Kesäkuun kalkatukset

Hyviä uutisia Halipossulta! Onpa kiva kuulla että pojalla on kaikki hyvin, varmaan huokaisitte helpotuksesta. Hyvä hyvä![:)]

MEidän pojalla oli normaalia levottomampi yö. Eka herääminen jo yhdeltätoista, jolloin kissa päätti poistua sängystä. Valo kääntyilee nyt unissaan mahalleen ja nukahtaminenkin on sitä että kääntelen takaisin selälleen tai kyljelleen. Kuudelta jäbä heräsi ja vasta seitsemän jälkeen uudelleen nukahti. Onneksi sitten nukuttiin kuitenkin vielä pari tuntia.

Lokoisaa sunnuntaita! Taidan painella sohvalle lukemaan Sadan vuoden yksinäisyyttä, loppusuoralla jo.
 
Hoi! Täällä oli eilen niin hieno ilma, etten raaskinut istua koneella sen kummemmin. Vihdoinkin ne kesäiset kelit ovat ennättäneet hollannikkaitakin hellimään. Eilen paistoi aurinko ihan pilvettömältä taivaalta, ja lämpöä oli n. 26 astetta. Benji pääsi ekaa kertaa hihattomassa topissa ja shortseissa ulkoilemaan. Oli tietty varjossa koko ajan, mutta silti. Parasta kaikessa oli se, että mä en palanut, vaikka oltiin melkein koko päivä ulkona! Yleensä palan ihan samantien, vaikka viisikymppiset kertoimet onkin aina käytössä. Mutta nyt oli uutta aurinkovoidetta, joka näköjään pelittää paremmin kuin muut kokeilemani. Ja Benjikin on ihan samanvärinen kuin ennen eilistä, ei kärähtänyt.

Ostettiin eilen poikaselle sellainen telttamallinen matkasänky. Vaikutti aika kätevältä, mutta ei vielä olla testailtu, että miten se nukkuminen siinä onnistuu. Mutta tuota on helpompi kantaa mukana lentsikassakin, kun taittuu aika lättänäksi, ja painaa miljoonasti vähemmän kuin sellainen iso matkasänky.

Pranametri, kiva, että miehesi oli tykännyt olla kaksistaan Valon kanssa kotona. [:)] Sinäkin voit nyt keveämmällä mielellä lähteä muulloinkin itseksesi johonkin.
Niin, ja tosiaan, jospa tuo Benji öisin prosessoisi just tuota uuden oppimista! Hyvä huomio. Nyt kyllä meni viime yökin jo paremmin, ja Benji jopa nukkui mahallaan! Ei herännyt kertaakaan keskellä yötä kitisemään, ja syömäänkin nousi vasta 7:15. Sen jälkeen puoli tuntia höpöttelyä, ja uni voitti taas. Minä nukuin Benji kainalossa melkein yhteentoista saakka aamulla!

Ja Sannakin oli päässyt itsekseen ulkoilemaan, ja oikeen viihteelle! [:)] Mä en noista hormonijutuista osaa oikeen sanoa, en tiedä, että johtuuko mun mielialanvaihtelut hormoneista, vai ihan vaan omasta luonteesta. Oon aina ollut herkkä varsinkin suuttumaan, ja itku tulee herkästi etenkin vihaisena. Eli tasapainoista musta ei taida tulla koskaan. [:D]

Oooooo, Halipossu!! Mahtavia uutisia! Mä muuten luulen, että noi samat testit on otettu Benjistäkin. Täällä otetaan lapsen kantapäästä verinäyte muutama päivä syntymän jälkeen, ja niistä tsekkaillaan kaikenmaailman perinnölliset sairaudet. Nyt vaan sitten peukutellaan vielä sinunkin testitulosten puolesta. [:)] Pikaisia paranemisia sinne flunssan kouriin!

Tiihuli, komppailen sua tuon siivousjutun kanssa. Silloin ärsyttää kaikista eniten, jos itse siivoan, ja mies vaan pelaa olkkarissa edes kysymättä, että tarvitsenko apua. Toisaalta, en saisi valittaa, sillä tänään mies ihan omatoimisesti otti ja siivos meidän kämpän. Tai no, aloitti siivoamaan. Innostus lopahti sen jälkeen, kun mä heräsin... Mutta ainakin keittiön tiskivuori oli raivattu. [:)]

Sintulle kauhiasti tsemppiä rytminhakuun! Kyllä se siitä! Täällä myös vielä vähän haussa, mutta parempaan suuntaan ollaan jo todellakin menossa. Paitsi päikkäreiden kanssa meillä kyllä vieläkin taistellaan. Nukuteltiin Benjiä tuossa puolitoista tuntia äsken. Viimein nukahti äsken, kun annoin periksi, ja syötin.

Pranalle vielä, että Sadan vuoden yksinäisyys on ihan loistava kirja! Mun lemppari. Pitäis käydä ostamassa se varmaan ihan omaksi, että voisin aina välillä lueskella sitä uudelleen. [:)]

Nyt avaan sipsipussin, ja herkuttelen vähän näin sunnuntain kunniaksi. [:D]
 
Moikka!

No nyt on sitten treffattu Amppu ja aivan ihanan suloinen pikkuherra! Amppu ei oo yhtään turhaan hehkuttanut pikkumiehen aurinkoisuutta, sellainen säteilevä hymy oli koko aika naamalla, vaikka pikkumies olikin vähän reissun uuvuttama. Pojat istuskeli myös pöydällä tekemässä tuttavuutta toisiinsa, tosin Ampun poitsun mielestä varpaat oli paljon jännemmät ja Joona ois koko aika tahtonut motata kaveria vähän kämmenellä.... :D Kiitos Amppu seurasta, oli ihan huippua nähdä! <3

Siivoaminen näemmä puhuttanut... njoo, ärsyttävää on yksin siivota, jos toinen vaan rötvää! Tosin ei meillä niin kovin usein oo, vaan mä hoitelen tässä päivällä hiljaksiin sellasta perussiistiä ylläpitoa, mies on silloin yleensä koulussa tai nukkumassa, tai sitten just lähtenyt töihin, kun illalla siivoilen päivän tiskejä tuolta keittiöstä. Mutta aktiivisesti mies sitten taas täällä ton imurin kanssa heiluu (mähän en imuroi!) ja joskus saa ihmeellisiä puuskia, että pitää suunnilleen lattiasta kattoon luututa! Ja yleensä sillon, ku me ollaan Joonan kanssa pois jaloista pyörimästä :D Tosin välillä ärsyttää, että sit ku sille tulee sellanen siivousvimma, niin se olettaa sen tarttuvan automaattisesti myös muhun, vaikka mä kuitenkin päivittäin täällä noita perushommia hoidan. Perjantainakin, kun Joona lähti mummolle, niin mies oli sitä mieltä, että meidän ois siinä vielä illanratoks pitänyt alkaa pesee lattioita ja ikkunoita. Sillon kyllä ärähdin, että mä oon taas ollut pojan kanssa koko ajan, sillä on tollanen sylittelykausi menossa, et mä oon ansainnut iltani muualla! Ja niinhän mä lähdinkin ;)

Voivoivoi, kipuilevia äitejä ja lapsia siellä täällä... Toivottavasti te kaikki jo sairastuneet paranette pian, ja muut välttyvät!

Ailime, kerrohan, että miten on poika viihtynyt siinä telttamatkasängyssä! Mä nimittäin kattelin sitä myös, mutta rupesin sit pohtii, että toimiikohan se vielä sittenkin, kun lapsi on isompi... et tuleeko sille paniikki, jos ei sieltä ite pääse pois? (en oo kattonu niin tarkkaan niitä systeemeitä) Ja entä jos se pääseekin sieltä itsekseen pois sitten vaikka vuotiaana, niin kuinkas voikaan käydä, jos vaikka ollaan mökillä tai muualla, missä se saattaa kieriä sitten portaita alas tai hiipiä muille pahuuksille. Kaikkialla kun ei oo "taaperoturvallista"...
Ja piti siitä aurinkovoiteesta vielä kysyä, et minkä merkkistä se oli? Mä ite oon kans noilla viiskymppisillä lutrannu, ja silti saatan palaa... Eli jos sattuis vaikka Suomestakin sitä löytämään :) Tosin mä väittäisin, että raskaus ja synnytys on muuttanut mun pigmenttiä, koska nyt ku katon peiliin, niin väittäisin olevani ruskettunut! (eli siis "normaalisuomalaisen värinen" :D)

Kiva päivä kaupungilla, vähemmän kiva tulla kotiin. Tapeltu vähän miehen kanssa aamulla ja rupes vituttaa taas tulla himaan... en muista, meneekö se yöks töihin (on nyt nukkumassa) mutta en kyllä aio sitä herättää ja kysyä! Myöhästykööt sitten, minä oo mikään saatanan kävelevä herätyskello! Ja koska käytiin Ampun kanssa mäkkärissä, niin en oo tietenkään tehny ruokaakaan, joten kaapista ei juur ihmeitä löydy :D (anteeks, oon ihan hirvee, mut joskus pitää vaan olla julma, ettei toi pidä mua itsestäänselvyytenä)
 
Hohoi!

Tähtisilmä renkuttaa hyppykiiikussa ylös-alas-ylös-alas. Huutelee väliin jotain vauvan ilakointia. Ompas ollu hieno päivä! Saatiin talolla suurin osa nurmikkoo ajettua. Alkaa kohta näyttää ihan ihmisten pihalta. Vanha tiiligrillikin sai kyytiä mamman tulevan puutarhakauston tieltä. (koskahan se kalusto tulis?) Ja mitä vielä... niin pistin kaikki törkeet akileija/voikukka/niittyleinikki kukkapenkit nurin ja uutta suunnitelmaa toteuttamaan. Pikkuhiljaa! Kivaaaaa... ja jano tuli... mies lähti oluen ostoon.....

HEI, pakko hehkuttaa! Venlan ehdoton herkku-ruoka on KAURAPUURO! Sanonpa vaan, että olen ylpeä tuosta ipanasta! Oisko se nyt kolme viikkoo harjotellu lusikka evästä ja nyt sujuu ihan oikeen! Ja tuo meijän puuro on sitä kotijauhettua Elovenaa! Hyvä! Toinen erikoisherkku oli se omenasose-kiisseli! 

no, höh.. tähtisilmä vaati jotakin erikois huomio... tää olikin sitten tässä!

ps. kauniitä äitejä lapsineen oli tuonne galleriaan tupsahtanu.... ja SANNA, sä olit kyllä ihan turhaan siellä kauhujen puolella!
 
Hih, maarinen, kyllä se kauhu-galleriaan sen Joonan ilmeen takia jouti ;) Itsehän nyt olen aina kovin kuvauksellinen ja säpsäkkä ;)

Ja kaurapuuro on hyvää! Täällä maistuu niin äiskälle ku pojallekin! Tosin ihan "paljaaltaan" en oo Joonalle vielä syöttäny, vaan aina ollu jotain hedelmää tai marjaa seassa. Mut kyllä varmaan maistuis ihan sellasenaanki!

Nyt iski nälkä, lueskelin tossa pk-tyttöjen huomisen leffareissun suunnitteluista, meinaavat ryökäleet hukuttautua karkkeihin ja poppareihin! Ja mä en ollu lähössä mammojen kaa, ku piti se Sinkkuelämää käydä kattoo jo perjantaina, vaan nurin meni ne suunnitelmat... Mut jos nyt tappais tän oman mutusteluhimon ja tekis jonkun ihanan couscous-salaatin tällain illan ratoks! Ukot nukkuu, joten mamma laittaa itelleen pöytää koreaks! :)
 
hohoo! Kylläpäs voi parissa päivässä tapahtua paljo asioita.
Oli siis tarkoitus lähteä lauantaiaamuna ajeleen sinne pohjanmaalle, mutta perjantai-iltana koinkin jymy-yllätyksen, kun ovikellon soidessa oven takaa löytyi molemmat siskoni ja siipan veljen tyttis. Mulla oli siis polttariviikonloppu edessä!
Eipä siinä, käytiin syömässä ja kattomassa sinkkuelämää. Sit mamma kotiin nukkuun ja ilmotettiin että noutaja saapuu joskus aamulla.
Seiskalta sit soi ovikello ja matka jatkui satamaan ja sieltä Tallinnaan. Siellä käytiin sit vartalohoidossa, meikissä ja tukanlaitossa. Illalla syötiin hienossa ravintolassa (ö) ja muutaman viinipullon jälkeen hienoon hotelliin vanhaan kaupunkiin yöksi. Huippu reissu!
Ja tulipas sit heti kerralla vieroitusta mun ja Sampon symbioosiin, ku tähän mennessä pisin ero oli ollut se 3 tuntia (nyt 36h). No, mikä parasta, niin pääsipähän Sampo ja iskä viettään laatuaikaa keskenään eikä mamma ollu sotkemassa siinä välissä.
Nyt siis ollaan vihdoin matkalla sinne pohjanmaalle eikä ainakaan oo auringosta haittaa. Vettä tulee taivaan täydeltä ja Sampo nukkuu tyytyväisenä :D

Halipossulle vielä onnitteluhalaukset hyvistä tuloksista!
 
RIIKKA:siis ne ekat päikkärit oli siinä kasin-ysin aikaan, ja se sose vasta yhdentoista aikaan.. luit vissiin vähän väärin mun kellonajat kun oli niin tiuhaan kirjotettu.. en mä missään nimessä aamusta mitään kasvis-sosetta antais kun puuro on seiskan aikaan. mutta yhdeltätoista neiti syö ihan hyvällä ruokahalulla bataattia. ja miks sitä muuttamaan marjaksi tai hedelmäksi kun tohon aikaan "ruokaisampi" sose maistuu. nukkuu sitten paremmin ne seuraavat tirsat kun on masu täynnä pidempään. (meillä kun yleensä tosiaan vaan niitä puolen tunnin tirsoja vedellään)

Ja sinänsä mua ei yhtään haittaa toi aamuherätys kuudelta. varsinkaan näin kesäisin kun jo aurinko paistaa ja on valoisaa. mutta talvella voi olla vähän hankalaa. voipi tosin olla että kun pimeä saapuu niin Veerakin päättää nukkua aamusta pidempään kun ei auringon säteet herätä.

Ja yritän tota kolmen tunnin välein (noin) syömisrytmiä kun se neljä tuntia on ihan selvästi liian pitkä aika. vaikka väliin ottaiskin pullollisen maitoa. ja mitä päivähoidon rytmeihin sitten tulee niin niitä "normaali" rytmejä ei näin pienen kohdalla hirveesti noudateta. koska täähän nukkuu useammat unetkin kuin isommat lapset.. (tämä siis perhepäivähoidossa mihin paikkaa haettiin) aika lapsentahtisesti siellä siis mennään ja kuunnellaan vanhempia ja yritetään pitää kiinni lapsen normirytmeistä. näin ainakin se perhepäivähoidon johtaja kertoi kun hänen juttusillaan kävin. en siis meinaa ottaa mitään stressiä hoidon rytmeistä... ja onhan siihen vielä yli neljä kuukautta aikaa ja kaikki kerkii muuttua moneen kertaan ennen sitä.

BUNNILLA se on sitten ollut vähän erilainen viikonloppu [:D] hih. pientä ylläriä :) ja niin kauan erossa Samposta. huih. oliko ikävöinyt äitiä kovasti?

Meidän olis tarkotus lähtee tänään Porvooseen päiväks. saas nähdä mitä uudet rytmit tykkää :) yritän pitää niistä kiinni..
 
Jei Bunni! Tosi kiva yllätys ja on se vaan ihanaa huomata että jonkin aikaa pärjää ilman äitiäkin loppuperhe. Se tuo turvallisuuden tunnetta.

Elegia siitä se lähtee!

Sinttu ei meilläkään neljän tunnin välein voi syödä, olen ottanut tavaksi antaa aina unien välissä jotain ja nukkumaan mennessä tai unien jälkeen myös tissiä. Viimeinen väli on hankala, koska yleensä viimeiset päikkärit ovat olleet pitkät ja nälkä jo sen jälkeen ja puuroa ei viitsisi niin aikaisin antaa. Olen sitten jotain hedelmä- tai marjasosetta antanut pikkunälkään.

Olipas meillä yö, huh. Olin jo unohtanut mitä valvominen on. Valo nukahti melkein istualleen jo seitsemältä ja kahdeltatoista oli eka syöttö. Poika oli muka nukahtamassa samantien uudelleen, vaan toisin kävi. Levotonta ininää ja jokellusta, unimölinää ja kesti ja kesti. Tunnin jälkeen päätin ottaa kaverin kainaloon sohvalle. Tämä väänsikin kakat ja pepunpesu virkisti. Huokaus* Katsoin viimeisen kerran kelloa varttia vaille neljä!! Valo oli aamulla kuin nukkuneen rukous levottoman yön jälkeen enkä ole itse sen kummempi[:D] Nooh. Jos ensi yö menisi sujuvammin. Yritän pitää poikaa hereillä pidempään, nyt vain ei onnistunut eilen. Vimpat unet tulivat juuri hankalasti ettei enää sen jälkeen ehtinyt jne. Tämä on vauva-arkea, hei[:)] Ei minulla ole kyllä mitään valittamista, niin harvinaisia yökukkumiset kuitenkin ovat.

Aurinkoista päivää itse kullekin!
 
Voihan Bunni, julmaa tuolla tavalla riistää äiti pojaltaan ;) Ei vaan, ihan huippua, mitä oot päässy kokee!! On sulla ollut ihanaa! Just ton tyyppistä polttarimeininkiä sitä itekin toivois sitten aikanaan... Ja kiva oli varmasti huomata, että pojillakin meni hyvin! :) (ha, toivottavasti sun miehes ties tästä suunnitelmasta, että ei nyt ihan ylläripyllärinä joutunu olee noin kauaa yksin ;))

Voih, sintun Porvoo-suunnitelmat! Pitäis piipahtaa iteki joku päivä! Mä niiiiiiiiin tykkään Porvoosta kesäisin!

Kuulostaa levolliselta, että Elegian perheessäkin on unet alkamassa asettua uomiinsa ja yöllä sais lepoa? Hyvä niin! Pidän täällä peukkuja kaikille teille, jotka ootte joutunut omista yöunistanne tinkimään!

Mä eilen lueskelin noita meidän iiiiihan ekoja palstakirjoituksia... Ooh, nostalgista! Olipa sellasiakin juttuja, jotka ite unohtanut täysin! Omista teksteistä löysin jotain tosi kovia kipuja, siis ihan alkuraskaudesta, mutta noin on tainnu aika kullata muistot, enkä oo sellasia enää muistanutkaan! :O
Plus et luin Ailimen hakeneen jo silloin jotain hoitopaikkaa? Mitäs sille kävi? Vai tuliko teillä sitten se muutto siihen väliin...?

Ja paljon oli sellaisia nimimerkkejä, joista ei oo kuulunut sen jälkeen... mihin lie elämä vienyt?
 
Plääh... täällä yks nuokkuva äiti lisää! en tiijä, mikä nyy on?

 Vissiin tuo monen yksin vietetyn illan ja aamun tuoma jännitys tulee kauheena väsymyksenä. Aamulla piti itkun kanssa päivä aloittaa. NIIN! Venlan kanssa siinä kuuden aikaan kuiskuteltiin ja jäätiin kainaloon torkkumaa. Kasilta oikeesti ylös normaalit suihkut, vaattet ja puurot. Sitten tuli itku! Jotenkin kun mies saa aina nukkua pitkät aamut. Niin, sehän toki tarvii ne unensa ,se on totta! Minä vaan pillahdin, kun en ole KERTAAKAAN tämän puolenvuoden aikana oikeesti saanut nukkua aamulla yövalvomisia pois! Jotenkin tuli niin konkreettisena mun terpeiden onnettomuus. Aina mä katon, että kaikilla on hyvin ja asiat tiptop ja autan, jos tarvitaan. Sitten ite oon raukka rähmällään, kun voimat vihdoin loppuu.

Nyt sitten vetäisin tytön kanssa vastapainoksi kolmen tunnin päiväunet! Tuntuu aika hyvälle! Että nopeesti minä sitten taas piristyn.

BUNNIN yllätys reissu oli ihana! Mulla tuli kanssa mieleen, että olikohan se mies siinä juonessa mukana? Muuten kyllä saattais löyhempi hermoiselta mennä ystävyys ja perhesuhteet solmuun moisesta ylläristä!

ELEGIAN pihanvääntöhommat kuuostaa kanssa hienolta! PSt. tajusin kyllä mitä se puupalkkien ja kivien järjestelmä pitää sisällään siinä leikkimökin reunustalla! :)

SANNAKOON viikonloppuiset bile-aikeet nosti täällä hymyn huulille!!! Niin se saattaa muutama ylimääräinen prosentti salakavalasti pistää untenmaille, vaikka ihan vähän vaan miettis sohvalla silmät kiinni!

RYTMEISTÄ:
meillä rytmi on se miksi se aamulla ylös noustessa muodostuu. Siitä aaupuurosta lähdetään ja unien ja syömisten säännöllisessä rytmissä mennää iltaa kohti. Viimestään ilta kymmeneltä täällä talossa vauvan ääni vihdoin vaikenee. Minusta se on niin, että alle vuoden ikäiselle,, kotihoito lapselle se lapsen oma rytmi on kaiken paras. Kyllä ne sinne päiväkotien rytmiin sitten oppii, kun se aika on. Päiväkotiin siirtyminen tuo muutenkin niin paljon muutoksia, että niitä ei pysty kokonaan ennakoimaan. Tettysti jatkuva yöllö kukkuminen on asia, jolloin olis pakko kääntää rytmit päivää kohti.  Alussa se voipi olla kyllä ihan kauheeta!

HASSUA: Venla pelleilee hyppykiikussa. Yrittää ihan selvästi "kävellä" lelukoria kohti ja sinkoaa aina kertatoisensa jälkeen takaisin!!! Kauuntein, että mitä helvettiä se rymyää. Kauhee kolina ja pauke. jalat kopsuu lelukoriin, joka nojaa puoliavoimeen oveen. Siinä paukkuu ovi, kori ja tenavan kantapäät!!! Ja sylky pärinä säestää kaikkea! kohta tuo suloinen pikku tyytö joutuu vesiliirtoon!!!

..mä meen kattoo sen juttuja, kuulostaa kivalta!
 
Juu, siippa oli juonessa mukana. Ja seki oli ollu enemmän huolissaan mun ikävöinnistä, mitä Sampon [:D] Mut hyvin meni kaikilla erossaolo, Sampo oli syönyt hieman huonosti, mutta uni oli maistunut normi tahtiin.
 
Nyt on syöttötuoli saatu varastosta pöydän ääreen ja poika on iloisen ihmeissään syönyt siinä välipalan ja iltapuuron. Helpompaa syöttää pystymmässä asennossa. Viltillä tukien.
Harmi että Valo on niin kovakourainen kissalle välillä. Olisi saanut hyvän nukuttajan itselleen ellei olisi alkanut hosua kouransa kanssa. Kun nätisi vain rutisteli karvoja, pysyi kaveri kainalossa.

Minäkin lukaisin muutamat ekat sivut tältä palstalta. Niih... olihan se jännittävää aikaa. Ekoja ultria, neuvoloita, liikkeitä, oireita kokiessa ja odotellessa. Nyt olemme tässä penskoinemme. Joitakin tipahti matkasta, mutta olenpa ollut huomaavinani muutamia niistä uusien odottajien joukossa[:)] Kyllä täytyy tehdä Maarisen tavoin, tallentaa koneelle tuolta alkupäästä omia juttuja.

Ailimen hoitopaikkaurakkaa olen kyllä tuumaillut, että ei ole helpoksi sitäkään hommaa tehty Hollannin maalla, vaikka monessa muussa tunnutaan olevan edistyksellisiä. Maassa maan tavalla, niinhän se menee. Muistelin kuten SAnnaKookin, että etkös Ailime puhunut että hoitopaikkaa tai koulupaikkaa haetaan jo ennen kuin lapsi on syntynyt? Mites kissa, joko on päässyt makuuhuoneeseen? Terävä katse siinä kuvassa, jossa Benjin kävi tarkastamassa.

Mies meni kissan sijasta nukuttelemaan poikaa ja kissa jalkoihin odottelemaan että koska sängyssä hiljenee. Hyppää sitten vasta pinnasänkyyn.

Venlan touhu kuulosti hauskalta ja määrätietoiselta[:D]

Nyt minä menen lukemaan sitä kirjaa, joka ei vieläkään päässyt loppuun asti.
 
Ihanaa kun te toiset jaksatte lukea, siis oikeita kirjoja... Mä en edes muista koska olisin sellaista viimeksi tehnyt. Vauvalehti tulee, niin sitä lueskelen ja joskus jotain nuita paikallislehtiä mitä luukusta kolahtaa. Sänkyyn kun kömmin, surffailen kanavilla jonkin aikaa, kunnes silmä alkaa luppasemaan.. Olis se lukeminen vaan mukavaa, mutta jotenkin niin jäänyt... [&:]
 
Voi maarinen! Nyt kyllä on stopin paikka touhottajalle!! Sanot miehelle, että joku sellainen päivä, kun hän ei oo ollut yötä töissä, niin voisi napata Venluskan aamutissiltä (tai vaikka ilman sitä, jos mahdollista?) aamupuurolle ja sitten he voisivat yhdessä lähteä kurkkimaan sitä laiturirantaa, äiti sais nukkua! Ja sitten äiti pääsis herättyään valmiiseen aamupalapöytään! Onnistuuko? Hyvä, laitat onnistumaan!! Todennäköisestihän sä ite heräät viimestään ysin-kympin aikaan, kun et vaan osaa nukkua ;) Mutta saisitpa kerrankin herätä kaikessa rauhassa, ja isi sais kivaa omaa aikaa tytön kanssa!
Oot luonteeltas vissiin vähän samanlainen kuin minä, että ensin höösätään muut kuntoon ja Oma Ite jää vähän vähemmälle... Mulla onneks on maailman ihanin mies ollut se, joka omatoimisesti on pojan hoitanut aamulla, ja mä oon nukkunut myöhään. Tää tietysti meille helpompaa, kun ei oo tissitakiaista, vaan yhtälailla se isi osaa tuolta aamupalajutut pojalleen ottaa! Tai no, osaa ja osaa, jostain syystä Joonan aamupuurot jää saamatta, jos isi hoitaa aamuhommat... :S Tänään sitten teki ekaa kertaa aamupuurot lapselle, kun vähän närkästyneenä sängynpohjalta ärähdin, että anna sit sille pojalle puuroa! Vaikka eipä tuo onneks siihen kuole, jos saakin hedelmää puuron sijaan, mutta eipä se nyt niin suurta ihmettä vaadi, että puuroa voi laittaa... Askel kerrallaan, täydellistäkin täydellisemmäksi isäksi :)

Pranametri, onneks nuo kissat tuntuu olevan fiksuja, ja tajuaa, että vauva on pieni, eikä ihan oikeen osaa kisun kanssa aina toimia. Pysyvät sitten oma-aloitteisesti kauempana, vaan harvoinpa kynsii takas, jos se nopea pieni käsi ehtii vähän satuttaa.
Ja jeet syöttötuolille!! Meidän piti tänään käydä kattelemassa niitä turvaistuimia ja käydä ostamassa syöttötuoli, mutta oli vanhemmilla vähän tällainen löysäilypäivä... PMMP:n sanoin "Jopa on laiska, kepeämpi päivä, sellainen kun ei viitsi edes viheltää..." :)

Ollut ihan sunnuntaiolo, vaikka maanantaihan se taas olikin! Huh, sitten loppuviikko onkin taas "suorittamista", eli ohjelmaa vähän joka päivälle. Ei kuitenkaan onneksi liikaa, ehtii sitten vastapainoksi hengailla rauhassa kotonakin...

Ampun perheen hotellikokemus on kyllä ollut ihana, kun on pienokainen noin upeasti otettu vastaan! :)

Ja mä kans Riikan tavoin vain haaveilen oikean kirjan lukemisesta! Nuo lehdet tuppaa olemaan "riittävästi", ne on helppo heittää syrjään, kun taas äitiä tarvitaan. Kirjoja oon ennen tykännyt lukea nimenomaan sängyssä ennen nukahtamista, vaan eipä onnistu enää, koska eihän tonne makkariin voi mennä valojen kanssa. Oi, oispa se isompi asunto, että sais Joonan jo omaan huoneeseen! Se kun ei enää öisinkään herää, niin ei ois rasittavaa ees sen takia könytä ees taas kahden huoneen väliä... Nooh, kaikki aikanaan sitten :)

Ja juu, Amppu, kuten sulle livenä kerroinkin, niin tää meidän napero osaa jo käyttää niitä kyyneleitä ihan hyväkseenkin, tai siltä ainakin tuntuu. Kunnon dramaking! Huulta vaan rullalle, surullinen ilme koko kasvoille ja parit isot krokotiilinkyyneleet peliin... Aijjai, välillä tuntuu, et äitiä viedään ihan kymmenen-nolla, kunnes sitten tajuan, että nythän se laps taas narras mua!
 
Hellou vaan kaikille PIIITKÄSTÄ aikaa!

Olen ollut ihan eristyksissä, kun meillä ei ole sitä nettiä... [:'(] Mutta nyt alkoi tällä mammalla työt!!! [:)] Pinja on iskän hoivissa kotona, joten ei onneksi tarvinnut viedä hoitoon.

Ihana huomata, että useammallakin on jo uusi odotus käynnissä. Meillä kyllä nyt katsastellaan ensin tuon neitokaisen kasvua. Kasvaa ja kehittyy niin vauhdilla, että ihan kauhistuttaa! Eilen kävin ostamassa syöttötuolin, kun Pinja nousee väkisin istumaan. Ja potalla meillä on nyt käyty noin kuukauden ajan. Eikä tarvitse istuttaa puolta tuntia, vaan heti kun vaipan aukaisee ja siirtää tytön potalle, niin tulee pissa, jos on tullakseen. Ja kakka tietysti silloin, kun kakattaa. [:D]
 
Hyppykiikkukin piti käydä hakemassa, kun ei tuota seitsenkiloista ikiliikkujaa jaksa enää käsivoimin nostella ja kannatella. [:@] Ihan jotain uskomatonta on se riemu, kun pääsee hyppimään! Tytöllä siis... [;)] Naurattaa ääneen niin lasta kuin vanhempiakin.

Kertokaahan kuulumisia! SannaKoon "vauva" on ainakin kuvasta päätellen jo iso poika. Nyyh, niin se aika kuluu. Ja vasta jännitettiin synnytystä ja milloin kenenkin vauva syntyy...
 
Moi Hennas ja tosiaan pitkästä aikaa! Hui sinä olet sitten jo töissä, miten onnistuu aamulla vauvasta eroaminen? Kun kerran isän hoteissa on, niin äidille se taitaa rankempaa olla.. minulle ainakin olisi. Pikakuulumiset, ettei tule muille kaikkea toistettua ties monenteenko kertaan: Valo on nukkunut omassa huoneessa 5 kk lähtien ja hyvin nukkuukin, aamulla/aamuyöstä nappaan kainaloon sohvalle jatkamaan, ettei lopu äidin uni kesken[;)] No, kaikki hyvin, siinä suurimmat. Kestoiltiin yhden vaipan verran ja siihen jäi, pissat tuli puntista, se vaan jäi, mikä on harmittanut meikäläistä useaan otteeseen. En ruoski itseäni sillä kuitenkaan.
Mahtavaa tuo teidän pottailu, meidänkin pitäisi pikkuhiljaa aloitella, ihan vaan tutustumalla pottaan ilman paineita.

Amppu hieno hotellikokemus! Tuo ketju saa teidän perheen varmaan tarvittaessa toistekin asiakkaakseen ja kukapa ei lapsiperheiden rahojen perään olisi. Kun perhe matkustaa, kuluu aina rahaa. Nuo olivat ymmärtäneet sen puolen.

Hyttyset: että niitä riittää! Olen siinä käsityksessä, että näin pienille ei saa laittaa mitään myrkkyjäkään? (karkotteita) Ulos ei sitten ole asiaa ilman vaunuja ja verkkoa, senkin alle ne penteleet ovat sujuttautuneet ja olen muutaman verestä pullean jo liiskannut. Valolla vaan ei näy missään paukamia, kumma juttu.

Äitini olisi tulossa kai tänään käymään. On se sellainen suunnitelmissaan. Muutama päivä sitten ilmoitti tulevansa. Suunnitelmat muuttuivat ja siirsi seuraavaan päivään ja samalla reissulla veljelle kylään. Olin veljenmorsiameen yhteydessä ja hän vakuutti että ei ole heille tulossa silloin! Kohta äidiltä tulee viesti että taas suunnitelmat muuttuivat ja tuleekin sitten ylihuomenna tai sitä seuraavana. Nyt on se sitäseuraava. Ei sillä, meidän suunnitelmamme eivät kummoisia ole, enempi ollaan kotona oltu. Mut. Noh. Se siitä.

Hyvin nukuttu yö takana ja elämä maistuu hyvältä[:)] Aamu-unilleen Valo meni mekastuksen kanssa ja harmitteli ääneen kuinka aina kääntyy mahalleen tai äiti estää sängyssä mahalleen kääntymisen. Pienen elämä on sellaista.

Maarinen niinhän se helposti menee, että tekee muille kaiken hyväksi ja  vielä ihan halusta ja ilosta, mutta joskus olisi tarpeen laittaa se oma napa ensimmäiseksi. Ihan vaan joskus vaikka. Meistä itsestämme se taitaa kuitenkin kiinni olla. Ei välttämättä osaa ehdottaa että miten olis? Onneksi sait autuaat päikkärit ja niiden voimalla mennään taas pari päivää. Miten ihmeessä me äidit jaksamme laittaa aina muut edelle? Verrrataanpa aikaan ennen raskautta tai jopa raskauden aikana. Minä olen sellainen perusluonteeltani, että väsyneenä tai nälkäisenä myötätuntoa ei riitä kellekään eikä mihinkään suuntaan. Vaan nytpä on toisin. Omaa nälkää siirtää ja väsymistä siirtää (tiettyyn rajaan asti) ja hoitelee perheen ja varsinkin lapsen ensin.

Aurinkoista päivää!
 
Huomenia!

Heräsin ihan virkeänä tänään uuteen aamuun, vaikka yön nukkumissaldo näyttääkin taas vähän vajaata. Muuten olisin varmaan nukkunut paremmin, mutta kun täällä on niiiiin kuuma! Oikeesti, 26 astetta sisällä! Krääh! Benji heräs silleen puoliksi pari kertaa, muttei kertaakaan itkenyt. Jee!

Mä kävin kanssa vähän lueskelemassa noita alkutaipaleemme juttuja. Tosiaan, silloin jo haettiin hoitopaikkaa, ja edelleenkin samojen juttujen kanssa veivataan. Huooh! Siis näin pitkään ollaan oltu jo jonossa.. No, tuolta yhdestä paikastahan me saatiin keskiviikot ja perjantait nyt järkättyä, et parempi sekin kai ku ei mitään?

Sanna: Joo, mä raportoin sitten tuosta teltasta, kun ollaan sitä testailtu. Niin, voisi kai sitä jo kotonakin testailla. :) Ja siis aurinkovoide ei ollu mitään kallista ihmevoidetta, vaan ihan Nivean uudistunutta voidetta. Sellaisessa vaaleansinisessä pullossa. Aiemmin en oo kauheesti tykännyt Nivean aurinkovoiteista, mutta tää pelittää kyllä. Eli en tiiä tulitko tästä vinkistä nyt hullua hurskaammaksi.

Hei, Bunnillapas on ollut hauska polttariviikonloppu! Mä kanssa toivoisin mieluummin tuollaisia polttareita, kuin kauheessa tuiskeessa jossain kaupungilla kortsuja myymässä. Mutta tietty jokainen tyylillään. :D

Voi Maarinen, toivottavasti saat järkättyä miehesi Venlan hoitajaksi, ja saat itse oikein pitkät unet pian! Mä tykkään muuten kanssa tästä tissittelystä, mutta ärsyttää välillä aamuyöllä, kun tiedän, että mies ei Benjin nälkäitkuille mitään voi, vaan mun se pitää alkaa syöttöpuuhiin. Vielä tää tästä muuttuu kuitenkin, joten ehkä mun pitäis vaan nauttia tissittelystä niin kauan kuin vain voin.

Prana: vielä ei ole kissa tullut yöllä makuuhuoneeseen, päivällä toki saa siellä nukkua. Ensi yönä voisi jättää makuuhuoneen oven auki, jos vain muistan. Oven sulkemisesta on tullut jo tapa.

Ampullahan on ollut hyvä hotellireissu! Tuollaisesta tulee kyllä varmasti hyvä mieli. :) Itse oon joskus ollut hienostohotellia siivoamassa, ja ei siellä vaan koskaan muuta, kuin vain sänky laitettu vauvalle valmiiksi. Muuten saivat vanhemmat järkätä lapsilleen potat sun muut. Missä hotellissa te siis majoituitte?

Täällä on puhuttu lukemisesta. Mulla on kanssa jäänyt kyllä kunnon lukemiset vähemmälle. Oon Benjin syntymästä lähtien lukenut yhtä kirjaa, vaan en oo vieläkään varmaan sataa sivua pidemmälle päässyt sen kanssa. Sitten, kun B siirtyy omaan huoneeseensa nukkumaan, vannon, että alan uudestaan lukemaan kirjoja!

Ja kyyneleistä, että Benji on itkenyt kyyneliä heti syntymästään lähtien, ja ne kyynelvirrat vaan lisääntyvät sitä mukaa kun ikää tulee... Osaa Benjikin vissiin äitiä huiputtaa niillä krokotiilinkyyneleillä. Eilen illalla oli kanssa tällaista meininkiä havaittavissa. Istui sitten olohuoneessakin sylissä, ja huokaili vielä silleen säälittävästi kyyneleitten kuivuttua. :D

Hennas, moi! Kivaa kuulla sinusta pitkästä aikaa!! Tulehan sieltä töiden lomasta aina välillä päivittelemään kuulumisia! Meidän kuulumiset näin äkkiä: Benji on isohko pojanjötkäle, joka juuri muutama päivä sitten oppi kunnolla ryömimään. Meillä mennään pelkällä rintaruokinnalla vielä, mutta kiinteiden antaminen on suunnitelmissa pikapuoliin.

No niin, sitten kahvit kitusiin ja suihkuun. Matkamme käy tänään kaupungintalolle, kun pitää yliopistolle lähettää todistus, että tosiaan asun Hollannissa ja ihan laillisesti tässä osoitteessa...
 
Pranametri: Aamulla on kyllä ihan mukava lähteä töihin, kun isä ja tyttö nukkuvat vierekkäin - tyttö omassa sängyssä meidän sängyn vieressä - ja tuhisevat. [:)] Ja kun tietää, että ne pärjäävät hyvin kahdestaan, niin en ole tuntenut mitään syyllisyyttä töihin lähdöstä. Ja täytyy kyllä sanoa, että minun pääni vaati jo töihin paluuta! Johtunee varmaan työn luonteesta... Päivällä tietysti ikävöin pientä sirkuttajaa. [&o]

Teillähän on hieno tilanne nukkumisen suhteen! Meillä Pinja nukkuu omassa sängyssä, mutta meidän huoneessa. Helpompi yöllä nostaa tissille. Pari kertaa syötän yön aikana. Kiinteitä ollaan annettu reilun kuukauden ajan ja huomattavasti paremmin on nukkunut.

Kestoilusta. Käytin kestoja pari kuukautta ja hyvin toimi. Nyt kun pitäisi olla isommat, niin laiskuus on iskenyt. [8|] Vaippaakaan kun ei tarvitse vaihtaa enää niin usein, niin kertsien käyttö on tuntunut jotenkin helpommalta.
 
Terveisiä taas!

Tulinpas minäkin  PÄIVITTELEMÄÄN meidän kuulumiset.  Ja samalla hennasille tervetuloa tänne ja töihin! :)

Elikäs kuten tuo kukkapää ipana tuossa pellonkulmalla polkee, niin tänään se puoli vuotta tuli täyteen! Neuvolasta kotiuduttiin ja +1,5 käyrillä mennään! paino: 8570g (s.4070g) pituus: 70,5 cm (s.53 cm) pää 45cm (s.37,5cm) Että pitkä, sutjakka ja lihaksikas neiti! Päässä tasainen tukkasänki, muutama 10 cm syntymähaiven heiluu kiharoina korvilla!!! Näyttää kummasti puertavan sävyiseltä tuon tukka, vaikka meistä kumpikaan ei olla punapäitä. Oma edesmennyt isoäitini oli... ja hänen mukaansa tää on sen Lyyli-nimen siihen Venlan perään saanut. Oisko sieltä.....? Hauskaa, jos tuolle tulee punainen kiharatukka?

VENLAN LEMPPARIT:
tissi
kaurapuuro
hyppykiikku
ratsastus isin olkapäillä
vesi, kaikenlainen räpiköinti.... suihkut, uimahallit järvet...tiskialtaat....
pianon hakkuu
värit:lila,vihreä,jonkinmoinen vaalenpunainen, mutta ei se kauhee pinkki......
unilelu: pupujussirättiparka
UUTTA: syöttötötuoli, jossa istutaan jotenkuten kenollaan sekä itkuhälytin, jotta äiti ja isi pääsee illanhämärissä nuotiolle metsänreunaan pussailemaan :)
LIIKKUU ja ei liiku. kääntyy, muttei huvita. Pyörii napansa ympärillä, jos haluaa.
utelias kiihekä komentaattori, jolta ei tule huumorintajua puuttumaan! Äidin mielestä kaunosieluinen haihattelija....hymy herkässä ja ne KYNELEET!

eli semmoinen pirttis täällä asustaa! (HENNASILLE INFOS)

JA MUUT ASIAT:
Kiitos huolehtimisesta. Niin se vaan tuppaa olemaan, että omat asiat jää toistuvasti äitiyden myötä taka-alalle. Tänään päätin kauppareissulla huomioida itseäni kaikkien vaippa ostosten jälkeen.... Kotiäidille turhakkeista turhin : KYNSIKORU TEIPPEJÄ!!! Voi herttinen! Nyt on niin somat punaiset timantti varpaat että nam nam. Niin turhaa ja niin ihanaa! JA on mulla päällä uus paitakin.... Sovituskopissa hikoilun tuloksena häpeillen kassalla maksoin keseähepeneen, jonka kokolapussa luki vaatimattomasto XXL!!! di diii.... ei tää vyötärö, vaan nää TISSIT!!!

No niin lapsonen heräilee.... see you!
 
Onnea Venla 6 kk. Kovin on Valon kokoinen, vaikkakin jonkun verran nuorempi[:)]
Eikö vaan ole virkistävää löytää itselleenkin jotain, vaikkapa noita kynsikoristeita! Minä en tajua noin kivoja ja turhia katsella koskaan, mukamas kiire kun kerran isolle kylälle lähtee. Voisin kyllä mennä koska vain, kyllä nämä miehet täällä pärjää ja nauttiikin olostaan ilman äidin valvovaa silmää[;)]
Kyllä itkuhälyttimelle vain käyttöä on ja vielä tarpeellista kuin teillä. Saa vähän etäisyyttä ilman että korvissa soi olematon itku koko ajan.

Nyt on Sadan vuoden yksinäisyys luettu loppuun ja Ailimen tavoin ajattelen että kyllä tuo pitäisi omaan hyllyyn saada. Jotkin kirjat vain pitää olla omana. Ja hyvistä kirjoista vähintään lista, että muistaa mitä onkaan lukenut. Meilläkin on miehen hankkimana paljon hyviä kirjoja, joista olen vasta murto-osan itse lukenut ja silti jo niitä parhaimpia muistelee ohimennessään kun selkämys osuu katseen kohdalle; ai niin, ihana tarina, ja hymy nousee kasvoille. Tarinoissa on voimaa! Ihme jos ei poikamme joskus itse innostu lukemaan. Johan tuo on kovin kiinnostunut kuvakirjoista ja lähinnä kaikesta paperista. Tänään ehdin onkia suusta jo pehmenneen paperimytyn ja palkaksi sain pettyneen itkun Valolta, olisi halunnut mutustella ja varmaan nielaistakin..ökh. Mutta niin kirjoista. Kyllä tämä katkonainen ja työläs arki pistää miettimään mitä edes yrittää lukea. TOhtori Zivago jäi kesken odottamaan aikaa parempaa, heti tipuin kärryiltä kun pienissä pätkissä yritin sitä kahlata.

Juups. Palaillaan.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top