hep :D
kotona meidän lähellä olevassa ruokakaupassa poika ottaa pikkukärryt ja pukkaa niitä mielissään. aiemmin sinne sai lastata ostoksia, mutta sitten tuli se vaihe että niiden pitää olla tyhjät
ennen sitä tyhjän kärryn vaihetta keräsi niihin kaikkea mitä äidinkin on nähnyt kärryihin keräävän ja mitä kotona on nähnyt jääkaapissa. siis sellaista joka on "hänen" ruokaa ja tietysti niin alhaalle sijoitettu että sinne yltää. lempileipää, juustoa, kananmunia, bulgarianjogurttia
ja se paras, äidille aina yksi suklaalevy! kerran joku toinen asiakas kommentoi että jaahas, taitaa olla pojalla karkkipäivä johon minä iloisesti vastasin että ei, äidillä on. meidän poika ei syö vielä noita herkkuja, äidille hän suklaata on ostamassa
poika on vähän ujo ja aristelee vieraita niin ei törmäile niiden kärryjen kanssa ihmisten päälle, vaan kääntyy toiseen suuntaan jos joku on samalla hyllyllä tai pysähtyy paikalleen. toki tuo meidän kauppa on suht pieni, isommalla kylällä sitten istuu tyytyväisenä autokärryssä.
sillein kai se meillä on onnistunut ongelmitta kun olen antanut pojan osallistua mahdollisuuksien mukaan kaikkeen mitä siellä tehdään, vihannesvaa'an nappien painelusta kassan liukuhihnalle lastaamiseen jne. on niin utelias eikä malta istua paikallaan, ettei varmasti suostuisi enää siihen kärryjen penkkiin istumaan. ja kun kotiin asti päästään, myös kauppakassin tyhjennys ja ruokien paikoilleen lajittelu äidin apuna on mieleistä touhua hälle
kaippa se niitä minikärryjä työnsi jo tuossa loppukeväästä, tällä hetkellä 1 vuosi 9 kuukautta.
nyt ei olla hetkeen kaupassa käyty mutta on se kaupustelu pojan lempijuttuja ollut jo pitkään