Jännittääkö synnytys?

Itsellä ei ole jännittänyt. Koko ajan luottanut siihen että kroppa on siihen suunniteltu ja jos muutkin siitä selviytyy niin varmaan minäkin ja ammattilaiset opastavat ja valmistelevat siihen. Nyt kuitenkin on alkanut vähän jännittämään. Nyt mulla siis viikot 34+3 ja kävin eilen siinä viimeisessä lääkärissä ennen synnytystä. Aika oli jonkun muun peruutusaika kun muuten en välttämättä olisi saanut aikaa ollenkaan ja oli siis myös lääkärinkin mielestä liian aikaisin. Luulin että viimeisellä lääkärikäynnillä ultrattaisiin vauva että kaikki on hyvin, tehtäisiin koko arvio vauvasta, katsottaisiin miten päin se on jne. No minulla aika kesti 10 minuuttia. Lääkäri kysyi vointia ja onko supistellut. Sen jälkeen otti verenpaineet ja käski käydä puntarilla. Lopuksi kuunteli vauvan sydämen sykkeet. Sitten sanoi että tämä oli tässä ja onnea loppu odotukseen sekä synnytykseen. Neuvolassa myös sanottiin että lääkärin kanssa jutellaan synnytyksestä ja muusta mutta lääkäri ei puhunut mitään. Hölmistyneenä sitten poistun. Koko ajan luottanut niin paljon siihenkin että saa tukea juuri neuvolasta ja lääkäriltä. Hirveän pettynyt olo jäi kyllä ja sai aikaan jännityksen synnytystä kohtaan tämä lääkärissä käynti. Onhan mulla vielä toki niitä neuvola aikoja mutta ei meidän neuvolassa ole ultrauslaitteita tai muita niin ovat vaan peruskäyntejä aina. Tuntuu jotenkin että ekaa kertaa synnyttävä jätetään täysin omilleen tässä. Onko muilla ollut millainen tämä viimeinen lääkärikäynti? Tai onko ollut puhetta millainen tulee olemaan? Ylireagoinko nyt ja jännitän turhaan?

Whaat? Toi on kyllä vähän outoa.. kyllähän yleensä tässä loppuviikoilla on se synnytystapa-arvio.:bored::bookworm: Ja nimenomaan siellä tutkitaan just noi mitä sanoit vauvan asento, koko, lapsiveden määrä yms.. ja yleensä ultraa myös siinä käytetään. Tai ainakin niin mä olen ymmärtänyt. Tänään viimeeksi neuvolassa terkkari puhui siitä; yleensä kuulemma viikoilla 36 ainakin siis täällä Helsingissä.
Kyllä mä sinuna kyselisin vähän nyt sieltä neuvolasta tosta asiasta tarkemmin. Sanoko se lekuri että missä asennossa se pieni on tai mitään sellasta?
 
Kaikissa neuvoloissa ei ole ultraa, joten kaikkialla ei ultrata. Nekin kyllä tuntuvat yleistyvän jatkuvasti, varmaan niitä vanhoja laitteita kierrätetään kun isompiin yksiköihin ostetaan isompia ja hienompia laitteita.

Kyllä mä haluan sen kohdunsuun tilanteen tietää, ihan jo senkin takia, että saako uimahalliin (esim. vauvauintiin) enää mennä.
 
Lääkäri ei meillä sanonu mitään sanonu vauvelin asennosta mutta neuvolassa sanoi viimeksi että tuntuu että olis pää alaspäin. Tunnustelemalla siis päätteli kun ei siis oo ultrattu.. Ajattelin kyllä joo seuraavalla neuvolakäynnillä ihmetellä heille tätä lääkärikäyntiä että kuuluiko sen oikeasti olla sellainen. Tuli meinaa vähän olo että sillä lääkärillä oli vaan kiire kun mun aika oli sen 45 min myöhässä niin jos se siinä yritti ottaa aikatauluja kiinni tai jotain :D
 
No täälläkin suht rauhallisin mielin, vaikkakin perätilassa ollaan 35+1. Kokeilivat kerran jo kääntää ja ens viikolla uus yritys. Suunnitelmissa siis kuvata lantio ja varmistaa että kannattaako edes kokeilla alateitse jos ei käänny, vauvan koko onneks suht siro ja asento hyvä perätilasynnytykseen. Ja multakin peruttiin neuvolalääkäriaika koska lisäultra-ajat kääntöineen on synnytyssairaalas lääkärin aikoja. Mut josko hän kääntyis tai sit mahtuis noinkin päin..
 
Rea, millainen kokemus oli se kääntöyritys? Mullakin varmaan edessä..
 
Eihän se mukavaa ollut, mutta kyllä sen ainakin ite kesti. Mulla toi kohdun yläreuna ns kipein alue nii siitä teki eniten. Mut ei ne hirveen kauan yritä kääntää jos ei oo kääntyäkseen. Ku muisti vaa hengittää ja ajatteli et tää on kaikkien parhaaks. Varaltahan voit ottaa vaikka Panadolia ennakkoon kipulääkkeeks jos jännittää kauheesti. Sitä ennen ja sen jälkeen seuraavat puolisen tuntia vauvan sykettä ja supistuksia varalta. Ja ei mulla ainakaa maha jääny siitä käännöstä kipeeks.
 
Mulle kanssa nyt povailtiin että kääntöyritys olisi edessä. Uusi juttu ja tietty piti vähän kokemuksia googlettaa ja kysellä tutuilta. Hmm...osa sanoi, että itsekseen on vauva kuitenkin vielä ehtinyt oikein päin kääntymään eikä kääntöyritystä ehkä yrittäisi ja luinkin että saattaa siihenkin riskinsä liittyä. Osa taas koki, että ei paha juttu ollenkaan ja hyvä yrittää ainakin juurikin siksi että normi alatiesynnytys onnistuu. Hyvä tätäkin pohtia, mutta luulen kanssa että kääntöyritykseen lähden ellei tässä nyt kutsua odotellessa vauva itse käänny.
 
Mua ei synnytys kauheesti jännitä, jotenkin luottavainen olo siihen, että ne kätilöt ja henkilökunta osaa hommansa. Ja aion kyllä ottaa kaikki kivunlievitykset, mitä tarvitsen ja mitä saan. Enemmän jännittää se synnytyksen jälkeinen aika, kun elämä muuttuu niin totaalisesti. Huomenna enää kolme viikkoa laskettuun aikaan... Viikon päästä menen taas lääkärille tarkistuttamaan tilanteen, kun iso vauva mullakin on tulossa. On alkanut tuntua jotain todella kipeitä pistoksia (pistävää tunnetta) tuolla rakon suunnilla ja neuvolassa sanottiin tällä viikolla, että vauva olis jo laskeutunut alaspäin. Mutta vielä se ainakin kääntyilee itsensä ympäri, vaikka pää alaspäin onkin ollut jo joulukuusta asti. Myös niitä lantionvenymiskipuja on tullut.
 
Muahan synnytys jännittää. Ja kun oon koittanut miettiä mikä siinä sit oikeen jännittää, niin tulin tulokseen että kipu. Oon erittäin kipuherkkä ihminen, saatan saada kauheen kivun ja mustelman jo siitä jos hipaisen pöydän kulmaa ohimennen. Tokihan on mahdollista saada erilaisia kivunlievityksiä mut pelottaa vaan ajatus silti siitä kivusta, ja ylipäätään ajatus siitä että pitäis pusertaa ulos se lapsi.

Apua.. Onko pakko jos ei taho? :arghh:
 
Nyt kyllä täytyy myöntää, että hieman alkaa kuumotella, nimittäin pikkuäijä on nyt jo melkein 3kg ja kokoarvio yli 4kg. Näitähän ei voi suoraa mistään päätellä, mutta veljeni on 198cm ja syntyessään kolme viikkoa etuajassa painanut 3,9kg. Lapsen isä on 185cm ja melko reippaan kokoinen lätkäjätkä ollut jo syntyessään. Apua. Haluaisin niin kovasti yrittää synnyttää, mutta täytyy tietysti ottaa erbin pareesin ym. halvausten vaara huomioon. Jospas tää pikkuinen tulis ajoissa ulos...
 
Mulla on ens keskiviikko aamulla tiedossa kääntöyritys.. :bag: vähän jännittää et miten natsaa..
kyllä tää poika on niin sitkeesti ollu perätilassa tai poikittain vissiin koko raskauden et uskosin et siinä mielellään pysyy. Jostain luin et Saksassa esims ei edes käännetä mielellään perätilavauvoja, koska ajatellaan et siihen on aina jokin rakenteellinen syy miksi vauva ei itsestään käänny.

Mut täytyy toivoo että onnistuis, haluaisin synnyttää "normisti".

Onnistuko sulla muuten Rea se toinen kääntöyritys?
 
Muokattu viimeksi:
Suunniteltu sektio torstaina :nailbiting:

Perätila (peppu kiinnittynyt jalat ylöspäin). Lapsivettä liian vähän ja komennettiin juomaan vettä enemmän. Melko kipeästi tämän vauvan liikkeet ovat tuntuneetkin, kun ei vesi juuri pehmennä.

Sektioon päädyttiin useasta syystä. Kauhea ajatus koko leikkaus, mutta tuskin kääntyy enää. Eivät yrittäneet kääntämään, kun oli jo kiinnittynyt ja lapsivettä vähän.
 
Itsellä ei ole jännittänyt. Koko ajan luottanut siihen että kroppa on siihen suunniteltu ja jos muutkin siitä selviytyy niin varmaan minäkin ja ammattilaiset opastavat ja valmistelevat siihen. Nyt kuitenkin on alkanut vähän jännittämään. Nyt mulla siis viikot 34+3 ja kävin eilen siinä viimeisessä lääkärissä ennen synnytystä. Aika oli jonkun muun peruutusaika kun muuten en välttämättä olisi saanut aikaa ollenkaan ja oli siis myös lääkärinkin mielestä liian aikaisin. Luulin että viimeisellä lääkärikäynnillä ultrattaisiin vauva että kaikki on hyvin, tehtäisiin koko arvio vauvasta, katsottaisiin miten päin se on jne. No minulla aika kesti 10 minuuttia. Lääkäri kysyi vointia ja onko supistellut. Sen jälkeen otti verenpaineet ja käski käydä puntarilla. Lopuksi kuunteli vauvan sydämen sykkeet. Sitten sanoi että tämä oli tässä ja onnea loppu odotukseen sekä synnytykseen. Neuvolassa myös sanottiin että lääkärin kanssa jutellaan synnytyksestä ja muusta mutta lääkäri ei puhunut mitään. Hölmistyneenä sitten poistun. Koko ajan luottanut niin paljon siihenkin että saa tukea juuri neuvolasta ja lääkäriltä. Hirveän pettynyt olo jäi kyllä ja sai aikaan jännityksen synnytystä kohtaan tämä lääkärissä käynti. Onhan mulla vielä toki niitä neuvola aikoja mutta ei meidän neuvolassa ole ultrauslaitteita tai muita niin ovat vaan peruskäyntejä aina. Tuntuu jotenkin että ekaa kertaa synnyttävä jätetään täysin omilleen tässä. Onko muilla ollut millainen tämä viimeinen lääkärikäynti? Tai onko ollut puhetta millainen tulee olemaan? Ylireagoinko nyt ja jännitän turhaan?


Jos vähänkin hermostuttaa kannattaa käydä vaikka yksityisellä mieluummin kuin hermoilla asiasta. Voit myös soittaa lapsivesiepäilystä synttärille, siellä viimeistään tarkastavat. Ainakin Helsingissä. Oma perätila tuli tietoon, kun luulin lapsiveden lorahtaneen, niin ultrasivat. Lapsivettä ei ollut lirunut, mutta sitä on muuten vaan liian vähän.
 
Ei Jessica onnistunu toinenkaan kääntöyritys, mutta eipä edes yrittäny kunnolla ku niin alhaalla jo takapuoli. Paino arvio täällä silloin viikko sitten 2,4 kg et onneks ei jättiläistä pitäis olla tulossa.

Tarkasti ne kyllä kattoo mikä on paras vaihtoehto sekä äidille että lapselle. Voihan sektioon päätyä sit loppumetreilläki. Lapsia syntyy kuitenki monella tapaa ja ihan terveinä. :---) Tsemppiä kaikille tuleviin ponnistuksiin!
 
Jes:angel8 Mulla poika päätti sit kääntyä edellisenä iltana, ku seuraavana aamuna ois ollu kääntöyritys, eipä tarvinnu pahemmin käännellä. Nyt vaa synnytystä odottamaan..

Sehän kävi näpsäkäati sitten :wink
 
Jes:angel8 Mulla poika päätti sit kääntyä edellisenä iltana, ku seuraavana aamuna ois ollu kääntöyritys, eipä tarvinnu pahemmin käännellä. Nyt vaa synnytystä odottamaan..

Sehän kävi näpsäkästi sitten :wink
 
Huihui, nyt hiukan jo alkoi jännittää, kun tänään lääkäri sanoi että ensi torstaina käynnistetään :wideyed:. Mutta luotan siihen edelleen, että se henkilökunta osaa hommansa. Nyt oli painoarvio 3,9 kg ja nyt rv 38+0. Ison koon takia siis käynnistetään.
 
Takaisin
Top