IVF/ICSI kokemuksia

Larissalle tsempit huomiselle!

Janelille pahoittelut kivuliaasta punktiokokemuksesta ja käyneestä kadosta. Ymmärrän niin tuon tunteen, meillä oli täsmälleen samat luvut tässä viime hoidossa, kahdeksan munasolua saatiin ja kuusi hedelmöittyi mutta vain kaksi alkiota saatiin, muut hiipuivat matkalle. Meillä myös lääkäri tuntui olevan pettynyt huonoon tulokseen, ja luulen että varmaan jo itsekseen mietti mahdollisia syitä siihen. Onko teillä muuta syytä löydetty kuin simpat? No meillähän tuoresiirto kuitenkin onnistui, joten taas yritän lohduttaa että onneksi vähäisilläkin alkioilla voi onnistua, vaikka juuri nyt ajatus ei varmasti lohdutakaan. Mutta kovasti puhaltelen plussatuulia sinne! :Heartred

Plussatuulia myös kaikille muillekin piinailijoille!

Ja onnea kaikille muillekin hoidon eri vaiheisiin! :happy:
 
Kyllä niillä vähäisilläkin alkioilla tosiaankin voi onnistua. Meillä saatiin kummassakin hoidossa vain kaksi alkiota, joista yksi tuolla nyt sinnittelee ja toinen oottaa pakkasessa.

Nyt vaan positiivisia ajatuksia ja plussia ketjuun!

Tsemppiä ihan jokaiselle missä vaiheessa hoitoja olettekin!

Hulbertiina ja sissi 12+1
 
Kiitos teille tsempeistä! Tuntuu vaan niin vaikealta uskoa tai luottaa siihen, että voitaisiin onnistua, kun edellisessä hoitorumpassa saatiin kuitenkin tehtyä neljä alkiosiirtoa, joista pelkkää negaa yhtä lukuunottamatta, mutta sekin meni lopulta kesken. Eli edelleen tyhjä kohtu, tyhjä syli ja mieli.

Mimosa: musta ei ole toistaiseksi löydetty mitään varmaa vikaa. Kierrot on säännölliset parin päivän heitolla, mutta kivuliaat. Vuosia vuosia sitten epäiltiin endometrioosia, mutta sen osalta tutkimukset oli tuloksettomat, mutta sain diagnoosiksi vulvodynian. Itse havaitsin, että pillerit ylläpitää vulvodyniaa ja vaikuttivat myös mulla tosi paljon pääkoppaan, joten lopetin ne. Nyt on menty monta vuotta luonnollisella rytmillä kärsien välillä aika kovistakin kivuista, joille ei sinänsä ole annettu selitystä. Viime keväänä raskausultrassa kokenut ultraaja sanoi, että hänen mielestä on viitteitä adenomyoosista ja se selittäisi kivut sekä selittäisi alkioiden kiinnittymättömyyden.
 
Ultrassa käyty ja uutiset on semi hyviä :) Edelleen näkyi vain ne kaksi follia (joista toinen oli jo kirinyt 21 mm kokoiseksi, toinen 14 mm), joten tehtiin lääkärin kanssa yhdessä päätös, että ivf vaihtuu inssiin joka on maanantaina. En ole pettynyt, sillä minua kauhistutti ajatus siitä, että pahimmillaan kun follit punktioidaan niin ei välttämättä saada yhtään munasolua tai mitään siirrettävää. Nyt mun ei enää tarvitse pelätä uutisia munasolujen kohtalosta ja säästetään yksi ivf-hoito. Eli meille on nyt tehty 2 ivf-yritystä, mutta virallisesti ei olla menetetty yhtään niistä kolmesta hoidosta :D Mun pääkopalle tämä on paras ratkaisu :) Irroitukseen tuli pregnyl (maksoi 38€ kun ei ollut enää kelakorvattava) ja tukilääkkeiksi prednisol-kortisoni, lugesteron ja gonapeptyl-piikki vielä 6 pv inssistä. Näillä mennään! Ja alustava suunnitelma uudesta hoidosta punottu tämän vuoden puolelle, jos /kun inssi ei tuo plussaa.
 
Muokattu viimeksi:
Larissa tsemppiä ja onnea!!

Janel voimia. Toivottavasti tosiaan yksi riittäisi nyt ja saatte käärön syliin!

Oon pitänyt hiljaiseloa tässä. Nyt dpo 13 ja kp 28/30. Sekavat fiilikset kun pohdin uuteen passiin menoa. Meillä on häät ensi kesänä. Toisaalta haluaisin jatkaa hoitoja mutta niistä ei ole tulosta vielä tullut. Ja nyt kun ajatuksia ja energiaa tarvis myös muualle. Tuntuu että koko muu elämä on jatkunut huomaamatta ympärilläni kun oon murehtinut hoitoja. Miten niitä voisi jatkaa niin että pystyisi samalla elämään "normaalia" elämää. Vaikeaa.
 
Janel matkaa on teilläkin jo takana ja väistämättä epätoivo nostaa päätään mitä kuemmin tätä polkua joutuu tarpomaan.. Itse näen sulla kuitenkin positiivisena asiana tuon, että plussankin olette saaneet vaikkei se pysyvää onnea tuonutkaan. Se on kuitenkin askel oikeaan suuntaan ja kertoo, että onnistuminen on mahdollista. Oletko yrittänyt kysyä lääkäriltä tuosta viime kevään ultraajan epäilystä? Voisiko sitä jotenkin hoitaa tai alkioiden kiinnittymistä jotenkin helpottaa, jos siitä olisi kyse..?
 
Larissa kuulostaa hyvältä suunnitelmalta! Kortisoni ja muut tueksi niin ei nyt todellakaan aivan toivoton yritys! Kovasti nyt sormia ristiin, että tämäkin voisi olla se hoito!
 
Nennu, ihan samaa olen miettinyt että elämä on yhtä lapsettomuutta, hoitojen odotusta, hoitoja, lääkkeitä, pettymystä jne. Tsemppihalaus sinne! :Heartred Moni tärkeä harrastus on ihan huomaamatta jäänyt pois, kun ei vaan riitä enää luovuus ja innostus mihinkään. Tai no nyt taas vähän paremmin kun sain kilpparilääkityksen. Tuntuu, että tällä hetkellä se aikaavievin (ja kallein) harrastus on lapsettomuushoidot...

Janel, komppaan vastavissassa:aa, että todistetusti pystyt tulemaan raskaaksi, kun on plussa tullut kerran! Neljä alkionsiirtoa ei kuitenkaan ole vielä hurjan paljoa eli teillä on vielä hyvät mahdollisuudet!

Vastavirrassa, kiitos :) Mulla ei ole kovin paljoa uskoa insseihin, mutta hauska päästä sellainenkin kokeilemaan kun ei ole yhtään tehty :D Ja onhan tämä parempi kuin ei mitään :wink
 
Ai niin, ostin pullon punkkua eilen :D Ajattelin että jos hoidot peruuntuu kokonaan niin voin ottaa lasillisen huoletta ja jos hoidot etenee niin on kiinnittymispunkut valmiina :D Ja varasin myös ensi kuun alkuun Tallinnan matkan (2 yötä hotellissa) mulle ja miehelle :Heartred Rentoudutaan, syödään hyvin, shoppaillaan, kierrellään ja nautitaan maisemista sekä toisistamme :)
 
Larissa, kuulostaa kyllä järkevältä ratkaisulta! Toivotaan onnea inssiin. Ehkäpä se nyt tärppääkin, eikä tarvitse seuraavaa ivf-kierrosta alkaa miettiä :)

Nennulle tsemppiä pohdintoihin. En osaa kyllä auttaa. Itse en haluaisi pitkiä taukoja pitää jo ihan ikänikin vuoksi, mutta välillä joku parin kuukauden huili tekee hyvää. Itse kyllä pystyn aikalailla hoidoista huolimatta keskittymään muuhunkin, tuo esikoinen varmasti siinä tärkeä tekijä.

Janel, kuten muutkin sanoneet, niin koita keskittyä siihen, että olet kuitenkin kerran onnistunut tulemaan raskaaksi! Sehän on mahtava edistysaskel, vaikka tiedän miten raskas pettymys se on kun ei loppuun saakka päästäkään. Pystyt kuitenkin tulemaan raskaaksi, joten onnistuminen on täysin mahdollista! 1 raskaus 4 alkionsiirrosta (25%) on varsin hyvin. Älä luovuta!
 
Kiitos ihan hillittömästi teille tsemppauksesta:Heartred Ne tulee nyt tarpeeseen. Henkinen kantti on nyt todella lopussa. Silloin epätoivo tulee ja vie ihan huolella mennessään. Toki tiedostan, että meillä voi olla mahdollisuus onnistua, kun ollaan jo kertaalleen tultu raskaaksi. Se vain tuntuu niin pirskatin kaukaiselta ja mahdottomalta. Keskenmeno oli todella traumaattinen kokemus. Juuri kun hieman uskalsi uskoa kaiken todeksi, matto vedettiin jalkojen alta. Sen jälkeen on lähes mahdoton uskoa mihinkään. Stimulaatio vie multa aina näköjään totaalisesti voimat, kun ne on mulle fyysisesti niin rankat. Kipu kuuluu isona osana mun elämään ja kun tulee jakso, että sitä on huomattavasti enemmän, jaksan jonkin aikaa todella reippaasti tsempata, kunnes sitten maailma alkaa hiljalleen murenemaan ja voimat hupenee täysin. Nyt yritän vaan keskittyä pieniin voimaa antaviin juttuihin ja yritän edes hetkiksi poissulkea piinailun kokonaan mielestäni. Ehkä mä sillä selviän tästä.

Vastavirrassa: Kysyin mä toukokuun PASin suunnittelu-ultrassa lääkärin mielipidettä adenomyoosiepäilystä. Mainitsin hänelle, ettei kyseistä epäilyä lue laisinkaan mun potilastiedoissa ja pyysin kirjaamaan. Keskusteltiin silloin adenomyoosin diagnosoinnin haasteellisuudesta ja myös taudin luonteesta. Adenomyoosissahan limakalvon rauhasista muodostuneita ulokkeita kasvaa kohdunlihassäikeiden väliin. Siksi diagnosointi on vaikeaa ja lopullinen varmuus saadaan käytännössä vasta, kun kohtu on patologin pöydällä. Käytännössä taudille ei voi mitään, jos tarkoitus on saada elämän alku sinne kohtuun. Kysäisin silloin myös, onko mitään kiinnittymiseen auttavaa, johon lääkäri sanoi, ettei oikeastaan ole mitään tieteellisesti todennettua. Tämän keskustelun kävin saman lääkärin kanssa, joka on tehnyt mulle molemmat punktiot sekä tuoresiirrot ja tosiaaan sen yhden PASsin keskenmenon jälkeen toukokuussa. Nyt tämän tuoresiirron jälkeen hän totesi "Ja pysykin sisällä! Tämän enempää me ei voida sitä käskeä!" :hilarious: Hän on kyllä ehdottomasti klinikan parhaimmistoa ja olen kyllä kiitollinen, että mulle on sattunut juuri hän niin monesti.

Larissa: Hienoa, ettei ihan hukkaan mennyt koko hoito! Tsemppiä inssiin!

Nennu: Itsekin olen miettinyt, että elämä valuu näiden hoitojen keskellä ihan läpi sormien. Millään ei ole mitään merkitystä, eikä mikään huvita. Viikot vaan kuluu ja kuukaudet menee. Elämä pyörii vain kuukautiskierron mukaan. Milloin odotetaan sitä tiettyä kierto tai tiettyä kp:tä ja kohta eletään pp sitä ja pp tätä. Ja niin taas kaikki alkaa alusta. Oravanpyörä, josta ei vain pääse millään pois... Itse olen ajatellut, että ainoa keino hengähtää, on elää välillä täysin hetkessä. Täytyy etsiä asioita, joista voi nauttia, joiden avulla saa hetkeksi murheet häivytettyä taka-alalle. Ei se kyllä helppoa ole, varsinkin jos on ihan murheen alle musertuneena. Voimia sinulle! Toivottavasti pystyt nauttimaan häiden järjestelyistä!

Larissa: Oi, viikonloppuloma kuulostaa tosi kivalle! Itse en ole koskaan ajatellut tuota punkun käyttöä alkion kiinnittymistä edistämään. En ole oikein punkun ystävä, enemmän tykkään valkoviinistä. Toivottavasti saat käyttää punkkusi kiinnittymispunkkuna ja lopputuloskin olisi sellainen, että saisit vaihtaa harrastusta:p

Nauratti muuten tämän päivän fok_it-sarjakuva. Koin jotenkin todella osuvaksi, kuin mun elämästä. Minähän nyt jatkoin neljän viikon kesälomaa viikon saikulla. Ensin siis rennosti lomailtiin ja ladattiin akkuja. Sitten tuupattiin muija täyteen hormonia ja rutistettiin ihan kuiviin. Maanantaina palaan takaisin töihin ja toivon parasta, ettei pälli leviä tämän kaiken keskellä :depressed:
 
Huoh.. Täällä elettiin dpt 6 ja tutut lievät menkkamaiset jomotukset alkoi.. En mä jaksa uskoa et olisi nytkään onnistanut, mutta odotellaan tätiä jotta varmistuu.

Tavallaan pelottaa jo valmiiksi seuraavan punktion kivuliaisuus, kun ei ne kipulääkkeet ainakaan viimeksi auttaneet. Vaikka ei kannata mennä asioiden edelle eikä maalata kauhukuvia, mut mä nyt vaan oon aina ollut tällainen analysoiva realisti. Ei yllätä negat, enkä uskalla odottaa plussaa. Vain pienen pieni toivonhippunen elää, ja ei siihen joskus muuta tarvitakaan :)

Tsempit toisille piinailijoille ja kaikille muillekin!
 
Älä vielä heitä kirvestä kaivoon BlueTerranova, kun ei sitä koskaan tiedä, vaikka joskus sitä onnistuisikin tässä.

Huomenna olisi mulla testipäivä. Olo on ollut ihmeen rauhallinen koko piinan ajan. Joitain "oireita" on ollut, mutta todennäköisimmin lääkkeet ne ovat aiheuttaneet. Sitä hienoista tiputtelua kesti pp3-pp6 ja sitten se loppui. Itse en osaa edes vielä arvata huomisen tulosta, mutta jos toki historiaa katsoo, niin nega sieltä on tulossa.

Yritämpä kuitenkin vielä tämän päivän pitää pientä toivoa yllä ja vasta huomenna sitten nielen mahdollisen pettymyksen taasen kerran.

Tsemppiä piinailijoille ja kaikissa muissa vaiheissa olijoille sekä nauttikaa kivasta sunnuntaista!
 
Moikka moi!
Muistatteko mua vielä? Täällä pidetty tuoresiirron jälkeen pari kk taukoa sekä yrittämisestä, että forumista. :) Nyt viime ma tehtiin pakastetun alkion siirto ekaa kertaa. Oireita on ja tosi hätänen olin, kun nyt pp7 jo testasin. Tämmöinen tulos, mitäs sanotte? :)


1c4c811e55eb40ac53bcbc8ebf80b05a


Kaikille täällä hirvesti tsemppiä :) Nyt oon tauon jälkeen taas täällä ja ihanaa lukea teidän kuulumisia! :)
 
Moikka moi!
Muistatteko mua vielä? Täällä pidetty tuoresiirron jälkeen pari kk taukoa sekä yrittämisestä, että forumista. :) Nyt viime ma tehtiin pakastetun alkion siirto ekaa kertaa. Oireita on ja tosi hätänen olin, kun nyt pp7 jo testasin. Tämmöinen tulos, mitäs sanotte? :)


1c4c811e55eb40ac53bcbc8ebf80b05a


Kaikille täällä hirvesti tsemppiä :) Nyt oon tauon jälkeen taas täällä ja ihanaa lukea teidän kuulumisia! :)
 
Heippa, olisi taas vähän omaa napaa.. :shy:

Torstaina kävin vielä toisen kerran ultrassa. Suurimmat follit olivat 11mm (kp15). Päätettiin, että ei lähdetä tässä kierrossa pas, vaan säästetään pakastetut kunnon kiertoon.
Oli kyllä semmoista tunteiden vuoristorataa. Menin tuolta lääkärikäynniltä vielä suoraan työhaastaatteluun. :bored::facepalm::hungry:

Viime maanantaina ollut lääkäri tuumasi, että jos tässä kierrossa ei päästä pas, niin sitten seuraavaan kiertoon avuksi Letrozol.
Torstain lääkäri oli sitten sitä mieltä, että voisi olla vielä yksi kierto ja sitten seuraavaan tarvittaessa avuksi Letrozol. Että kuulemma aina parempi jos saisi tehtyä ihan luomukiertoon.
Mutta sanoi, että saan itse päättää. Alustavasti päätettiin, että luomukierto. Onko teillä antaa neuvoa miten tekisin?! :anyone
Nyt sitten tuli vielä tieto, että sain uuden työn. Lääkärissä käynti menee vielä hankalammaksi ja joutuu kyllä selittelemään kun yksi käynti ultrassakin vie jo puolet työpäivästä matkasta johtuen.
Nyt seuraavaan oviksen aikaan pystyn vielä järkkäämän menot helpommin. Eli siksi mietin josko sittenkin Letrozol.

Tsemppiä kaikille! :happy119 Tämä palsta on kyllä ihana tuki kun muuten olen päättänyt että en puhu asioista tässä vaiheessa. :Heartred
 
Takaisin
Top