Keisarileikkauksen jälkeen

Jenkkipentu

Sukkela juttelija
Elokuunmammat 2015
Itsellä nyt 12 päivä synnytyksestä joka päättyi kiireelliseen sectioon. Tänään ilmaantunut tonne ihan alas häpyluun alle sellaista sykkivää kipua joka välillä häviää. Otin särkylääkkeen. Täytyy varmaan soitella päivystykseen, jos ei häviä oire. Jotenkin voimat kadonnu käsistä ja ihan veto pois. Tiedä sitten onkohan osa syy vain väsymystä vai pitäisikö olla huolissaan.
Haava on ihan suht siisti, mutta sitä pitäisi enemmän tuulettaa ja suihkuttaa.
Miten muilla on toipuminen lähtenyt käyntiin?
 
Kyl joo vaikeeta on. Nyt 16 päivää synnytyksestä js alapää ed tosi kipee, kävely hankalaa jne.. Mulla alapäässä 3b repeämät. Itse toivuin paremmin ed kerran, jolloin hätäsektio.
 
Täällä leikkauksen jälkeen paraneminen lähti nopeasti käyntiin ja heti kotiuduttua vähensin kipulääkityksen yhteen buranaan päivässä. Alussa kevyet vaunulenkit sai paikat kipeiksi, vaikka aloitin ihan vartin kevyellä kävelyllä. Leikkaus on iso ja siitä toipumiseen menee vielä pitkä aika. Meillä on leikkauksesta sunnuntaina neljä viikkoa, ja edelleen paikat on paikoitellen hellinä. Jos yhtään oma olo mietityttää, niin ole ihmeessä neuvolaan yhteydessä! Parempi olla hieman liian tarkka kuin varomaton :)
 
Joo. Täytyy olla tarkkana. Mulla oikeastaan se gasva ei ole kipeä vaan just sisäpuolelta välillä jomottaa. Ja just kun käy pissalla niin vähän varovasti saa pissata.
 
Meinasin itse kysellä samaa, ei vain ole ehtinyt paljon koneelle...
Mulla nyt 3 vkoa leikkauksesta ja sain 2 vkoa sitten ikävän räkätaudin. Jouduin yskimään /aivastelemaan holtittomasti siis jo 1 vko leikkauksesta ja se sattui ihan järjettömästi :inpain: Pelkäsin että nyt siellä sisäkerroksissa ompeleet repeilee... voikohan niin käydä oikeasti? Ei kai sentään...
Sitten unissani vielä jostain syystä tuli tarve venytellä ja heräsin aina siihen, että haavan kohdalta repäsee :inpain:
Pari päivää sitten iski vielä rintatulehdus, että ei tässä tervettä päivää ole vielä nähty kun joka paikkaan sattuu :dead: Tänään sain antibiootit tuohon rintatulehdukseen ja lääkäri oikein korosti, että särkylääkettä nyt vain ihan kunnolla kehiin. Levättyä pitäisi siis saada vieläkin, alkaa jo tympästä!
 
Leenuli: itsekin oon pohtinut tuota mitenhän ne sisäompeleet kestää. Mä oon kyllä imuroinut ja kannellut painavampia kuin vauvaa.. mies ei pysty pitää isyyslomaa vielä ja muuten tää kämppä olisi ihan läävä jos ei vähän siivoaisi.
Toivottavasti pysyisi terveenä..
 
Jenkkipentu, mulla samoin miehen isyysvapaa on yrittäjän puolisona vähän epämääräinen käsite... myös olen imuroinut jonkun kerran ja nostellut. Sinällään en mitään kamalan iso, mut on se ohje kotitöiden tekemisestä /välttämisestä vähän löysä käsite. Ja vauvojen kokoerotkin voi olla isoja niin ei mitään kilomäärää anneta, mitä saa nostaa? Mulla eka vauva oli syntyessään kilon pienempi kuin tämä uusi...
Vauvan käytin eka neuvolassa yksin ja jätin vain turvakaukalon autoon ja kannoin vauvan sisälle. Muuten ihan jees, mut enpä ajatellut että sieltä laitetaan pakettia ja paperia mukaan kannettavaksi. Neuvolatäti tuli ovelle asti saattamaan että saan kengät jalkaan ja pääsen ulos :)

Mutta kyllä se mietityttää, miten sisäkerrokset paranee, mulla kun selvisi yllätyksenä nyt tässä leikkauksessa, että edellisen leikkauksen osalta kohdun arpikudos oli vain 3 mm paksu... nyt kohtu on ommeltu kaksin kerroin, että tulisi vahvempi. Kysyin kyllä lääkäriltä, että johtuuko kohtuarven ohuus jostain esim. toipumisen onnistumisesta, mutta ei ilmeisesti.
Päädyin siis nyt kiireelliseen sektioon, hyvä kai niin, ettei pitkittynyt synnytys sitten hajottanut tuota heikkoa arpikudosta.

Onko teillä muilla ollut aiempia sektioita vai oliko nyt ensimmäinen?
 
Mulla oli ensimmäinen vauva ja sectio. Kyllähän sitä miettii miten sitä uskaltaa raskautua uudestaan kun on sectio takana.
 
Kyllähän sitä arpea sit seurataan seuraavassa raskaudessa ja myös synnytyksessä.
Mulla oli eka sectio. Synnytyspäivänä alkoi hirveä yskä joka kesti 4 vkoa mutta hyvin on haava kestänyt. Nyt 5 vkoa synnytyksestä ja ei oirehdi haava enää juuri ollenkaan. Hyvä kun muistan sen olemassaolon. 4 vkoa vältin nosteluita mut nyt oon kantanut varovasti vauvaskin jo turvaksukalossa just neuvolaan yms. :)
 
Angii, ei muuten ainakaan täällä husissa seurattu kohdun arpea (siis nimenomaan sisäistä arpea) - tai ainakaan minulle ei kukaan ultrannut lääkäri puhunut kohtuarven tarkistamisesta mitään sanallakaan, vaikka oli tuo synnytystapa-arvio edellisen sektion vuoksi ihan vakiona. Näin jälkikäteen ihan ihmeellistä... ja aion siitä kyllä antaa palautetta.
Ja arven kunto selvisi siis kun lääkäri leikkasi nyt uudestaan: viilsi vauvan olkapäähän haavan, kun arven paksuus tai siis ohuus tuli yllätyksenä! No, se ei ollut paha osuma, mutta tälleen meillä...

Eli jos teillä nyt oli eka leikkaus, muistakaa kysyä tuosta arven kunnon tarkistamisesta seuraavassa. Tuosta kohtuarven ongelmista löytyy ainakin hakusanalla "apripuutos" ihan hyvin esityksiä ym. mutta moni termi tai tulos avautunee vain ammattilaisille. Mutta sitä arven paksuutta voi tutkia ultraamalla.
Edellisen leikkauksen ompelutekniikka ilmeisesti yksi vaikuttava tekijä, minulla taisi olla siinä yksi mahdollinen syy.
Ei tuosta nyt etukäteen tietysti kannata stressata, mutta tiedostaa niin osaa kysyä. Ja yhden leikkauksen jälkeen on silti suositus alatiesynnytykseen jos mitään estettä tai riskitekijää sille ei todeta.

Mulla olisi varmaan voitu usean tuskaisen tunnin synnytysyritys jättää väliin, kun vauva oli koko ajan väärässä tarjonnassa (avotarjonta eli naama mahan suuntaan) ja se ultrallakin todettiin synnytyksen aikana + kohtuarpi tuon 3 mm ohut. Supistuskipu oli järjetön ja kohdistui arven kohdalle. Mutta jotenkin tuntui, että tuo ajatus "kyllä se alateitse seuraava on mahdollista synnyttää" oli lähes kaikilla neuvolatädeistä, pelkopolilääkäristä tuohon synnytystapa-arvion lääkäriin. Tietysti näin on suurella osalla, mutta olisin odottanut että riskit kuitenkin käydään läpi juuri esim. vauvan tarjonta, koko, arven kunto jne. tekijät. Nyt lähinnä lääkäri kysyi, että mitä minä haluan. Ei se alatiesynnytys vaan onnistunut haluamalla, ei!
Nyt sanottiin jo leikkaussalissa kun vielä maha oli auki, että seuraava sitten leikataan suoraan. Olin vaan et joo, selvä.
 
Takaisin
Top