isäni mielestä lapseni nimi on hirveä

N

nahkatakkinen_tyttö

Silmät suurina ihmettelijä
olemme päättäneet lapsen isän kanssa lapsen tulevan nimen jo kauan etukäteen ja ristiäiset ovat parin viikon päästä. joillekin sukulaisille ja parille kaverilleni nimi on paljastettu etukäteen. isäni kysyi lapsen nimeä ja kun kerroin, hän kysyi naurahtaen olenko ihan tosissani. hänestä lapsen nimi oli huvittava, ilmeisesti suorastaan epämiellyttäviä ajatuksia herättävä, eikä edes kuulostanut suomalaisen nimeltä. hänestä minun pitäisi miettiä uudestaan mikä nimi lapselle tulee. hän ei varmaan yhtään ajatellut että voisin loukkaantua tästä. kaikki muut joille olen nimestä kertonut jo, ovat pitäneet sitä kauniina nimenä ja jopa ihmetelleet eikö sen nimisiä ole enempää, koska se kuulostaa niin tavalliselta. nämä kehuja antaneet ovat kuulostaneet täysin vilpittömiltä. tiedän kyllä että se on vain mielipide jonka isäni sanoi ja eivät kaikki todellakaan ajattele samalla tavalla, mutta olen totta kai pettynyt siihen että joku pitää lapseni nimeä naurettavana. väkisinkin tulee mieleen onko niitä ihmisiä sitten paljonkin, joiden mielestä nimi on typerä. tiedän kyllä että ei sellaista nimeä ole olemassakaan, mikä kaikkien mielestä olisi kaunis. itsekin olen monesta nimestä ajatellut että miksi joku antaa lapselleen sellaisen nimen. tuntuu kurjalta että silloin kun lapseni jatkossa tapaa isoisäänsä, pitää tämä lapsen nimeä rumana.

oletteko ehkä muut kohdanneet epämiellyttävää arvostelua siitä, minkä nimen olette antaneet lapsellenne?
 
Ei olla koskaan kerrottu ennen kastetta kenellekkään..

Kurjaa käytöstä :sad001 Vaikea tosin sanoa mitään tietämättä nimeä.. Onhan näitä nykyään jos jonkinlaisia :D
Jokaisen perheen oma asia millaisen nimen lapsellee antaa, jotkut ei vaan taida miettiä ollenkaan sitä että nimi kulkee mukana koko loppuelämän!


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Ei kannata tota murehtia, jos nimi on luontevan kuuloinen ja sitä kehutaan noin paljon niin sen on oltava ihan hyvä nimi:) Aina on joku jota se ei miellytä.. Äitini kertoi että mummoni mielestä minun nimeni oli aivan järkyttävä mutta äkkiä hän siihen tottui ja alkoi pitämään siitä. Itsekin olen joskus miettinyt joitain muiden ihmisten nimivalintoja, mutta äkkiä niihin tottunut:)
 
Joo, nimiin kyllä tottuu vaikka kuulostais eka omaan korvaan kuinka oudolta. Ite en tykkää yhtää miehen lapsen nimestä.... :P
 
Minun isoisäni oli sanonut nimeni kuullessaan, että Karjalassa meillä oli aina yksi tuon niminen lehmä! :D Oli aluksi jupissut vähän aikaa että miten te nyt lehmän nimen annoitte, mutta tottui kyllä sitten ja oli minulle mitä ihanin ja rakkain isoisä. :Heartred

Minä olen sitä mieltä, että ihminen tekee nimestä oman näköisensä, ja nimiin kyllä tottuu. Veljeni sai nimensä tuon samaisen, silloin jo edesmenneen, isoisäni mukaan. Aluksi nimestä tuli aina isoisäni mieleen, mutta nykyisin nimen kuullessani ajattelen heti veljeäni. Sama on oman lapseni kohdalla, sekin tulee suvusta, ja aluksi kuulosti omaankin korvaan sellaiselta vanhan ihmisen nimeltä, mutta nyt kuulostaa jo "vauvanimeltä"/pikkutytön nimeltä.


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Onhan tuo tökerösti sanottu, mutta eipähän tarvitse epäillä ihmisen rehellisyyttä... Itse ihmettelin kymmenisen vuotta sitten tuttavani nimivalintaa pojalleen, nyt tuo samainen nimi on tulossa meillä kuopukselle toiseksi nimeksi. :)
 
Itse ajattelen niin, että olipa kyse nimestä tai uskonnosta, mistä vain niin me tehdään niin kuin itse haluamme lapselle ja muiden kritiikistä viis. Se on vanhempien valinta, eikä kaikkia voi millään ikinä miellyttää, eikä tarvitse.. :) varmana erityinen nimi tulossa lapselle! ja niin saa olla! Sanokoon kuka mitä tahansa! :)
 
Minunkin mummo oli sanonut minun nimestä äidilleni, että lehmännimen annoitte :D hauskaa kun jollain muullakin oli vastaava kokemus. Onkohan meillä sama nimi.

Me ei kerrottu vauvan nimeä etukäteen kenellekään vaikka osa sen arvasikin. Jotkut puhuivat silloin, että ei näytä sen nimiseltä tai ehdottelivat muita nimiä, mutta ei me välitetty toisten mielipiteistä. Me oltiin nimi itse valittu ja se oli meille kokonaisuutena merkityksellinen nimi. Ei se nimen valinta kuitenkaan mikään helppo juttu ole, kun niin monista nimistä tulee jotain mielenyhtymiä, ja se on lapselle ainoa oikea nimi, jonka omat vanhemat valitsee.
 
Meillä oltais pojalle isän kans haluttu eri nimet. Tehtii kompromissi ja valittiin kolmas nimi mikä kelpas molemmille :)
 
Exän äiti totesi mun pojan nimivaihtoehdosta (jota ei kyllä nimeksi saanutkaan): sehän on kuin koiran nimi :D


Sent from my iPhone using Vau Foorumi mobile app
 
Mutta kyllä osaa jotkut olla ilkeitä ja ajattelemattomia - unohtakaa typerät kommentit, jos oikeasti itse pidätte nimestä :)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi mobile app
 
Meillä ristiäisissä isomummo totesi lapsen nimen kuullessaa, että kai tuohon nimeen tottuu.. :)
 
Voi älä välitä, vanhemmilla ihmisillä on aivan erilainen nimimaku kuin meillä. :Heartred Omakin isäni varmasti karsastaa aluksi nimeäni ja sanoisi sen taatusti suoraan, jos nyt menisin nimen paljastamaan. Eiköhän tuo totu sitten jonkun ajan päästä ajatukseen.

Aika usein kuulee näitä tarinoita, että isovanhemmat eivät ole perustaneet tulokkaan nimestä. Loppujen lopuksi, mitä väliä? Antaisitko itse vaikka sisaruksillesi juuri ne nimet, jotka heille on annettu? Tai vaikka sedillesi ja tädeillesi? Aika aikaansa kutakin, niin myös nimimuotia. :)
 
Mä pelkään jo etukäteen, että jos me tosiaan valitaan pojalle nimeksi tämä, miksi häntä ollaan nyt kutsuttu, niin kuinka moni ristiäisissä tirskahtaa nauruun kun pappi sanoo nimen... :grin Mies keksi nimen jostain, ja aluksi mä luulin että se oli vitsi, sen verran hassu nimi se mun mielestä oli. Mut nyt kun mies on sinnikkäästi poikaa kutsunut tuolla nimellä, niin siihen on jo tottunut, enkä kyllä ole itse parempiakaan ehdotuksia keksinyt. Nimi on kuitenkin siinä mielessä mun kriteerit täyttävä, että se on vanha suomalainen nimi, jota ei kuitenkaan ole annettu viimeisten vuosien aikana joka toiselle pojalle. En halua mitään tusinanimeä, siitä huolimatta kuinka kiva se olisi.

Mun isällä on nimiehdotus pojalle, mutta se ei ole mun mieleen. Olen melkein varma, että häneltä tulee kritiikkiä valitsemastamme nimestä. Ihan sama.

Aina löytyy joku arvostelija ja kyllähän se on niin, että ihmiset tottuu, aivan kuten minäkin olen jo tottunut tuohon miehen ehdotukseen. Mä myös inhosin lapsena omaa nimeäni, koska se oli niin harvinainen siihen aikaan, ettei kukaan osannut sanoa sitä oikein enkä tuntenut ketään saman nimistä. Myöhemmin opin tykkäämään nimestäni tosi paljon juurikin samasta syystä.

Mutta katsotaan mihin päädymme. Joka tapauksessa emme aio paljastaa nimeä ennen ristiäisiä emmekä kysellä ihmisten mielipiteitä tai hyväksyntää nimelle. Se riittää, että itse pidämme nimestä.
 
Meillä tehtiin nimen kanssa ihan eri lailla, emme salailleet sitä missään vaiheessa. Meillä oli tytön nimi selvillä jo ennen raskautta, pojan nimeä olisi sitten pitänyt miettiä enemmän. Sanoimme jo ennen ultraa, että jos on tyttö, niin nimi on tämä. Ultran jälkeen emme ihan uskaltaneet ruveta käyttämään oikeaa nimeä, ihan siltä varalta jos olisi sittenkin ollut poika, mutta sukulaiset ja kaverit tiesivät kyllä nimen. Oikea nimi otettiin käyttöön sitten laitoksella.
 
Takaisin
Top