Tässä minun kokemukseni synnytyksestä suunnitellulla sektiolla.
Kaikki meni hyvin, tyttö syntyi siis tänään klo.11:05 mitoin 3470g / 47,5cm. Rv38+5.
Tulimme aamulla sovitusti synnärille klo.6:30 ja ensin pääsin synnytysvuodeosastolle josta sain huoneen. Sitten vaihdoin päälleni kaavun ja tukisukat, ja sitten otettiin vauvan sydänkäyrä. Sen jälkeen sain käteen kanyylin, ja jäimme odottamaan kutsua saliin. Nukuimme mieheni kanssa hetken, ja sitten mulle laitettiin tippumaan keittosuolaliuos ja antibiootti. Kestokatetri laitettiin myös ennen saliin menoa.
Kun kutsu tuli, sain vatsahappoja neutraloivaa lääkettä suuhun ja sitten mentiin. Mies ohjattiin isähuoneeseen vaihtamaan vaatteet ja minä menin kätilön kanssa leikkaussaliin, jossa oli kova tohina päällä. Kaikki olivat rempseitä ja mukavia, joten en jännittänyt. Sain ainakin sormeen sen nipsun mikä mittaa happisaturaatiota, verenpainemittarin käsivarteen, elektrodit rintaan mittaamaan sykettä, ja uutta suolaliuosta ja jotain muuta ainetta(?) tippumaan. Sitten sain spinaalin (tuntui painetta mutta ei kipua). Sitten mies tuli saliin, maha pestiin ja naaman eteen tuli verho ja sain happimaskin. Leikkaus alkoi. Sitten kuuluikin jo pian ihanaa itkua, ja kyllä siinä itselläkin pääsi kunnon itku!!!! Ihana tyttö tuotiin mun päälle makaamaan 5min ajaksi ja sitten tuore isä kätilön ja vauvan kanssa synnytyssaliin ottamaan mitat ja olemaan ihokontaktissa.
Mua parsittiin tunnin verran ja sitten pääsin heräämöön. Mies ja tytär tulivat n. tunnin kuluttua luokseni, ja sitten lähdettiin osastolle ja täällä ollaan
Verta meni sen verran,että hemppa laski, joten en vielä päässyt tänään jalkeille. Istumaan kykenin hetkeksi, mutta koska vielä heitätti, niin en noussut ylös. Aamulla uusi yritys!
Kaikin puolin hyvä kokemus, vaikka hurjalle se aluksi tuntui kun kaikki hääräsivät ympärillä ja kysymyksiä sateli tsemppiä sektioon muillekin,avoimin mielin vaan matkaan...Ja palkintohan on mitä parhain!
Kaikki meni hyvin, tyttö syntyi siis tänään klo.11:05 mitoin 3470g / 47,5cm. Rv38+5.
Tulimme aamulla sovitusti synnärille klo.6:30 ja ensin pääsin synnytysvuodeosastolle josta sain huoneen. Sitten vaihdoin päälleni kaavun ja tukisukat, ja sitten otettiin vauvan sydänkäyrä. Sen jälkeen sain käteen kanyylin, ja jäimme odottamaan kutsua saliin. Nukuimme mieheni kanssa hetken, ja sitten mulle laitettiin tippumaan keittosuolaliuos ja antibiootti. Kestokatetri laitettiin myös ennen saliin menoa.
Kun kutsu tuli, sain vatsahappoja neutraloivaa lääkettä suuhun ja sitten mentiin. Mies ohjattiin isähuoneeseen vaihtamaan vaatteet ja minä menin kätilön kanssa leikkaussaliin, jossa oli kova tohina päällä. Kaikki olivat rempseitä ja mukavia, joten en jännittänyt. Sain ainakin sormeen sen nipsun mikä mittaa happisaturaatiota, verenpainemittarin käsivarteen, elektrodit rintaan mittaamaan sykettä, ja uutta suolaliuosta ja jotain muuta ainetta(?) tippumaan. Sitten sain spinaalin (tuntui painetta mutta ei kipua). Sitten mies tuli saliin, maha pestiin ja naaman eteen tuli verho ja sain happimaskin. Leikkaus alkoi. Sitten kuuluikin jo pian ihanaa itkua, ja kyllä siinä itselläkin pääsi kunnon itku!!!! Ihana tyttö tuotiin mun päälle makaamaan 5min ajaksi ja sitten tuore isä kätilön ja vauvan kanssa synnytyssaliin ottamaan mitat ja olemaan ihokontaktissa.
Mua parsittiin tunnin verran ja sitten pääsin heräämöön. Mies ja tytär tulivat n. tunnin kuluttua luokseni, ja sitten lähdettiin osastolle ja täällä ollaan
Verta meni sen verran,että hemppa laski, joten en vielä päässyt tänään jalkeille. Istumaan kykenin hetkeksi, mutta koska vielä heitätti, niin en noussut ylös. Aamulla uusi yritys!
Kaikin puolin hyvä kokemus, vaikka hurjalle se aluksi tuntui kun kaikki hääräsivät ympärillä ja kysymyksiä sateli tsemppiä sektioon muillekin,avoimin mielin vaan matkaan...Ja palkintohan on mitä parhain!