Elikkäs mulla alkoi vuotaa tuossa pari pv ennen juhannusta pientä tarhiintuvaa veristä vuotoa, kävin heti neuvolassa tarkistuttamassa ja kaikki oli ok. Ja sain luvan lähteä juhannuksen viettoon pohjanmaalle, lapissa kun asumme.. No sitten juhannuslauantaina alkoi verta tulla kun "härän kurkusta", ja alavatsaa vihloi järjettömästi. Viikkoja tällöin oli kertynyt 12+4. Jouduin siis pohjanmaalla sairaalaan, menimme äippäpolin päivystykseen, tutkivat mut, ultrassa kaikki ok ja syd.äänet ok. Ottivat mut silti tarkkailuun ja syöttivät Caprilonia mulle. Vuoto rauhottui ja pääsin sunnuntaina pois osastolta ja luvan matkustaa lappiin takaisin kotiin, matka tapahtui junalla. Juna kun starttasi seinäjoesta, rupesin taasen vuotamaan, junamatka oli jotain aivan kauheeta mulle, kestin rovaniemeen asti missä oli meidän päätepysäkki. R.niemen juna-asemalta saikin mennä suoraan lapin ks:ään ensiapuun, pääsin heti tarkkailuun pötkölle ja odottelin lääkäriä joka ultraa. Ultrassa edelleen syke näkyi ja kaikki ok pikkuisella. Sielä makasin osastolla pari päivää. Pohjanmaalla ei osattu sanoa varmaksi mistä vuoto johtui. Lapissa sitte kerrottiin ultrassa istukan olevan hieman alhaalla ja pieni hematooma olisi näkyvissä. Lääkäri lopetti multa Caprilonin mitä toinen lääkäri oli määrännyt syötäväksi. Kotiin siis pääsin "juhannuksen vietosta" juhannuksen jälkeisellä viikolla tiistaina, kotona vuodelevossa ja olin varmaan huonoimmassa ja vetämättömämmissä kunnossa koskaan. Vuoto jatkui rusehtavana, eikä ole loppunut ollenkaan missän vaiheessa. Juhannuksesta kuukausi sama uusiutui, kävin neuvolassa ja lähettivät sairaalaan polille, lääkäri katsoi ja kertoi edelleen istukan olevan alhaalla ja pienen hematooman näkyvissä. Ja nyt eilen illalla alkoi taas, pieniä hyytymiä mukanaan ja niin kipeät paikat, lihaskipua, mahakipua yms. Ruoka ei maistu ja jos maistuu niin tulee ylös. Tänään kävin jälleen lääkärillä, totesi istukan olevan liian alhaalla. Olen ollut juhannuksesta asti sairaslomalla, kotona on käsketty välttää nostelemista, pitkien matkojen kävelyä yms kaikkea raskaamman puoleita toimintaa, ja tietenkin ilman seksiä on kehoitettu olemaan myös. Onko kellään muulla samanlaista tilannetta? Tää "epätietosuus" ja paniikki ja kaikenlainen hermoilu on kauheeta ja tuntuu että oon vain makaava ja valittava riesa kotona miehelleni. Tämä on ensimmäinen raskauteni, toivoisin niin kaiken menevän hyvin ja istukan nousevan sitä mukaa mitä kohtukin kasvaa. Nyt viikkoja 19+1. Puolentoista viikon päästä olisi rakenneultra.