Kesäkuun keskustelut

Eilen kävin sokerirasituksessa ja tänään kuulemassa tulokset ja samalla lääkärillä.
"Elikkäs eka arvo oli 4,9, mikä oli hyvä ja toinenkin sen tunnin arvo oli 9,5 alle 10 siis. Mutta, mutta.....prkl 2h arvo olikin sitten 9,0 eli reippasti yli 8,6..... :( Mittarin sain kotiin ja sitten ohjeet ruokavalioon. Eihän tässä saa enään mitään syödä.....Eikä helpota tässä stressitilanteessa sitten yhtään tämäkään "pommi". Ja, jos ei ruokavaliolla hoidu siten lääkitys ja Taysiin seurantaan. En sitten ollenkaan haluas siellä Taysissa alkaa laukkoon...prkl." Kopion tuon tekstin naamakirjan puolelta, en jaksanut uudelleen sitä kirjoittamaan. Nyt tietenkin pelko persiissä, jos ei ruokavaliolla hoidu....ja myöhemmällä iällä mahdollisuus sairastua 2 tyypin diabetekseen. :( Jotenkin vetää niin mielen matalaksi ja vielä, kun on mulla toi työhommakin, kun sekin siirtyy Vammalasta Hämeenlinnaan. Noo....menee päivä sulatellessa.
 
Zena: Ensinnäkin, 9,0 ei ole "reippaasti" yli 8,6 vaan ainoastaan vähän yli. Sulla heitti vain yksi arvo, jolloin raskausdiabetes on yleensä hyvin lieväasteinen ja ruokavaliohoitoinen. Älä murene! Itse sain diagnoosin viime viikolla, kun mulla heitti 1 h arvo. Olin myös ihan paniikissa ja mietin, mitä enää uskaltaa syödä.

Tällä viikolla olen mittaillut sokereita kotona, ja kas, voin syödä aterian yhteydessä näköjään jopa tummaa suklaata tai juoda kaakaota, ja silti arvot pysyvät reilusti alakantissa. Eilen söin testimielessä lounaaksi thairuokaa ja superkiellettyä valkoista riisiä (jota en normaalisti syö kuin ravintolassa pakosta, ehkä kerran kuukaudessa jos sitäkään). Oletin arvojen ponnistavan kielletylle alueelle, mutta ei, ruokailun jälkeinen arvo oli 6,1 (raja 7,8). Näin jälkikäteen oikein huvittaa viime viikkoinen oma ylireagointi. Jätin samantien tuloksista kuultuani täysmehun, kuivatut hedelmät, suklaan ja myslin pois ruokavaliostani (neuvola oli siis vasta nyt maanantaina). Tulos oli jatkuva päänsärky ja väsynyt olo, jonka nyt aamusokereita mitatessani olen oppinut yhdistämään siihen, kun verensokeri laskee alle neljään.

Eli välttämättä sunkaan ei tarvitse tehdä muutoksia, riippuen tietysti siitä miten olet tähän asti syönyt.  

Hikasta: Mä olen tuntenut pari kertaa viimeisen parin viikon aikana rytmikästä pikku nytkähtelyä alavatsalta. Tuntuu ihan kädelläkin, muutaman minuutin ajan. Ensin luulin, että mulla sydän löi niin kovaa että tunsin sen vatsan verisuonista, mutta ei, kyllä se sieltä kohdusta tuli. Voi pikkuista hikkaajaa :-) Itse inhoan hikkaa, joten olin sitten ihan hissukseni ja hengittelin syvään, vaikka tuskin se vauvan hikkaa saa sen nopeammin ohi menemään...

Hanhikki: Ihan hirveän kuuloinen pomo. Ei noin voi käyttäytyä! Jätä sosiopaatin nurinat omaan arvoonsa, sun ja vauvan hyvinvointi on nyt etusijalla. Raskaus ei ole sairaus, mutta ei kaikki vaan satu olemaan raskaana elämänsä kunnossa. Tietenkään pelkkä raskaus ei ole syy hakea saikkua, mutta jos raskauden takia tai aikana on fyysisesti tai henkisesti huonossa jamassa, niin totta hitossa sitä saikkua kuuluu hakea. Kroppa kertoo jaksamisensa rajoista, ja kipeät supistukset rasituksen yhteydessä näillä viikoilla tulee aina ottaa todella vakavasti. Ihme akka sun pomosi, kun ei liikene yhtään ymmärrystä. Yhtä lailla sitä voi kremppoja tulla ja tuleekin ei-raskaanakin. Pistää oikein vihaksi lukea, mitä joudut kestämään töissäsi :-(
 
Voi ei... :(
Mua pelottaa nyt ihan hirveästi se ens maanantain sokerirasitus, kun täällä ilmottautuu koko ajan uusia äitejä, jotka on saaneet huonoja tuloksia.
Mä tiedän että mun tuurilla mulla on se...

Mä vähensin herkkujen syöntiä jo jokin aika sitten ja nyt oon karsinu niitä vielä lisää.
Suklaanhimo on tälläkin hetkellä aivan hirveä ja mä vaan haaveilen syksystä, kun saan taas syödä mitä haluan. Siis muutakin kuin herkkuja, joista on pitänyt luopua tai joita on pitänyt vähentää tän raskauden takia. En olisi oikeasti koskaan uskonut, että syömisestä tulee näin hankalaa raskauden aikana. Tää on tullut kyllä ihan puskasta mulle, ettei raskaana sais syödä ihan kaikkea :P

Mietin tuossa muuten, että onko ihmisellä sitten oikeasti raskausdiabetes, jos ne arvot on olleet huonot siinä sokerirasituksessa, mutta kotona mitatessa taas hyvät? Niinku täälläkin tuntuu aika monella olevan.
Sehän on sillon vähän sama juttu, kun mulla (ja varmasti monella muullakin) on verenpaineet aina koholla lääkärissä mitatessa ja kotona mitatessa ne on loistavat. Eli tuskin sillon voidaan puhua, että ihmisellä on verenpainetauti.

Tuntuu jotenkin uskomattomalta nuo jutut pomoista. Siis miten tuollasia ihmisiä voi edes olla?!? Eiköhän kautta aikojen ole ollut vaikeita raskauksia ja juuri sen takia keskenmenot ja synnytykseen kuolleet vauvat ja äidit ovat olleet yleisempiä, koska odottavilla äideillä ei ole välttämättä ollut mahdollisuutta jättää menemättä sinne "navettaan", vaikka olo olisi ollut kuinka kurja.
Toisaalta kun ajattelen, niin pomo edellisessä työpaikassani olisi saattanut kuulua tähän kategoriaan myös. Ehkä alkuun olisin saanut osakseni myötätuntoa, mutta kyllä se jossain vaiheessa olisi mennyt syyllistämiseksi ja haukkumiseksi. Noh, onneksi en ole siellä enää ja pystyn hoitamaan päiväni fiiliksen ja voinnin mukaan :)
Tsemppiä vaan teille, jotka joudutte vielä töissä kärjistelemään. Toivottavasti aika menee nopeaan ja pääsette ansaitulle vapaalle. Muiden mielipiteitä ja valituksia on ihan turha kuunnella, kun kyse on omasta ja vauvan terveydestä. Teidän kahden hyvinvointi menee kaiken muun edelle, muistakaa se! :)

Kaippa se on jotain yritettävä tehdä tänään. Viime päivät on menny taas tässä sohvalla istuskellessa kannettava sylissä. Hirveä hinku olisi päästä shoppailemaan vauva-juttuja, mutta täytyy odotella että joku tarjoaa kyydin kaupoille.
No mutta, AURINKOISTA PÄIVÄNJATKOA KAIKILLE! B)
 
SweetSeptember: Kyllä se yksikin poikkeava arvo sokerirasituksessa oikeuttaa rd-diagnoosiin. Verensokeri ei reagoi tilanteisiin yhtä herkästi kuin verenpaine, joka voi neuvolassa jännittäessä tai stressatessa olla tilapäisesti kohollaan.

Omalta kohdaltani olen näitä tosi matalia mittaustuloksia ihmetellessäni tullut siihen tulokseen, että kyseessä on mulla hyvin lievä ja helppohoitoinen sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka nykyisillä elintavoilla ei oireile. Onhan se 75 grammaa glukoosia paaston jälkeen ja ilman muita ruoka-aineita ihan hirveä satsi sokeria. Eli jos taantuisin ja unohtaisin kaikki ruokailutottumukseni ja -mieltymykseni ja kaiken mitä tiedän ravitsemuksesta, ja söisin vain valkoisia viljoja ja sokerihöttöjä, niin SITÄ mun elimistö ei enää pystyisi käsittelemään, vaan sitten ne arvot olisivat jatkuvasti koholla ja vauva-parka kasvaisi jättiläiseksi.

Mun tekisi kanssa kauheasti mieli briejuustoa... ja kaikkia pehmeitä juustoja, täysjyväpatongin päällä vaikka :-) Nam. No, ehtii sitten myöhemminkin.

Alle 3 viikkoa kesälomaan, ihanaa! :-D
 
No joo, ei se nyt ihan REIPPAASTI yli ole, mutta koholla kuitenkin. Oli lääkäri kyllä ihmeissään, että miten 2h arvo oli koholla, kun yleensä on kuulemma se 1h arvo. Mutta kyllä mulla menee hieman uusiksi ruokavalio...Työmiehille, kun tulee näin laitettua kahveet ja sen kanssa makeeta, niin jääpä ne itseltä syömättä. Ja sitten jugurttikin täytyy näin alkuun jättää pois...kokeilemalla selviää. Että työmiestin muonitseminen, työmaan siirto muualle ja tämä lievä diabetes eivät ole yhdessä kovin hyvä yhdistelmä. Tuntuu, että miten ihmeessä ehdin omia syömisiäni vahtia... :/ Lääkäri mainitsi myös asian puurosta, että se nostaa arvoja. Mitä hiivattia syön sitten aamulla, jos ei puuroa enään sais syödä? :O Ja ilman sitä ei päivä lähde käyntiin ollenkaan. Ja muutenkin, ei tuu kesällä syötyä kahta lämmintä ateriaa, kun herää  muutenkin tavallista myöhempään mitä työaamuina.... ukko totesi, että olis testamentilla selvitty helpommalla, entä oman jälkeläisen teolla. :D Totta toinen puoli...tällä hetkellä tuntuu, että jää tähän yhteen tämä....Noo huomenna alan seuraileen noita sokereita, 25.6 neuvola sokereiden vuoksi.... Plaah...että voi mennä vaikeeks.
 
Hämmentävää tämä sokeritapausten määrä. Varsinkin, kun kotimittaukset näyttävät aivan eri tuloksia... Kaverini neuvolatäti oli maininnut, että jo esim. hampaiden pesu (tahnalla) aamulla ennen sokerirasitusta voi vääristää tuloksia. Onko sama ohje annettu kaikille muillekin?

Ruokajutuista: Olipa onni, että Arlan sivuilla mainittu "kaikki tuotteet ovat turvallisia myös raskaana oleville" tuli täällä esille. Kävin itsekin tarkistamassa ja siellähän se komeili :) Fetasalaattia syömään siis! Ensimmäisessä raskaudessa söin tyytyväisenä, nyt olen sitäkin aristellut.

Kävin muuten kesäkuun odottajien puolella lukemassa syntyneet-palstaa. Voi kun tuli ihana fiilis, kuinka monet ovat jo saaneet pienokaisen. Pari kuukautta, niin voi jo täälläkin odotella ihania uutisia :)
 
Noppu, kurja tilanne! Mitä neuvolalääkäri sanoi? Se on kyllä kurjassa tilanteessa vieläkin kurjempaa kun ei voi oikein luottaa lääkärin ammattitaitoon! 

Mulla oli myös tänään neuvolalääkäri, ja tarkistettiin kohdunkaulan tilanne taas (mulla oli se siis muutama viikko sitten hieman auki yläpäästä). Kohdunkaulaa kuulemma jäljellä hyvin, mutta nyt lääkäri sanoi kohdunsuun hieman pehmenneen. Äitipolilla muutama viikko sitten todettiin vielä kiinteäksi. Neuvolalääkärin mukaan hänestä tällainen pehmeä kohdunsuu on hyvin yleinen uudelleensynnyttäjillä, mutta mua jäi kyllä väkisinkin mietityttämään. Kivut on jatkunut edelleen ja jatkuvasti tuntuu ilkeää pistoa tuolla alhaalla sisällä jossain. Harjoitussupistukset ovat lisääntyneet ja mukaan on tullut myös selvästi tunnistettavia kipeitä supistuksia. Siitäkin syystä huolettaa tuo pehmeneminen, toivottavasti en ole itse sitä mitenkään aiheuttanut, koska en ole täysin voinut noudattaa saamiani lepo-ohjeita esikoisen vuoksi. 
Lääkäri myös jotenkin sivulauseessa mainitsi tuntevansa sikiön melko takana, joten kai se jotenkin kohdun läpi voi sitten tuntua tunnusteltaessa? 

Hanhikki, meillä on joskus hikkaa, tosin melko harvoin. Esikoinen hikkaili oikeastaan päivittäin ja mikä oli minusta hupaisaa, niin hän hikkaili paljon myös syntymänsä jälkeen muutaman kuukauden ajan :) 

Loppuun yleistä pulinaa: Minuun on nyt iskenyt pesänrakennusvietti!! Koko ajan tekis mieli laittaa kotia nätiks ja siistiks ja valmiiks uutta vauvaa varten :) Pikkuhiljaa olen keräillyt jo vaatetta ym. Nyt minuun on iskenyt myös valtaisa VAUNUKUUME!!! Valitettavasti ne rattaat, joista olen tällä hetkellä eniten kiinnostunut ovat sen verran harvinaisempia, ettei meidän paikkakunnalla ole mahdollisuutta päästä tutustumaan niihin. Elänkin toivossa, että pääsisimme miehen kanssa mahdollisimman pian vaikkapa Vantaalle käymään ja tutustumaan niihin. 
 
Kiitos myötätunnosta kaikille, mukava et jotku ymmärtää, ku töissä saa kuulla kokoajan naputusta millon mistäki.

Sokereista vielä, mulla oli paastoarvo oikein hyvä mut tunnin ja kahen tunnin arvot oli molemmat koholla, mut tosiaan kotona kaikki arvot on ollu alle sallitun, vaikka oon syöny aika normaalisti niinku ennenki, jättämättä aamukaakaotakaan pois. Hämmentävää, niinku Peippo tossa jo totes. Nii ja ei mulle kyl sanottu mistään hampaiden pesusta aamulla...

Me käytii miehen kans tossa yks päivä ostaa autoon turvakaukalo jalustalla. Jee, mullaki alkaa iskee pesänrakennusviettiä.. :) Me ajateltii et ostaa ton kaukalon uutena ja vaunut vaik käytettynä, niitä aika paljon on huutonetissäki myynnissä. Harmi vaa että ei viitti tähän asuntoon laittaa vauvalle viel mitää kummempaa ku olis tarkotuksena muuttaa..
 
Olipas hieman lukemista ku ei oo hetkeen käyny. :) Vielä olis reilu viikko lomaa jäljellä ja sit pitäis palata taas töihin. Itelläkin oli tässä viikonloppuna selkä kovin kipee, mut ei mitään issiastyyppistä vaivaa ku käveleminen sujui ja istumisen jälkeen ylösnouseminen tuotti tuskaa. Ens viikolla olis lääkärineuvola, täytyypä muistaa kysellä tukivyötä. Saa nähä miten selkä reagoi sitten töistä. Ku ei mielellään haluis jäädä saikulle ku olis vaan kuus viikkoo töitä jäljellä. Mut sen näkee sitten. Tsempit muille selkävaivaisille! :)
Muutaman kerran oon huomannut et  pikkuinen hikkaa, mut ei kauheesti siitä hermojaan menetä tosin ku esikoinen. :) Muutenkin toinen on rauhallisen oloinen edelleen eikä hirmuisesti myllää.
Oottekos muut jo lähettäneet tukihakemuksia Kelalle? Ite lähetin netin kautta, ku oli siten kätevää. Pitäis vaan muistaa liitteet postittaa.
 
Hei kiitos tsempeistä kaikille! Jotenkin tulee niin paljon mukavampi olo kun täällä ymmärretään. Tuli välillä sellainen olo että oonko nyt ylireagoinut ja hysteerinen ilman kunnon syytä. :)

Neuvolalääkärissä kävin siis tänään ja se laittoi 2 viikkoa saikkua. Katsoi kohdunkaulan tilanteen ja sitä on vielä reilu 3cm jäljellä, kuulemma lähes neljä, ja kaikki oli kiinteetä ja kiinni. Huh!! Ehdin jo niin säikähtää. Ja lääkäri sanoi että vauva on vielä korkealla, eli ei hätää. Se sanoi että olis tahtonut laittaa enemmänkin saikkua mut näin pienillä viikoilla ei vielä voi, eli sitten kahden viikon päästä kokeilen taas sen päivän töissä ja sitten luultavasti saikkua lisää.

Mulla oli se paastoarvo ja se kahden tunnin arvo koholla. Onneks nyt tuntuu että tosta rd:stä selvitään aika helpolla. Mua kanssa pelottaa että se jää sitten raskauden jälkeen, kun meillä on suvussa diabetesta niin paljon. Mun isällä on ykköstyypin ja äidillä kakkostyypin diabetes.. ja äidin puolella on muutenkin sitä kauheesti suvussa. Isän puolelta ei tiedetä kun marokossa ei oikein tuo terveydenhuolto pelaa niinkuin suomessa. :) Mut turha sitä loppuelämää on nyt murehtia, pitäis muistaa elää hetkessä ja olla onnellinen ja lopettaa stressaus.

Pomot on kyllä niin perseestä. Mä sain kanssa aika jäätävää kohtelua kun vein saikkulappua töihin. Pomo väitti että se ei kelpaa kun ei ole työterveydestä, mut onneks tiesin ite paremmin ja sanoin että raskaana ollessa raskaudesta johtuvassa saikussa käy myös neuvolalääkärin todistus kun on erikoistilasta kyse. Soitin vielä palkanlaskijalle ja varmistin. Sen jälkeen pomo oli vielä jäätävämpi ku olin osoittanut että se on väärässä. :) hah!
 
No niin, ensimmäinen päivä, kun kaikki neljä verensokeri mittausta tehty. Ennen aamupalaa arvo oli 3,9 ja tavoite on 5,5. Tunti aamupalan jälkeen 6,7 eli alle 7,8 mikä on tavoite. Ennen päivän pääateriaa arvo 4,3 mikä jää sekin alle 5,5. Mutta tuleekin tässä.....1h ruokailun jälkeen arvo 9,1, kun tavoite on alle 7,8. :( Testasin kyllä niin, että otin jälkiruuaksi palan tummaa suklaata...liekö sekin liikaa. Ruuaksi söin hieman kinkkukiusausta, josta taisi olla kinkut jo syöty ja puolet lautasesta oli kasviksia. Ja sitten kokojyvä ruisleivän.... Ja lasin rasvatonta maitoa. Noo tämä on vasta eka päivä, täytyy katsoa mihin asettuu jatkossa. Voikohan stressi nostaa myös verensokeria? Onko täällä ketään, jolla ei kotonakaan ole arvot asettuneet alle sallitun?
 
Zena: Toi sun ateria saattoi olla aika hiilihydraattipainotteinen. Niukkakinkkuisessa (heh mikä sana) kinkkukiusauksessa pääpaino on perunalla, joka nostaa verensokeria nopeasti eikä sisällä kuituja. Ruisleipä on jees, koska siinä on paljon kuitua, mutta joissain niissäkin on lisättyä sokeria, kannattaa katsoa mitä sisältää ja valita mahdollisimman runsaskuituinen ja ilman piilosokeria. Ehkä ateriasta puuttui lisäksi hyviä rasvoja. Salaatin joukkoon pähkinöitä tai kastikkeeksi rypsiöljyä? Ideaali olisi ateria, jossa on riittävästi kuitua, proteiinia ja hyviä rasvoja, koska ne kaikki hidastavat verensokerin nousua ja tasapainottavat sitä. Hyvä, ettei aamupala nostanut arvoja! Söitkö puuroa?

Pohdit myös aikaisemmin jogurttia - hapanmaitotuotteet on hyviä eikä niitä tarvi jättää pois, kunhan syö maustamattomana. Jos et ole aikaisemmin syönyt maustamatonta jogurttia niin ehkä se aluksi maistuu happamalta, mutta kun totut siihen, ne sokerihöttöjogurtit (joissa sokeri myös vesittää mm. maitohappobakteerien terveysvaikutukset...) maistuu ihan hirveältä!

Kyllä stressi voi nostaa verensokeria. Siihen on ihan evoluutiobiologinen selitys: kun esi-isä joutuu uhkaavaan tilanteeseen ja pitää vaikka paeta tai taistella, ei energiaa välttämättä ehtinyt poimimaan mukaan joka puskasta. Siksi oli kätsyä, että verensokeri oli stressireaktion seurauksena korkeammalla, että jaksoi painaa :-) Nyt se vanha reaktio vaan sotii meitä vastaan, kun syödään päivittäin muutenkin, vaikka miten stressaisi.

Peippo: Mulle sanottiin, että hampaat saa pestä normaalisti ennen sokerirasitusta. Vaikea uskoa, että joku fluorihammastahna vaikuttaisi tuloksiin, kun ei sitä nielekään. Ja jos vaikuttaisi, niin todennäköisimmin paastoarvoon, ei 1 tai 2 h arvoihin.

Noppu: Hyvä, että sait saikkua ja neuvolalääkäriltä hyviä uutisia kohdunkaulan suhteen, ettei tarvi murehtia. Miksi ihmeessä sairaslomatodistukseksi ei kelpaisi muun kuin työterveyslääkärin kirjoittama paperi? Huhhuh, olipa ääliömäistä simputusta pomolta. Mä olin saikulla 4,5 viikkoa pääsiäisen jälkeen niin, että työterveyslääkäri kirjoitti ekan viikon ja seuraavat tuli neuvolasta, yksityiseltä gynekologilta ja terveyskeskuslääkäriltä :-) Kiva sekametelisoppa.
 
Juu, no ateria saattoi kyllä olla liian hh-painotteinen. Sitä itsekin aloin epäillä, sen 9.1 arvon mitattua. Aamupalaksi söin Nallen täysjyväkaura,ruislese puuroa, johon laitoin keitto vaiheessa 100g puolukoita. En lisännyt sokeria. Sitten lisäksi 100g raejuustoa. Leivän söin vasta kahveella.

Nytkin edessäni on kippo maustamatonta jugurttia, puolukoita ja hieman laitoin kuidukas leseseosta joukkoon. Eiköhän se tästä, täytyy vaan proteiinia nostaa ruuassa. Mitkäs pähkinät olisi hyviä? Salaattiin laitoin sitruunalla maustettua oliiviöljyä.
Harmi vain, kun muut marjat mulla pakastettu sokerin kanssa...muka säilyvyyden vuoksi. Onneksi puolukka on ilman. :)
 
No niin.
Hiljaiseloa olen täällä viettänyt ja lukenut kovasti muiden juttuja.
Eli kolmas tulossa (poika) 2 tyttöö ennestää! Tuntuu olevan vaikee raskaus. Eka 3kk oksennus lensi ja jumalaton turvotus melkein alusta lähtien. Ja kaikkee muuta pientä....
Torstaina supisteli kovasti (on supistellu muutenkin vajaa 2kk) välillä kivuliaasti ja olo oli muutenkin tuskanen. Olin kaverilla kylässä sillo koko päivän. En juurikaan maininnu asiasta ku tuntuu että valitan aina, Kotiin tultua olikin pikkuhousunsuojaan tullu niukkaa rusehtavaa vuotoo. Yöllä taas supisteli pari tuntia himpun kovemmin. Seuraavana päivänä soitto neuvolaan ja sinne ottaan kaikki näytteet. Kaikki ok mut pissassa oli tosiaan verta. Täällä maalla ku ollaan nii eipä ollu lääkäriä perjantaisin. Neuvolan täti soitti synnytyspäivystykseen ja ohjeena lepoa kovasti. Liikkuessani kivut pahenee alavatsalla. Epäilys olisi myös että istukka vuotaisi kun se on kohdunsuulla (ma onneks ultra) Mutta itse olisin toivonu sisätutkimusta jos vaikka paikat olisi auennu, mut ei. Kotio lepäilee ja pakosta kun joutuu lepään niin se ei ole herkkua... Kuukautismaista kipua ja välillä supistelee ja niukkaa vuotoo tulee edelleen mut sit vasta sairaalaan lähtö jos vuoto tulee runsaammaks ja verisemmäksi!!!
Nyt tässä sit eletään jännittyneenä mitä tapahtuu ja vessassa rampataan jatkuvalla syötöllä kattoon vuodon tilannetta, ei mukavaa!!

rv 28+1
 
KolmasKerta: Voi kurjuutta :-(

Anteeksi, nyt olen vähän blondi, mutta jos sulla oli pissassa verta, niin eikö se tarkoita virtsatietulehdusta? Vai meinaatko että se veri oli tullut virtsanäytteeseen muualta?

Hurjalta kyllä kuulostaa tuo, että sulla on kipeitä supistuksia ja vuoto jatkuu, etkä silti päässyt edes sisätutkimukseen saati sitten ultraan. 

Mua vähän ihmetyttää välillä tuo terveydenhuollon verenvuotopolitiikka. Mulla on siis tullut suunnilleen rv 15 asti pieniä määriä verta, joko ihan tuoretta kirkkaanpunaista, tai vaaleanpunaiseksi värjääntynyttä valkovuotoa, tai sitten "vanhaa verta" ruskeana vuotona tai valkovuodon mukana. Välillä pari kolmekin kertaa viikossa, välillä vähän harvemmin. Aluksi se säikäytti tosi kovasti, vaikkei siihen liittynytkään kipua. Kun joka paikassa lukee, että verenvuoto keski- ja loppuraskaudessa pitää aina tutkia, ja että aina pitää ottaa yhteyttä ja käydä tarkistuksessa. Oikeastihan se menee niin, että soittaa neuvolaan tai äitipolille ja sieltä kysytään, liittyykö vuotoon sietämätön kipu ja onko runsaampaa kuin kuukautisvuoto. Kun vastaus on ei ja ei, niin ne sanovatkin pikkuvuotojen olevan ihan normaaleja, ja että tarkkaile nyt vaan. Ja sitten sitä tarkkaillaan. Onneksi mulla menee nuo pienet vuodot aina ihan saman tien ohi, eli varmaan onkin harmitonta, etenkin kun istukka on takaseinässä hyvällä paikalla, mutta miksi sitten neuvotaan ottamaan yhteyttä jokaisesta vuodosta... Ravasin jossain vaiheessa rv 20 tienoilla yksityisellä ylimääräisessä ultrassa+sisätutkimuksessa muutaman kerran, kun neuvolaan soittaessa en saanut mielenrauhaa.

Toivottavasti sulla supistelu, kipuilu ja vuotelu nyt vähenisi. Ikävää joutua pelkäämään ja hermoilemaan... Onneksi sulla on maanantaina jo se ultra. Ilmoittele sitten, mitä siellä näkyy!
 
KolmasKerta: Kummallista tosiaan, jos ei tuon enempää anneta ohjeita vuodon suhteen. Luulis, että oisvat vaikka missä tarkistaneet kohdunsuun tilanteen, kun noin oot kipee ja vuotelee. Ja luulis, että uskoisvat sun puheita erilaisesta raskaudesta, kun sulla on kuitenkin aiempaakin kokemusta. Vaikka kyllähän ne "viisaat" sanoo, ettei pitäisi kahta eri raskautta verrata toisiinsa, vaikka ois saman äidinkin.

Zena: Kyllä niiden satunnaisten korkeiden arvojen kanssa pärjää hyvin kotona, kun vain suurin osa arvoista on tavoiterajoissa. Edellyttäen, että on mukavat lääkärit, terkkarit ja kätilöt, joiden kanssa asioida. Mulla oli ekassa raskaudessa muutamia korkeita arvoja ja niistä sain kyllä sairaalalla kuulla. Kuitenkin lapsi oli vain 2500g syntyessään, eli ei todellakaan mikään ISO sokerivauva. Nyt toisessa raskaudessa en ole jaksanut stressata ruokien suhteen, enkä mitään muutoksia ole tehnyt, vaikka raskausdiabetes-diagnoosi onkin. Kuitenkaan en ole löytänyt kuin kaksi korkeaa paastoarvoa, joita en osaa selvittää. Edeltävät ruoanjälkeiset arvot on olleet normaalit. Uskon näiden olevan joitain "mittarivirheitä", mutta tiedä niitä, kun seuraavien aterioiden jälkeiset arvot on olleet normaalirajoissa, jopa alakanttiin. Tässä raskaudessa ei onneksi ole ihan samanlaista stressiä kuin esikkoa odottaessa, koska ei ole tarvinnut ravata sairaalalla koko aikana. Viimeksi kävin rakenneultrassa ja pieneksi haukkuivat meidän lapsen. Seuraavan kerran mennään rv 31+0 kasvukontrolliin. Pitäisi kuulemma vältellä niitä ruokia, jotka edeltävässä raskaudessa sokereita nostivat, mutta enpä ole vielä ainakaan tehnyt tosiaan mitään muutoksia. Stressin kertovat myös nostavan sokereita tehokkaasti ja tähän minäkin uskon, koska nyt ei sellaisia edeltävänlaisia piikkejä ole ollut. :) Siis pitää yrittää stressitöntä elämää ja unohtaa koko diabetes. Nautitaan kesästä ja odotusajasta, jos vain ei tulisi kovin kuuma kesä. 2009 oli melkoisen helteinen tapaus.

Ja loppuun muuta löpinää: tänään käytiin taas esikoisen kanssa tallilla. Tyttö ratsasti tosi mielellään kentällä auringonpaisteessa. Olisi istunut selässä pidempäänkin kuin mitä oli sovittu. Pitää ensi viikolla katsoa, ollaanko koko tunti tuon 30minuutin sijasta. Ruoan päälle torkuteltiin MOLEMMAT päikkärit, vaikka lapsonen ei ollutkaan kovin innostunut unista. Äsken käytiin uudelleen ulkoilemassa, kotipihalla ja nyt sitten varjossa sisällä vähän viilentelemässä. Kuivaksi opettelu on kovassa käynnissä ja siitä välillä väännetään kättä tyttösen kanssa, ei oikein olisi intoa tehdä pottaan tai pönttöön, mutta pitää vain "lahjoa" toimimaan, niin oppisi jossain vaiheessa itsekin menemään vessaan. Masuvauva lahjoo potkuilla aina välillä, eilen hän innostui mehu- ja pullatarjoilusta, kun oltiin kylässä esikon muskarikaverin luona. Samalla saatiin nähdä lehmiä ja vasikoita sekä antaa niille heiniä. Lapsi olikin tosi innoissaan navetassa, eikä osannut yhtään pelätä isoja eläimiä. Mukavia päiviä nämä. Nyt neitonen sovittelee innolla pelastusliivejä, jotka mieheni hänelle hankki, jos vaikka pääsisi tänä kesänä vesille.

Näillä mietteillä kaunista kesäpäivää jatkamaan ja maanantain lääkärineuvolaa odottamaan. Nyt siellä on varmaan viimeinkin meidän oma terkkari vastassa, kun kaksi edeltävää kertaa hänellä on ollut lomaa ja koulutusta.
 
KolmasKerta: Yhdyn edellisiin kirjoittajiin siinä, että minustakin on outoa ettei mihinkään kunnon tutkimuksiin ole määrätty. Itse olisin taatusti niin hirveässä paniikissa, että vaatisin päästä jonnekin tutkittavaksi. Ei varmasti ole kiva elää jatkuvan epävarmuuden ja pelon kanssa, kun ei tiedä onko kaikki varmasti niinku pitää. Toivotaan että kaikki olisi hyvin. Voimia vaan sinne!

Me kotiuduttiin tuossa alkuillasta perhejuhlista ja aika tympeetä oli olla, kun en oikein mitään uskaltanu syödä.
Join vettä ja söin kaksi coctailpiirakkaa munavoilla :P
En muutenkaan hirveästi välitä pullista, kekseistä ja täytekakuista, mutta oli sen verran herkullisen näköistä suklaakakkua, että kuola valui sitä himoitessa.
Huomenna ois kuitenkin se sokerirasitus, joten vähän täytyy nyt kahtoo, että mitä suuhunsa laittaa.
Yritän tosissaan olla stressaamatta sitä, koska mä en loppujen lopuksi niille tuloksille mahda enää mitään. Tulee mitä on tullakseen ja sen mukaan sitten mennään tämä loppuaika.
Paino on pudonnu viikossa yli kilon, eli puntari näyttää vaihteeksi vähemmän kuin mitä aloituspaino oli. Turvotusta on vähän miten sattuu. Yks ilta näytin siltä kuin odottaisin viimeisilläni kaksosia.

Eilen illalla huomasin muutoksia vatsassa, kun lähdin nousee sohvalta makuuasennosta. Kun lähdin nostaa yläkroppaa istuma-asentoon, niin ylävatsaan ihan keskelle nousi sellainen melko terävä, korkea ja kova huippu. Se näytti niin kamalalta, että en meinannu uskaltaa nousta ylös. Mieskin tuli sitä kahtoo ja totes, että se näyttää hirveeltä :D Myöhemmin huomasin sängyssä, että kun käänsin kylkeä, niin se huippu nous aina näkyviin. Kohdun yläosahan se varmasti on, mutta oli niin ihmeellisen muotoinen, että pääs yllättää. Ilmeisesti mulla on pisaran muotoinen kohtu (ulkoo nähtynä), jonka korkein kohta (syvyys suunnassa) on tuossa navan alla ja yläosa ulottuu tuonne kylkiluihin. Oon vaan aina luullu, että kohtu on ihan pyöreä/soikea. Aina oppii jotain uutta tässä matkan varrella :)

Vatsan muodosta on muuten pakko kysyä...
Kun on se uskomus, että pyöreä ja eteenpäin kasvava vatsa viittaisi poikaan ja sellainen tasapaksu, leveä vatsa puolestaan tyttöön.
Miten hyvin teillä on pitäneet nämä paikkansa? Teillä joilla on jo entuudestaan lapsia ja te jotka tiedätte nyt kumpi on tulossa ja vertaatte sitä vauvamasunne muotoon, niin pitääkö uskomus paikkansa kuinka hyvin?
Mun vatsan perusteella olisi poika tulossa, vaikka tyttöä se lääkäri veikkasi.
Myös kälylle oli kaikki veikannu poikaa vatsan perusteella ja tyttö siellä kuitenkin oli.
Itse en jaksa uskoa siihen, että vauvan sukupuolella olisi mitään tekemistä vatsan muodon kanssa. Itse uskon edelleen enemmän siihen, että sen muodon määrää äidin vartalonmuoto, kohdun asento ja se kuinka paljon ylimääräistä massaa kerää raskauden aikana.
Meille tuli tänään taas uusi poika-veikkaus. Kukaan ei ole edelleenkään veikannu tyttöä. Hemmetti!

Saa nähdä joko sitä ensi viikolla pääsisi ostamaan rattaat/vaunut. Nyt ollaan meinaan viimein löydetty ne oikeat, mutta ei vielä ostettu. Sitten onkin aikalailla kaikki tarpeellinen hankittu. Amme ja kuumemittari vielä puuttuu.
 
Mää en oikeen oo päässy jotenki sisään tähän palstaan :( Johtuneeko sitten siitä etten käy täällä niin usein kirjottelemassa, enkä pysy perässä jutuissa. Harmittavaa! Kiva kuitenkin tietää että olette olemassa ja tarvittaessa vertaistukea antamassa ja saamassa. :)

Ainakin tuossa on ollut puhetta työnantajista ja sokereista. Hanhikki, sun pomo on kyllä täysi aasi! Kuten oot jo palautetta saanutkin, kyllä sun kuuluu saada olla pois ja mennä kroppasi mukaan! Mun työpari sanoi mulle ymmärtäväisesti että en ole ensisijaisesti vastuussa pomolle enkä edes itsellesi vaan sille pienelle ihmeelle joka sisälläni kasvaa. :) Tiedä sitten miten itse olisin reagoinut jos pomo olisi paasannut omasta valinnasta ja seuraamuksista, varmaan lähteny lätkimään ja ottanut loparit :P

Mä en missään nimessä suostu enää nostelemaan mitään painavaa, kun muutenkin supistelee tämän tästä. Kävin ylimääräsen keikankin neuvolassa viime viikolla, kun meni yksi yö ihan päin prinkkalaa, supisteli tuntemusten kera sen verran että valvoin monta tuntia. Eivät meinanneet mennä supparit ohi levolla, ja kun se oli neuvolasta kerrottu hyväksi mittapuuksi, niin heti tietty panikoimassa ja neuvolaan soittamassa. Tarkkailen nyt supistusten tiheyttä ja ennenkaikkea kestoa, ja pyrin painumaan lepäämään heti kun useampi sellainen putkeen tulee. Tuskin tässä nyt mitään hätiä on :) ja ilmeisesti kivuttomat supistukset kuuluu jo näillä viikoilla (30) asiaan?

Ja sokereista. Mulla oli testi joku viikko sitten, jänskäsin sitä manattua litkun juomista! Mutta olinkin suorastaan pettynyt miten laimean makusta se oli :D Tuloksetkin epäilytti mutta olivat kuitenkin onnekseni ihan puhtaat! Syön kyllä terveellisesti, ja pitää yrittää muistaa tämä lämpimän kesän keskelläkin ettei ihan hirveesti tulis tuota jäätelöä syötyä ja limsaa juotua ;) Vaikka limsaa oon muutenkin nyt välttänyt, se nimittäin alkaa närästää ihan hulluna!

Närästääkö teitä muita? Mua siis närästää varmaan toista kuukautta, riippumatta siitä mitä syön tai juon. Limsa ja kahvi nyt toki lisää pahaa närästystä, mutta on sitä muutenkin.

Entä onko muilla puutumis-ongelmia? Mulla puutuu yöllä KORVAT :D Tai se kummalla kyljellä nukun. Hehheh!

Muutenki nukkuminen on välillä jo tuskaista. Tungen jo tyynyn patjan ja vatsan väliin, sekä polvien väliin. Nukun usein normaalisti mahallani, rasittavaa kun ei nyt pääse pyörähtämään... Joskus makaan liian mykkyrässä ja sillon tulee kyllä monoa kylkeen "siirry, mää lihvaannun!!" <3
 
Mahtuisko vielä sekaan juttelemaan? Jotenki oon ihan unohtanu koko palstan. Vau.fi:n sivuilla käyn likimain joka päivä, mutta tänne keskustelujen puolelle jotenkin en vaan niin usein eksy. Nyt on kuitenki tullu sellanen fiilis et olis kiva jutella muittenki kanssa ja etenkin niitten jotka on suunnilleen samassa vaiheessa raskautta.

Miikkula: Mua ainakin närästää niin helkkaristi aina välillä ja välillä taas ei sitten yhtään. Sillä ei näytä olevan mitään väliä mitä syön tai juon, sitä joko närästää tai ei.

Nukkuminen tuntuu olevan vähän ongelmana. Kuten miikkula, oon myös tottunut nukkumaan mahallani. Se oli ennen raskautta ainoa oikeasti hyvä asento nukkua. Selällään nukkuessa selkä sattuu muutenkin ja ei sitä ainakaan tämä raskaus ole helpottanut. Vasemmalla kyljellä ollessa tulee niin pahoja rytmihäiriöitä lähes välittömästi etten yksinkertaisesti pysty olemaan siinä kovin kauaa. Oikealla kyljelläkään ei jotenkin ole kovin mukava. No, ainakin toistaiseksi olen joka yö johonkin asentoon nukahtanut kun olen tarpeeksi kauan piehtaroinut hereillä. Yleensä tosin herään jossain vaiheessa siihen että olen kierähtämässä mahan päälle ja poitsu ilmoittaa eriävän mielipiteen. Kauhulla odotan sitä kun maha on oikeesti iso ja se aiheuttaa vielä lisää epämukavuutta! :D
 
Hanhikki: Aivan uskomaton pomo.. siitä on varmasti kaikki samaa mieltä! :) Toki raskaus on oma valinta, mutta sen tuomat vaivat ei aina ole! Taitaa sun pomolla olla liikaa aikaa omista raskauksista, että on ne jo unohtanu tai sitten ne on sujunu niin ongelmitta ettei tajua, että jollaki voi olla hankaliakin vaivoja... Luulis, että nais pomot ymmärtäisi paremmin (varsinkin, kun omiaki). Tuollainen uhkailu on kyllä laitonta, vaikka se olis toivottavaa, että oot sinne asti töissä että työpari tulee lomalta niin ei sillä asialla voi "kiristää".. Varmasti tuleeki jo siitä oireita, kun alat stressaamaan ettei saisi olla pois töistä.. Muista kuitenkin ajatella itsesäsi ja vauvaa!

Sweetseptember: Juuri viime viikolla kans haaveilin siitä, kun taas saa syödä "kaikkea" - en myöskään tiennyt noista kaikista rajoituksista ennen, vaikka eipä se olis mitenkään vaikuttanu asiaan.. ;)

Miikkula: Mua on närästäny ihan raskauden alusta asti lähes päivittäin, mutta menee yleensä aika nopeasti ohi eli en oo vielä rennietäkään ottanut.

Vatsanmuodosta: Tämähän mua on juurikin ahdistanut, kun meille sanottiin selvä poika.. ja sitten KAIKKIEN mielestä mahan perusteella tyttö. Äidiltä kysyin niin sanoi, että sillä ollu joka kerta erilainen vatsa (3 lasta, 2 tyttöä ja poika). En kyllä tiedä edes miten mulla voisi poikavatsaa olla, kun on lyhyt selkä ja neuvolassa sanoi eilen vauvan olevan poikittain. x) Ei siis yhtään väliä kumpi tulee, mutta menee pää sekaisin.. =)

Turvotuksista:
Ei vielä pahemmin ole itse turvotusta, mutta alkoi eilen neuvolassa varoittamaan grillaamisesta ja kesästä, että pitäis vähentää suolaa.. syödä greippiä ja tuoretta ananasta. Sitä painoa, kun jos alkaa liian suolan vuoksi tulemaan niin sitä saattaa tulla +2kg/viikko.

Sokerit:
Mulla oli tosiaan sillo se paastoarvo rasituksessa 5,2, kun raja 5,3 niin eilen neuvolassa sanoi, että se meni hyvin, mutta tarjosi mittaria kotia, jos haluan itse seurailla.. sanoi siitä, että raskausaikana kun ne piilevät taudit voivat tulla esille.. ja se oli niin rajoilla. Mun ei tarvii niille raportoida mitään tai ottaa mitenkään säännöllisesti tai edes päivittäin, mutta halutessa tehdä omaa tutkimusta. Tänään otin paastoarvon niin se oli 4,8 eli ihan hyvä. Eilen neuvolassa otettiin 1h ruoan jälkeen niin se oli 6,4 (raja 7,8) ja olin vielä syöny vanukkaanki jälkiruoaksi. Noita paastoarvoja ajattelin kuitenki jonki aikaa seurailla, kun se oli se, mikä oli rajoilla. Onneksi kohdun kasvussa päästiin yläkäyrän yläpuolelta -> vähän yläkäyrän alapuolelle.

ON: Eilen oli neuvola ja kaikki oli tässä vaiheessa oikeen hyvin. Kehui kovasti sykkeitä, että vauva voi tässä vaiheessa oikein hyvin.. että äidin pitää nyt vaan jaksaa! :) Hb oli aina vain 115, mutta se on kuitenkin yli rajan niin jatkan raudan syömistä kuten tähänki asti.. Verenpaine oli niin alhainen, että kysyiki olenko vapaalla.. aika jännä, kun olin just töissä ollu vihainen.. ;) Vauva on nyt pari päivää potkinu suoraan jonohki hermoon eli välillä istuessa oikeen säpsähtää.. Samoin yöllä on jutunu käymään usemman kerran vessasssa (normaalisti kerran), kun alkaa painamaan ja ottaa oikeen kipeetä.. : / Tänään mennään sellaiselle synnärin järjestämälle kurssille, missä opetellaan erilaisia hengitys/rentoutustekniikkoita.. henkistä valmistautumista.. se on ylimääräinrn kerta ja sitä mainostetaan, että miehelle hyvä.. ettei tuu synnytyksessä avuton olo ja ettei tiedä, mitä voisi tehdä.. ;)

 
Takaisin
Top