunniaksi rynnin heti sokerirasitukseen. Tulokset sitten ensviikolla. Oon syönyt lähes pelkästään makeaa/raikasta, et saas nähä meneekö arvot rajoihin :D ja jännittää kyllä kovasti kans ottaako typy mun negatiivisen rh:n :)

Ja siis tää mun pääkoppa on kyllä koetuksella - ihanat hormonit. Kissa pääsi eilen sijoitukseen (uusi koti) ja voi elämä, oon itkenyt silmäni päästä. Siis kaikki sen touhut, jotka ajoi mut hermoromahduksen partaalle, on nyt niin ihania... äää...en kyllä enää ikinä ota lemmikkiä, liian rankkaa niistä luopuminen.
 
Ccix, mulla oli sokerirasitus pari viikkoa sitten ja tää makean ja roskaruuan himo kyllä pisti vähän pelottamaan. Kaikki tulokset kuitenkin reippaasti raja-arvojen alapuolella, joten ei tää syöminen välttämättä pahaa tee :)

Mulla alkoi rv 29 ja nyt kyllä iltaisin oon todella ryytynyt. Päivällä ei huomaa mitään, mut illalla pojan mentyä nukkumaan kun keräilee leluja kasaan & muuten siivoilee niin huomaa kyllä olevansa raskaana! Ja turvotusta on, sormuskin pitänee kohta laittaa syksyä odottamaan :sad001 :sad001

Mutta huomenna reissuun! Jipiiii!!!!
 
Hyvää reissua Triinalle!

Täs alkaa hiipimään ny vauvakuume todenteol! Voi perse sanon minä... Mut järki (nyt jo hermoromahduksen partaalla välillä) sanoo, et ei nyt :D Ja se järjen ääni on toistaseks ainaki niin kirkas et se pitää kuumeen aisoissa :D
 
Minäkään en joutunut oksentaan mutta etovaa oloa ja väsymystä oli senkin edestä!Välillä vaan makasin lattialla Poitsun vieressä ja annoin sille jopa kännykkäni että ois hetken paikoillaan että sain ottaa vähän lepoa.Mulla rv 14 menossa ja alkuraskauden olotilat osu just siihen ku poika alkoi meneen ja lujaa..touhotti kokoajan jotakin. Nyt kaikki olot onneksi takanapäin.Niin ja päikkäreitäkään en saanut nukuttua ku meidän jätkä nukkuu yleensä vaan sen 30-45 min ja minähän en siinä ajassa ehi ees saada unta vaikka olisin kuinka väsynyt. Mutta en valita ku itsehän tätä halusin :D vaikka välillä rankkaa onkin.
 
Heippa. Pääsin kunnolla selaamaan foorumia, kun hankittiin vihdoinkin netti kotiin :p

Täällä jännäillään miehen kanssa kun kaveripariskunnalla laskettu aika nyt sunnuntaina oli.. Eli kaksi viikkoa enintään, niin on uusi vauva ulkona :) ja kaveria meidän pojalle :D

Pojalla on nyt kaksi alahammasta, pitenevät päivä päivältä, eivät vielä ole täysissä mitoissaan. Ruoka ei meinaa millään maittaa. Kaikenlaisia Sormiruokia on kuitenkin mukava natustaa ja lattialta menee kans, jos Sattuu eteen .. :p

Viikko sitten poika alkoi pyöriä sängyssä ja alkoipa sitten nukkua vatsallaankin ensimmäisiä kertoja elämässään!

Pari yötä sitten heräsin pojan hätähuutoon, eikä hän ollut vieressäni! Nousin ylös ja lapsi löytyi keittiöstä tuolia vasten seisomasta, kääntyi mua katsomaan ja äännähti anovasti. Nostin ipanan ripeästi kainaloon ja vein takaisin nukkumaan, nukahti samantien.. Eipä tullut mieleenkään, että saattaisi vauva mennä harhailee keskellä yöllä muualle asuntoon joskus tästä lattiatasolla olevasta perhepedistä.. Ainakin multaa oli käyty lääppimässä kukkaruukuista sinä yönä. Varmaan kissojen perässä vauva lähtenyt. Toinen kissoista on hänen mielestään järjettömän hauska.. Toistelee sen kissan nimeä varmaan sata kertaa päivässä. :p
 
Munkin yhdellä kaverilla oli laskettu aika eilen! Tyttökaveria odotellaan meitin pojalle. :)

Mitäs muuta meille tänne kuuluu... Poika ryömii edelleen, ei siis oo opetellu konttaamaan. Kovasti nousee kaikkea vasten seisomaan ja yleensä aina kun seisomaan pääsee ni alottaa huutamisen. En oikeen tiiä miks, jospa siks ettei osaa sieltä tulla alas tai sitten siks että ei tiiä mitä pitäis seuraavaks tehdä.

Toinen ylähammas tuli viime viikolla vihdoin läpi. Nyt on sit kiva narskutella noita ainoita hampaita ja äitiä sattuu kuunnella moista toimintaa.

Yöt menee vaihtelevasti... Normaalisti nukutaan ysistä seiskaan joko parilla heräämisellä tai ei herätä ollenkaan. Eilen napero nukahti puolen kymmenen aikaan ja nukku heräämättä viiteen eikä suostunu nukahtamaan uudelleen. Että sellanen unikeonpäivän aamu meillä.

Ruoka maistuu oikein hyvin pienelle miehelle! Ihan sama mitä antaa, kaikki maistuu. Sormiruuista tomaatti on suosikki. :) Banaanilla on kivempi leikkiä ja puristella sitä ku syödä.

Pari viikkoa sitten pojan jalkojen ihottuma meni taas pahemmaks ja kaulaan ja naamaan tuli näppylää ja ihottumaa. Yhdistin tän oireilun sit uuteen puuroon jossa oli aprikoosia. Iho rauhottu hyvin nopeesti ku lopetin tuon puuron antamisen. Eli kananmunan lisäks vältellään nyt sit aprikoosia.

Meillä ois se seuraava neuvola ollu vasta vuoden ikäsenä mutta soitin ja pyysin että saatais 10kk neuvola ja se on ens kuun 10. päivä. Sitä odotellessa. :)
 
Triina sanoi:
Meilläkin otettiin ekat askeleet tukea vasten eilen. Ja pitkästä aikaa oli itkuton ilta. Täytyy kyllä sanoa, että tykkään tästä liikkumisvaiheesta. Toki nyt tarttee vähän olla kärppänä vahtaamassa, mutta poika jaksaa viihdyttää itseään kauemmin ja pääsee itse tulemaan mun luo jos haluaa syliin. Oikeastaan ainoa asia mikä tässä ärsyttää on se, että poika menee hetkessä räpläämään digiboxia ja dvd-soitinta jos pääsee esteiden ohi. Ja sitten ne laitteet menee ihan sekaisin. Kieltoja ei tajua yhtään, nauraa vaan :D
Click to expand...

Meillä oli todella vaikea alkuaika (ensimmäiset 4-5kk), huutoa 24/7, ei nukuttu kun max 1h pätkiä yölläki ja minä en sitäkään jne. Olin ihan hajalla ja kateellisena kuuntelin, kun muiden vauvat lähinnä nukkuu ja syö. 5kk kohdalla tapahtui jotain ja alkoi yhtäkkiä nukkua täysiä öitä. Elämä kummasti kirkastui, vaikka vaati vielä paljon päivisin. 7-8kk ikään, ennen kun alkoi liikkumaan, vaati jatkuvasti huomiota, ei viihtynyt sekuntiakaan yksin.

Ai että kun itekin oon nauttinut tästä liikkumisen ajasta! Tyyppi keksii itsekin tekemistä, vaikka seurailee kyllä kaikkialle äippää.:) Oli aika selvää että nyt sit äkkiä toinen ennen ku tullaan katumapäälle. Vaikka aika ei vielä ole kullannutkaan muistoja raskaus- ja pikkuvauva-ajasta, mitkä oli kyllä ihan hanurista! Kyllä mä vielä ainaki yhden kestän, en mä tota mihkään vaihtais kaikesta huolimatta.:D Eikä sit tiedä miten kaikki tän kakkosen kanssa menee, ei kauheesti enää vaikeempaa voi olla (vaikka ei saakaan manaa).
 
Poika on viime viikolla oppinu paljon uusia asioita: nousee seisomaan ilman tukea ja seisoo jo hyvän tovin, oppinut taputtamaan, vilkuttamaan ja pudistamaan päätä kun häntä kielletään :D Sit hän on oppinu myös osoittamaan sormella. Hassua miten joskus nää taidot kasaantuu niin lyhyellä aikavälillä opittaviksi :) Naurettiin pojan kanssa tänään vedet silmissä ku oli niin hauskaa pudistaa päätä ja heiluttaa kättä samanaikasesti :'D Hän oli niin hellyyttävä ku nauro ihan sydämes pohjast :Heartred
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top