joko nyt onnistaisi

New member sinulle lämmin myötätunto täältä päin Suomea <3

Ymmärrän niin hyvin nuon keskenmenon tunteet ja siitä seuranneet pettymykset, turhatumisen jne. Minun ystäväni teki samaan aikaan abortin kun sain edellisen keskenmenon... hän e i   h a l u n n u t pitää lasta. Miten surullista.

Elämä on suuri seikkailu alusta lähtien. Sinulle New member kaunista kesää ja kuullaan iloiten seuraavasta plussastasi <3
 
:D Hei,

olen uusi täällä ja huomaan että aivoni ovat jossain muualla kuin siellä missä pitäisi. Ed. viestini ajatuksia olin heitellyt kitty80.lle  - minä olin kirjoittanut nicikis NEW MEMBER  - heh.
 
Hei,

Rohkaisen mieleni, ja uskallan liittyä joukkoon. Kaikki alkoi 18kk sitten, kun päätimme jättää pillerit "pöytälaatikkoon". No, ei ole mennyt sitten ihan putkeen ei. Pettymys, kuukausi toisensa jälkeen. Ja taas ollaan siinä pisteessä, että huomenna voisin testata. Mutta en enää tiedä, haluanko. Väistämättä, tässä alkaa olla pessimistinen. Olen jo taas kerran, valmis siihen, että täti tulee kylään. Halusin tai en. 
Juhannustaialle, olisi toivetta. Laitoin, tuonne alas tuollaisen laskurin, itseänihän minä silläkin kidutan, jos taas kerran mennään ojasta allikkoon, mutta, jos sopii. Kerron, heti huomenna, joko,joko,joko.. vai eikö sittenkään. Tätä tuskaisuuden määrää. Viikko on ollut pelkkää odottamista, ja se on ollut raskasta. Uskon, että te tiedätte sen.
 
Mitä sitä osais taas kirjottaa tänne ku edellisestä kerrasta on yli puol vuotta.. ajatelkaa.. oon saanu pidettyä itteni ruodussa enkä oo käyny täällä haaveilemassa puoleen vuoteen.. huh.. :D

no, mutta.. meikäläisellä oli tuossa puolentoista vuoden työttömyysjakso takana ja nyt sain osa-aikaista työtä.. kouluun ei oo päässy sit ilveelläkää ku sinne minne haluaa päästä on hakijoita enemmän ku laki sallii..
Ja pahin tässä on se et oon töissä semmoses paikas missä käy todella paljon lapsiperheitä.. yritä nyt sit vielä laittaa taka-alalle nyytti haaveet.. ei oikein meinaa enää onnistua..
Tuntuu melkein et tää työpaikka on pahentanu noita oireita.. (jos mahdollista)

öö... kadotin punaisen langan.. :D

olis kyl tosissaan mukavaa jos sais alkaa taas haaveilemaan siitä omasta nyytistä.. en oo mitään kärsivällistä tyyppiä ja tää "hiljaiselo" alkaa käymään meikäläisen hermoille.. (haluaa nyt eikä 15 pv)

Oon nyt saanu ukon harkitsemaan uudestaan asiaa, koska minun kärsivällisyys alkaa olla loppu.. Ymmärrän mieheni perustelut rahasta, koulutuksesta ja työpaikasta.. sillä sain pidettyä nyytin ajattelun taka-alalla yli vuoden ajan..

Ääh.. en tiedä oliko tuossa vuodatuksessa mitään järkeä ja anteeks ku tuun tänne pitkästä aikaa vaan vuodattaa itseäni, mut.. jotenki oli vaan pakko muuten en sais pidettyä niitä vähiäkää ajatuksia koossa mitä mulla pääkopassa on jäljellä..
 
Heippa! Täällä ilmoittautuu myös uusi kirjoittelija. Olen lukenut keskusteluja jo pitkaan, mutten ole rohjennut kirjoittaa.

Ollan yritetty raskautua noin puolentoista vuoden ajan. Eka yritys tärppäsi heti, mutta meni kesken viikolla 5. Sen jälkeen olen testaillut negaa.

Täälläkin turhauttaa, kun joka kierrossa on toiveet korkealla ja aina kuitenkin pettyy. Elämäntilanne on sellainen, että vauvan olisi hyvä saapua meille. Molemmat ovat olleet vakituisissa töissä jo muutaman vuoden. Ostimme viime syksynä asunnon, jossa on huone myös mahdolliselle perheenlisäykselle.

Nyt eletään taas kierron viimeistä viikkoa ja kuukautisten pitäisi alkaa tämän viikon perjantaina. Katsotaan nyt miten käy.

Tsemppiä kaikille yrittäjille ja paljon halauksia kaikille, kellä on tärpännyt! Nauttikaa kesästä :)
 
Hei kivaa, tällekin palstalle on alkanut tulla elämää - mun masuun ei. Mutt kerron kyllä sitte joskus ku ja jos elämää on masussaki. Teretulemasta uudet ja vanhat, Catjakin! Palaillaan!
 
Heipä hei! Täälläkin uusi vanha kuumeilija ilmottautuu... mukaan joukkoonne, täällä lasketaan kyllä vielä kieroja nyt ois kp24/29-33, yk4. meneillään ja malttamaton kun olen niin testailin eilen ja tänään negaahan ne näyttivät niinkuin arvelinkinemoticon  jote jään tässä ens.viikon lopulla alkavia menkkoja odottelemaan... kuinkas teillä muilla täällä menee? lasketteko kiertoja/tikutatteko ovulaatiota? mä olen nyt kahden kierron aikana tikutellut ja edellisessä en saanut ollenkaan ovulaatiota ainakaan tikuilla, mutta viimekierrossa löysin sen tossa 9,7 paikkeilla, ja meinasin taas seuraavassakin kierrossa metsästän ovista...
MUTTA TSEMPPIÄ KAIKILLE TÄÄLLÄ
 
Ja täälläkin ilmottautuu uusi kuumeilija!

Meillä ei yritystä ole takana kuin vasta 4 kuukautta, mutta sekin aika tuntuu jo aivan liian pitkältä. Työpaikkani on todella pieni ja oman ikäisestä naisväestä 6 on juuri siirynyt äitiyslomalle ja vauvoja tuntuu muutenkin pukkavaan joka suunnasta. Paras ystävänikin kävi juuri viikon lomalla Kandassa upouuden poikaystävänsä luona ja kappas, kaksi viivaa heti kerta heitolla. Joillakin se vaan onnistuu niin helposti

Huoh, mutta tässä kierrossa ajattelin aloittaa oviksen tikuttelun epäsäännöllisen kiertoni selventämiseksi. Mitä tapahtuikaan sille antaa tulla jos on tullakseen? Toisaalta yritän antaa tämän kuumeilun itselleni anteeksi, jos asia ei pätkääkään kiinnostaisi niin helppohan sitä olisi olla ajattelematta, mutta kun se nyt sattuneesta syystä on kovasti mielen päällä, niin ei itseään yksinkertaisesti voi pakottaa olla ajattelemasta asiaa.

Lapsiasiaa ei myöskään lainkaan helpota se, että meillä on kotona mieheni 5 vuotias lapsi. Toisaalta olen todella iloinen saadessani olla lapsen ja mieheni kanssa ja puuhastella yhdessä ja nähdä lapsen kehittymistä, mutta toisaalta se on myös ikävä muistutus siitä, mitä itse ei vielä ole saanut aikaiseksi. Onneksi mieheni jaksaa rauhoitella minua ja toppuutella malttamattomuuttani ja toisaalta ymmärtää sekavia tunteitani.

Mutta katsotaan ensi kierrosta uudestaan, ehkä nyt onnistaisi. Kovasti meillä pikkuveljeä tai -siskoa pojalle kaivataan. Mieli iloisena ja toiveekkaana, ehkä meillekkin tulee iloisia uutisia.
Ja iloisia ajatuksia myös kaikille muille yrittäjille!
 
heippistä pitkästä aikaan!

tämä ketju on vissiinkin hiljentynyt aikalailla sitten viimekäynnin, välillä käyn kurkkimassa mutta pitkään aikaan ei ole tapahtunut mittään... meilläkin päin oli piiiitkään hiljasta ja tasapaksua... tänään tuli plussa testista.... ei oikeen innosta iloitseminen keskenmenon jälkeen niin josko sitä iloitseepi vasta sitten tuonnempana kun voi olla suht varma että pysyy kyyissä.
 
HELLOUTA:)
Ompa tämä palsta hiljentynyt vallan siitä,kun viimeksi tänne olen kirjoitelllut emoticon .
Toisaalta sehän on hyvä asia,jos tämä hiljentyminen tarkoittaa sitä,että suurin osa kuumeilijoista on siirtynyt odotuspuolelle emoticon

Jeps,mutta monihan varmaankin minut muistaa ja ajattelee ehkä,että taasko se Yönsäde täällä kuumeilee ?!
Mutta tulin siis tänne ihan nyt vain ennakoivasti eli tarkoitus olisi poistattaa tämä hormonikierukka vasta Joulukuussa ja yrittää vielä sitä Seitsemättä ihmettä emoticon .
Ikää ja munasarjakysta vaivaa on sen verran paljon,että voipi ollakin niin,ettemme enään sitä uutta vauvaa saada?Onneksi meillä on nämä lapset ja niistä saamme olla Maailman onnellisia.Mutta silti me mieheni kanssa vielä sen yhden lapsen haluaisimme:)
Mutta sen näkee sitten joskus,että suodaanko sitä meille?
Mutta tämä oli tällainen nopea kurkkaus tänne......
Ehkäpä sitten Joulukuussa palailen tänne lähemmin emoticon

CATJA85: Moikka muruseni emoticon .
Mitä sinulle kuuluu?Olisi niin ihanaa kuulla sinustakin jotain:)

ÖRKKI: Moikka emoticon
En ole yhtään kerennyt kirjoittaa yksityisiä sinullle:(
Mitäs sinulle kuuluu?

MIPLIS: Hu huu..Oletko vielä ollut yhtään linjoilla?

TIRPUKKA: Onnea plussasta emoticon

PALLEROINEN: Onnea plussasta emoticon

PLUSSATUULIA PUHALTELEN TEILLE KAIKILLE ++++++++++++++

Yönsäde ja Teräsmies tänään jo 9kkemoticon
Melskeessä mukana:
Poika v.-95
Tytöt v.-05,-06,-08 ja -09
 
Yönsäde, kiva kuulla sinusta! Ja siis onko teidän nuorimmainen jo 9kk! Voi että kun aika kuluu nopeasti. Oon välillä miettinytkin, et onkohan teidän lapsiluku jo täynnä, vai vieläkö mahdollisesti näkisi sinua kuumeilijoiden puolella. Kiva et joulun tienoilla saatat tänne taas tupsahtaa :)

Todellakin hiljentynyt tämä ketju, itse tasan vuosi sitten pääsin täältä odottajien puolelle. Poika nyt 4kk ja melkeinpä tässä jo pieni kuumeilu itsellä päällä. Mieskin toisen lapsen haluaa, mutta vasta kesällä voisi hänen mielestään ehkäisy pois jäädä. Mä olisin valmis jo vaikka heti pikkukakkostouhuihin :D Ehkä kenties tästä asiasta vielä neuvottelemme..
 
MANQUE: Moikka
Kiva kuulla sinustakin!!
Olenkohan minä edes vielä onnitellut sinua ..jos en ole,niin nyt ainakin onnittelen eli SUUREMMOISET ONNITTELUT POJASTA emoticon .
Jos meidän Poika on jo 9kk vanha,niin missä välissä teidän Poika on ehtinyt täyttää jo 4kk ?Kyllä tämä aika vaan rientää ihan hurjaa vauhtia.....

Ehkäpä se sinun miehesi vielä mieltään tai siis aikatauluaan muuttaa ja jätätte sen ehkäisyn jo vähän aikaisemmin pois emoticon
Hyviä vointeja teille!!

Yönsäde ja Teräsmies 9kk emoticon
 
Moi kuumeilijat,

Päätin kirjoittaa omat kuulumiset kannustukseksi. Aloimme yrittää vaavelia 2008 ja tulinkin heti raskaaksi. Keskenhän se meni. Ja niin meni toinen ja kolmaskin raskaus. Henkisesti käsittämättömän raskasta. Ilman miestäni olisin varmasti pullottanut tunteet kokonaan ja tiltannut jossain vaiheessa. Suru ja paha olo vain vyöryi päälle ja peitti kaiken hyvän. Tarkoitus oli lopettaa jo koko vaavelin teko, mutta en saanut lupaa aloittaa ehkäisyä ennen kuin minut oli tutkittu kunnolla, löysivät jotain kummallista kohdusta. Siinä sitten tutkimuksiin pääsyä odotellessa tulin raskaaksi neljännen kerran. Voin sanoa, ettei ollut mikään iloinen uutinen. Itkin monta päivää ja sadattelin huonoa onneani. En missään vaiheessa uskonut, että raskaus onnistuisi. Siinä vaiheessa kun tunsin ensimmäiset potkut, aloin miettiä, josko sittenkin? Vasta viimeisellä kolmanneksella olen uskaltanut hymyillä ja asialla iloita. Viikkoja on tällä hetkellä 35+5. Vieläkin pelottaa. Vieläkin keskenmenot sattuu. Mutta nyt minulla kolmen taivaanenkelin lisäksi tulossa vauvaenkeli

Tärkeintä minulle kuitenkin oli se, että kolmen keskenmenon jälkeen tuli melkein vuosi väliä ennen kuin tulin neljättä kertaa raskaaksi. Minä kerkesin parantua sydämmestä. Itseasiassa kerkesin jo osittain hyväksyä sen, ettei minusta tule äitiä. Ehdin tajuta, että minulla on hyvä elämä mieheni kanssa ja että voin saada sisältöä elämääni muutakin kautta kuin äitiydestä.

Mutta nyt minusta on tulossa äiti! Ja tämä tunne on maailman paras!!!

Ihanaa talven odotusta kaikille!

Eveliina
 
Täällä olis nyt yks surullinen ja turhautunut kuumeilija lisää. Että heippa vaan kaikille!

Hmm, mistä sitä alottas? No, meillä on takana pikkasen reilu 1,5v yrittämistä. Kaikki alkoi raskaudesta, mikä meni sitten kesken..ja sen jälkeen ollaanki vaan testailtu negaa. Tänään menkat on myöhässä päivän, oon kuvitellu (jälleen kerran) kaikki mahdolliset raskausoireet itselleni, mutta vajaa tunti sitten tein testin ja sain taas sen ihanan lannistavan yhden viivan. 

Jotenkin vaan tuntuu niin epäinhimilliselle odottaa ja odottaa, joka hetki vaan toivoa ja sitten kaikki taas romahtaa. Varsinkin kun lähipiirissä on vauvoja nyt useampi kuin mitä yhden käden sormia. "Ystävät" kehuu kuinka heillä tärppäsi yrittämättä ollenkaan, sekös sitten lannistaakin lisää. Mutta tietenkin olen onnellinen kaikkien puolesta jotka saavat oman pienokaisensa elämäänsä...Mutta olisko hienotunteisuus joidenkin ihmisten suhteen paikallaan? Joka kuukausi, kun menkat tulee viimeistään muutama tunti testin tekemisen jälkeen tulee vaan niin paha olo, että ei todellakaan tiedä mitä pitäs tehdä tai ajatella. Itkettää vaan. 

Mulle on puhuttu mahdollisesta endometrioosista ja myoomasta, mutta mitään ei oo koskaan tutkittu, eikä kuulemma ole aiheellista edes lähteä tutkimaaan sillä molemmat vaihtoehdot on lääkäreiden mielestä hyvinkovinerittäin harvinaisia. Sain kuitenkin ajan lääkärille, se olis parin viikon päästä, mutta saa nyt nähdä.... sinne menen lähinnä siis tolkuttoman kivuliaiden kuukautisten takia. Ja kivuliailla tarkoitan sitä, kun taju lähtee sen kivun takia ja makaan 4-7 päivää lähes paikallani. Ja syön kipulääkkeitä.

Kun olen puhunut lääkärille/neuvolatädille lapsen saannin viivästymisestä, he vain kertovat miten se ottaa toisilla oman aikansa. Tiedän ja ymmärrän sen. Mutta ei nää täällä ota tosissaan, eivätkä edes suostu ottamaan mitään kokeita tms, sanoovat vaan että oon niin nuori, että se kyllä tulee kun on sen aika, että ei mulla oo kuulemma mitään kiirettä. Joopa joo.

Mietiskeltiin mieheni kanssa yksityiselle menoa, mutta jäinkin sitten sopivasti työttömäksi, joten ei todellakaan ole varaa yksityiselle lähteä... 

Eiköhän tässä ollut jo näin alkuun? :) 

Toivon kuitenkin kovasti onnea muille yrittäjille, ainakin minä tiedän miltä se tuntuu...
 
Yksi kuumeilija lisaa. Semmoinen 36v vanhus, joka melkein jo masentuu.
Pillereita soin 10vuotta ja lopetin ne n3kk sitten. 3kiertoa jo takana, eika viela ole onnistanu.Uskoin palaavani takaisin niagara-kuukautisiin, mutta ihmeekseni kuukautiset ovat n.3paivaa kestavat ja vuoto huomattavasti vahaisempaa. Niin olen luullut joka kerta tuon takia, etta raskaana, mutta aina on testi palauttanut maanpinnalle.
Ulkomailla olen mieheni kanssa asunut jo yli 3vuotta ja viela parempaa on se, etta mies ollut kohta 1vuoden naapurimaassa toissa, joten se tekee yrityksen vaikeammaksi, koska han ei aina paase oikeisiin aikoihin lomalle.
On niin alkanut harmittamaan, ettei todellinen vauvakuume iskenyt jo vuosia sitten. Nyt pelkaa olevansa liian vanha, vaikka oma siskokin hankki lapset yli 30-kymppisena, jopa veljen vaimokin oli reilusti yli 30v ja omaa jo 3lasta. Pelkaan, etta olen sitten se perheen musta lammas, joka saa jaada jalleen kerran nuolemaan nappejansa, kuten aina ennenkin.
 
Uusi kuumeilija ilmoittautuu!

Miehen kanssa yritetty saada lasta aikaiseksi 7/11 alkaen. Kierrot säännöllisen epsäännöllisiä n. 30-40 päivää joten tosi hankala paikallistaa ovista. Nyt ollaan tällä kierrolla yritettykin sitten oikein tosissaan joka ikinen päivä. :D Toivottavasti nyt sitten tärppäis. Kauheen monta viikkoa vaan saa taas odottaa ennen kun voi testailla kun kp 12 vasta menossa. :/
 
Takaisin
Top